Suuren Pohjan sodan (1700 – 1721, usein isovihaksi kutsuttu) alettua
Keski-Suomi jäi Jämsästä pohjoiseen ei kenenkään maaksi 1713 tapahtuneen Hämeenlinnan venäläisille luovutuksen takia.
Ruotsi - Suomen joukkojen partio- ja sissitoimintaa ulottui aina
Saarijärvelle asti. Saarijärven kirkolla oli talvileirissä n. 3000 venäläistä
sotilasta kenraali - majuri Tsekinin johdolla.
Joukko - osaston yhteyksiä Savoon yritti häiritä kapteeni Enberg 72 miehen voimin. Saarijärven leiristä venäläiset irrottivat 500 kasakan osaston eversti de Telliac'in johdolla.
Liimattalan Huosianmäessä joukko-osastot kohtasivat 7.4.1714 ja syntyneessä taistelussa Suomalaisten joukko-osasto tuhoutui viimeiseen mieheen. Taistelusta on säilynyt muistitietoa Liimattalassa 1900-luvun alkuun.
Venäläisiä on ollut runsain joukoin Saarijärvellä edellä mainittun ajanjaksoson lisäksi seuraavasti.
1700 - 1721 Suuren Sodan aikana (iso viha)ja lisäksi
1741 - 1743 Pikku viha
1808 - 1809 Suomen sota,
Suomi liitettiin Venäjään, Otto von Fieandt komentama Karstulan taistelu, vieraita joukkoja liikkui eversti Vlastovin komennossa noin 4500 miestä Kangashäkissä, Parantalassa, Linnankylällä, Saarijärvellä, Mannilan männikkössä, Kolkanlahdessa, Kalmarissa, Karstulassa, Lintulahdella, Kyyjärvellä jne.
1853 - 1855 Krimin sodan aikaan kasakoita Saarijärvellä.
1914- 1916 Ensimmäisen maailman sodan alla, Venäläiset sotilaat linnoittivat Saarijärvellä Kukonhiekan ja Heikkilän järvien ja lampien välisiä kannaksia ja harjuja. Alueella on vieläkin kaivantoja jäljellä
1939 - 1945 Jättivät vierailun väliin
Keski-Suomi jäi Jämsästä pohjoiseen ei kenenkään maaksi 1713 tapahtuneen Hämeenlinnan venäläisille luovutuksen takia.
Ruotsi - Suomen joukkojen partio- ja sissitoimintaa ulottui aina
Saarijärvelle asti. Saarijärven kirkolla oli talvileirissä n. 3000 venäläistä
sotilasta kenraali - majuri Tsekinin johdolla.
Joukko - osaston yhteyksiä Savoon yritti häiritä kapteeni Enberg 72 miehen voimin. Saarijärven leiristä venäläiset irrottivat 500 kasakan osaston eversti de Telliac'in johdolla.
Liimattalan Huosianmäessä joukko-osastot kohtasivat 7.4.1714 ja syntyneessä taistelussa Suomalaisten joukko-osasto tuhoutui viimeiseen mieheen. Taistelusta on säilynyt muistitietoa Liimattalassa 1900-luvun alkuun.
Venäläisiä on ollut runsain joukoin Saarijärvellä edellä mainittun ajanjaksoson lisäksi seuraavasti.
1700 - 1721 Suuren Sodan aikana (iso viha)ja lisäksi
1741 - 1743 Pikku viha
1808 - 1809 Suomen sota,
Suomi liitettiin Venäjään, Otto von Fieandt komentama Karstulan taistelu, vieraita joukkoja liikkui eversti Vlastovin komennossa noin 4500 miestä Kangashäkissä, Parantalassa, Linnankylällä, Saarijärvellä, Mannilan männikkössä, Kolkanlahdessa, Kalmarissa, Karstulassa, Lintulahdella, Kyyjärvellä jne.
1853 - 1855 Krimin sodan aikaan kasakoita Saarijärvellä.
1914- 1916 Ensimmäisen maailman sodan alla, Venäläiset sotilaat linnoittivat Saarijärvellä Kukonhiekan ja Heikkilän järvien ja lampien välisiä kannaksia ja harjuja. Alueella on vieläkin kaivantoja jäljellä
1939 - 1945 Jättivät vierailun väliin
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä!
Ehkä nyt nämä päättäjät tajuavat miksi ei kannata myydä Suomea!
..kaikille suomen myyjille:on totisesti niin:joka ei tunne historiaa,ei voi katsoa tulevaisuuteenkaan oikealla perspektiivillä.
Niin että paljon on
Saarijärvellä vierailtu mm.1808-1809
Että enennkin on SIVISTYSTÄ ja KEHITYSTÄ
vastustettu.
Talonpojat pelkäsivät joutuvansa
Venäjän maaorjiksi.Turkuun aleksanteri I
joukot saapuivat paraatissa.Kaupunkilaiset
ottivat heidät vastaan ja heti
järjestettiin suuret tanssiaiset.
Saarijärveläiset haluaisivat
ilmeisesti kumarrella Ruotsalaisia
edelleen.
saati sanoo, ne myö Suomen pala palalta pois, niiden siolmissä ei ole kuin oma lompakko ja miten sen saa lihotettua mahdollisimman isoksi.
Ompa mielenkintoinen asia. Miksiköhän Saarijärven seutu on ollut sota-aikoina venäläisten mielenkiinnon kohteena sotilaallisesti noin usein monia vuosisatoja ja noin 60 vuoden välein?
Eihän tämä seutu ole koskaan ollut mitään metropolia.
Empä ole kuullut moisista asioista Saarijärvellä puhuttavan. On kyllä kivikauden asutusta ollut Summassaaressa ja Karstulan taistelu mutta kuinka paljon on legendaa ja mielikuvitusta?
Suomen sodan aikaan venäläisten joukkojen tullessa Saarijärvelle tavoitteenaan hyökätä Karstulassa olevia puolustuslinjoja vastaan paljastivat saarijärveläiset siviilit venäläisille strategisesti tärkeitä asioita.
Taisivat olla Kalmarista siviilit, jotka auttoivat venäläisiä taistelussa Otto von Fieantin karstulan joukkoja vastaan.
Mutta saarijärveläiset ovat edelleen tosi kovan luokan hakkapeliitoja. Salusharjulla saarijärveläiset pärjäsivät jopa paremin kuin Otto von Fieand Karstulassa.
Salusharjulta venäläiset joutuivat lähtemään, vaikka saarijärveläinen virkamieskunta ajoi venäläisten asiaa.
" Salusharjulta venäläiset joutuivat lähtemään, vaikka saarijärveläinen virkamieskunta ajoi venäläisten asiaa."
Ei pidä paikkaansa ollenkaan. Kolkanlahden metsän kätköissä veli-venäläisellä on ohjustukikohdan pohja pressuhallin kätköissä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?833893
Karstulassa taas on hänen toimistotukikohta Tietotalo Alohassa Karstulan kunnan ylläpitämänä. Kaikki on kuten Suomen sodan aikoina. Koska patsas Varlakoville tai koska hänet ylennetään Karstulan Kopekseksi? Aika näyttäköön.
http://www.karstula.fi/action/kulttuuri/karstulan kopes/
Ota vaan toisellekin jalalle, kippis!
Siks toisekseen olisi paljon parempi olla rikkaan Venäjän kainalossa kuin rutiköyhän kerjäläis-euro-rosvopäälliköiden lypsettävänä.
Eläköön kokoomus ja sen idiootit johtajat.
" Ota vaan toisellekin jalalle, kippis! "
Otin, otin ja kippis ja kiitos.
Karstulan Kopekseksi voidaan valita kuka tahansa entinen tai nykyinen karstunen, jonka toiminnan millä elämän alueella tahansa sivistyslautakunta katsoo täyttävän Kopeksen arvolle sopivat kriteerit.
Olisihan loukkaus jos kriteerit täytävä ehdokkani ei pääsisi edes kultturilautakunnan esittelyyn. Karstulan taistelun 21. elokuuta 1808 - taistelun juhlalisuuksia voitaisiin mielestäni juhlistaa 21. elokuuta 2018, jolloin kuntataisteluden Saarijärven-Karstulan kiitospäivän juhlallisuudet saavat arvoisensa huomion. Varlakovista Karstulan kopes.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karstulan_taistelu