kun on menettänyt uskonsa kaikkeen. Toivo kuulemma häviää viimeisenä. En tiedä onko sitä. En ainakaan tunnista sitä.
Miksi en tapa itseäni? Siksi, että minulla on roinaa, joka jäisi muiden korjattavaksi, niinkö? On aika rankkaa elää ja halveksia itseään.
En koe enää mistään tyydytystä, en iloa, en usko mihinkään ja ajattelen enemmän ja enemmän sitä, että ihmisen elämä on pituudesta riippumatta vain pelkkä merkityksetön välähdys, jos sitäkään, maailmanhistoriassa.
Miksi en tapa itseäni? Siksi, että minulla on roinaa, joka jäisi muiden korjattavaksi, niinkö? On aika rankkaa elää ja halveksia itseään.
En koe enää mistään tyydytystä, en iloa, en usko mihinkään ja ajattelen enemmän ja enemmän sitä, että ihmisen elämä on pituudesta riippumatta vain pelkkä merkityksetön välähdys, jos sitäkään, maailmanhistoriassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei asiat ratkea sillä että tekisit jotain itsellesi? Ja mihin joudut tämän elämän jälkeen? Hae apua mielenterveys tmto;sta tai terv,kesk.
Apau on jo ahaettu aikoja sitten. Lääkkeitä popsitaan, mutta maailma ei enää kiinnosta. Tämä on kaikki yhtä kuplaa. Juoksemme typeryyden ja turhamaisuuksien perässä ja uskottelemme rakkauteen. Ihminen on itsekäs ja raadollinen peto, pahempi kuin mikään muu eläin. Teeskentelee olevansa hyvä, mutta on julmempi kuin mikään muu luonnonluoma.
Elä harhassasi. Minä en enää jaksa teeskennellä.
sillä erotuksella itseeni, et itse uskon kuitenkin vielä rakkauteen. Kaikkeen muuhun hyvään olen kai lakannut jo aikoja sitten uskomasta...
Ja ryömin yhden yön eteenpäin täynnä katkeruutta. Selvinpäin en kestä enää hetkeäkään.
sulle istten on tapahtunut? Ymmärsin, että johonkin/joihinkin ihmisiin ainakin olet pettynyt...
Ehkä keskityt liikaa näiden petollisten ihmisten miettimiseen ja unohdat samalla kaikki ne muut ihmiset, jotka sinusta välittää ja jotka ajattelee varmasti vain sun parastasi? Läheiset? Kai sulla on edes yksi ystävä, joku jolle voit puhua? Se on niin kovin helppo availla niitä pulloja, vaikeampaa on puhuminen. Mutta puhuminen on kuitenkin paljon enemmän arvoista, kuin ainutkaan niistä litkuista, joita kurkustasi alas ajat.:)