Miten onnellinen onkaan terve ihminen
sairastuttuaan hän vasta useimmiten huomaa sen
voi miten paljon helpompia sairaudet kestää ois
jos niistä kivun tuskan kärsimyksen päästää voisi pois.
Sairas kivut itseksensä, yksiksensä kestää saa
ei niitä toinen itselleen ottaa voi vaikka haluaa
joskus käy myös niin, ei sairas lohdutusta saa
hänhän selvästi jo tekemässä ompi kuolemaa
Vaikea ihmisen sanoja on löytää kuolevalle
mielellään sen ajatuksen lakaisee pois maton alle
useinkin helpointa unohtaa on osa kuolevan
kiireen alle peittää asian, surullisen joutavan
Muista, kohtalo tää olla saattaa meidän jokaisen
etukäteen tietää voi ei kukaan, kokeeko hän itse sen
voi miten onnellinen ihminen matkan päässä olla vois
jos yöllä salaa, nukkuessaan hiljaa pääsis täältä pois
----------------------------------------------
Pelätäkö ihmisen, kuolevan pitäis kuolemaa
tokkopa, osanhan sen jokainen joskus meistä saa
suurempana murheena on kuorma kantaa sairauden
elämä jos jatkuu, miten loppumatkallani kestän kaiken sen
sairastuttuaan hän vasta useimmiten huomaa sen
voi miten paljon helpompia sairaudet kestää ois
jos niistä kivun tuskan kärsimyksen päästää voisi pois.
Sairas kivut itseksensä, yksiksensä kestää saa
ei niitä toinen itselleen ottaa voi vaikka haluaa
joskus käy myös niin, ei sairas lohdutusta saa
hänhän selvästi jo tekemässä ompi kuolemaa
Vaikea ihmisen sanoja on löytää kuolevalle
mielellään sen ajatuksen lakaisee pois maton alle
useinkin helpointa unohtaa on osa kuolevan
kiireen alle peittää asian, surullisen joutavan
Muista, kohtalo tää olla saattaa meidän jokaisen
etukäteen tietää voi ei kukaan, kokeeko hän itse sen
voi miten onnellinen ihminen matkan päässä olla vois
jos yöllä salaa, nukkuessaan hiljaa pääsis täältä pois
----------------------------------------------
Pelätäkö ihmisen, kuolevan pitäis kuolemaa
tokkopa, osanhan sen jokainen joskus meistä saa
suurempana murheena on kuorma kantaa sairauden
elämä jos jatkuu, miten loppumatkallani kestän kaiken sen
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta sen sisältökin monia ajatuksia. Olen
kyllä puhtaalla omallatunnolla siitä, että
kävin läheisiäni katsomassa heidän
sairastaessaan.
Olen aina toivonut, että kun lähdön hetki tulee,
se tulisi nukkuessa. Mutta aniharva pääsee niin
onnellisesti täältä pois.
Todella erilainen runo Sinulta, elämän ja kuole-
man asiaa.
Kiitos.
on aihe, mutta elämään kuuluva asia kuolemakin on. Poismenon jälkeen tajuaa, miten lopullinen tapahtuma se on, paluuta ei ole. Vain ikävä jää jäljelle.
Kiitos Linda!
Äitini rakkaan vierellä kuljin
usein kyyneliin silmäni suljin
Parhaani yritin, tein mitä voin
helpotusta siten hälle mä toin
Oli sairaudet kiusanneet vuotta monta
ei elämä ollut hälle huoletonta
Silti ei tahtonut pois täältä lähteä
katsomaan taivahan kirkasta tähteä
Ei halunnut äitikulta jättää meitä
kulkemaan tänne mutkaisia teitä
Kertoi jo käyneensä toisella puolen;
kaikki rakkaat tapaan kun minä kuolen
Ei äiti pelännyt kuolemaa ja se tuli kuitenkin yllättäen. Vaikeaa on tietää, mitä sanoisi vaikeasti sairaalle, mutta kyllä siinä on molemmilla osapuolilla sama tunne. Mitäpäs tapahtuu kuoleman jälkeen??? Kuka tietää...
Jaksamista omantunnon kanssa, kaikilla kun ei ole edes sitä. Et ole huono ihminen..
luin viestisi. Tajusin vasta vanhemmalla iällä, miten lopullista ihmisen lähtö on. Olen myös jo pikkuisen joutunut jossain vaiheessa kokemaan, miten yksinäiseksi ihminen tuntee olonsa sairaana ollessaan kipujensa kanssa. Tärkeää olisi, että sairasta ei unohdeta.
Kiitos viestistä ja runostasi!
Olen joskus "joutunut" yllättävään tilanteeseen, jossa oli vaikea tietää, miten helpottaa toisen pahaa oloa. Oltiin vain hiljaisuudessa ja jälkeenpäin sain kuulla, että oli ollut suuri apu "vain" siinä vierellä olemisesta. Se lämmitti mieltä.
Kuolemakin on osa tätä elämää, vain se lopullinen osa..
Menipä tämä nyt vakavaksi..
Ollaan ainakin menossa valoisampaan aikaan, hyvää kevään odotusta, Figuuri.
jatkoa myös Sinulle! Pidetään mieli pirteänä.
asiasta joka koskettaa meistä jokaista
elämämme jossain vaiheessa.
Olen joutunut useamman kerran istumaan
lähiomaisen kuolinvuoteen vierellä,
eikä niitä sanoja meinaa millään löytyä.
Kiitos! Sinulle että toit runosi
meidän luettavaksemme.
on lopun ikääni äitini, sairaalassa tajuttomana letkuissa. Tajuihinsa tulematta kuoli, en voinut sanoa hänelle jäähyväisiä. Sama kävi isän kanssa, en saanut tietoa tietoa. Asuin liian kaukana.. Jäi surullinen mieli
Kiitos kommentistasi!