Tänään monessa kodissa sammuvat valot. Sillä luonto ja koko maailma pelastuu?
Mietiskelin tässä päissäni miten yksityinen kansalainen voisi ympäristö-ongelmiin kaikkein eniten vaikuttaa. Mieleen juolahti outo idea. Tavallisessa perheessä syntyy päivittäin sekajätettä joka raahataan kaatopaikoille. Pahin jäte lienee muovi ja erilaiset pakkaukset. Jätteenkäsittely on hoidettu niin että jokaisessa omakotitalossa on oma jäteastia. Jäteastian minimikoko on määritelty ja tietysti jäteastia kannattaa pakata täyteen, koska astian koon ja tyhjennyskertojen mukaan maksetaan jätemaksu. Tämä johtaa siihen että jokaisen on, kierrätti, lajitteli tai ei, tuotettava minimimäärä jätettä. Vajaasta astiasta ei kannata maksaa.
Minäkin työnnän sekajätteeseen ruuantähteet, pienet metalliterät ja tietysti ne pakkaukset. Ruuantähteet voisi kompostoida, metallit viedä keräyspisteeseen, ainoastaan pakkaukset ovat ongelma.
Mitä jos päättäisimme olla viikon ajan ostamatta muoviin pakattuja elintarvikkeita ja esimerkiksi tuoremehuja joiden pakkauksessa on printattua paperia, muovia ja jopa metallia? Luuletteko että sillä olisi vaikutusta enemmän kuin valojen napsuttelulla? Lisäksi pakkausboikotti pakottaisi elintarviketeollisuuden ja kaupan miettimään korvaavia vaihtoehtoja.
Valojen napsutteluhan ei vähennä ydinvoimaloiden määrää, nehän on jo päätetty rakentaa ja jätteet makaavat maapallolla maailman tappiin asti? Sähkönkulutuksen vaihtelustahan on vain haittaa jakeluverkolle ja toimittajille. Pahimmassa tapauksessa ydinvoimalaan tulee toimintahäiriö ja puoli Suomea saa palkaksi laskeuman. Ei se tarve siitä mihinkään katoa ja lopulta kuluttaja maksaa kuitenkin koko homman sähköä kun ei voi varastoida.
Mietiskelin tässä päissäni miten yksityinen kansalainen voisi ympäristö-ongelmiin kaikkein eniten vaikuttaa. Mieleen juolahti outo idea. Tavallisessa perheessä syntyy päivittäin sekajätettä joka raahataan kaatopaikoille. Pahin jäte lienee muovi ja erilaiset pakkaukset. Jätteenkäsittely on hoidettu niin että jokaisessa omakotitalossa on oma jäteastia. Jäteastian minimikoko on määritelty ja tietysti jäteastia kannattaa pakata täyteen, koska astian koon ja tyhjennyskertojen mukaan maksetaan jätemaksu. Tämä johtaa siihen että jokaisen on, kierrätti, lajitteli tai ei, tuotettava minimimäärä jätettä. Vajaasta astiasta ei kannata maksaa.
Minäkin työnnän sekajätteeseen ruuantähteet, pienet metalliterät ja tietysti ne pakkaukset. Ruuantähteet voisi kompostoida, metallit viedä keräyspisteeseen, ainoastaan pakkaukset ovat ongelma.
Mitä jos päättäisimme olla viikon ajan ostamatta muoviin pakattuja elintarvikkeita ja esimerkiksi tuoremehuja joiden pakkauksessa on printattua paperia, muovia ja jopa metallia? Luuletteko että sillä olisi vaikutusta enemmän kuin valojen napsuttelulla? Lisäksi pakkausboikotti pakottaisi elintarviketeollisuuden ja kaupan miettimään korvaavia vaihtoehtoja.
Valojen napsutteluhan ei vähennä ydinvoimaloiden määrää, nehän on jo päätetty rakentaa ja jätteet makaavat maapallolla maailman tappiin asti? Sähkönkulutuksen vaihtelustahan on vain haittaa jakeluverkolle ja toimittajille. Pahimmassa tapauksessa ydinvoimalaan tulee toimintahäiriö ja puoli Suomea saa palkaksi laskeuman. Ei se tarve siitä mihinkään katoa ja lopulta kuluttaja maksaa kuitenkin koko homman sähköä kun ei voi varastoida.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Nythän ainakin Etelä-Suomen alueella nousee jatkuvasti sekajätteen käsittelyyn sopivia laitoksia. Jätteitä joko poltetaan tai niistä tislataan polttoainetta, dieseliä.
Maallikolle on tosi vaikea arvioida tällaisten laitoksien hyöty/haitasuhdetta.
Pakkauksesta eroon pääsy tuottamalla energiaa ei ole koko ongelman ratkaisu? Pakkauksen valmistusprosessikin on ympäristöä rasittava. Ja muovia tehdään öljystä eli ongelma jatkuu öljylähteelle asti. Jätteiden polttolaitokset ovat jo kehitystä sinänsä, niissä voidaan tuottaa kaukolämpöä jne.
Hyvä homma on myös se jos kaatopaikoista päästään kokonaan eroon niin lokki, varis ja naakka ongelmatkin poistuvat samoin tein.
napsuttelee ne joita asia kiinnostaa, uskon ettei niitä montaa ole. Pakkaus ei ole niinkään yksinkertainen juttu, siinä kun on kyse myös ns. kylmäketjusta ja ilman muovipakkauksia ei homma toimi. Suojakaasupakkaukset ovat nykyaikaa ja ne pystytään hyödyntämään energiaksi.
Pakkausten poistaminen voi luonnollisesti johtaa myös siihen että ruoka annostellaan ja jaetaan suoraan tiskiltä niin kuin ennen vanhaan. Silloin kauppiaan pitää rakentaa metrin mittaisen lihatiskin sijaan kilometrin mittainen ruokatiski. Sinne otetaan sitten operaattorit kilometritehtaalta. Ruuan hinta pysyy samana, mutta työttömien määrä vähenee ja pakkausjätteen määrä laskee dramaattisesti. Mikä on paras ratkaisu ja mikä on hyvästä, en tiedä.
Mitä kylmäketjuun tulee niin mihin sitä tarvitaan enää? Meillehän toitotetaan koko ajan tätä lähiruoka-ideologiaa. Jos kerran pitää tuottaa ja pupeltaa lähiruokaa niin mihin sitten tarvitaan suuria kansainvälisiä elintarvikejättejä kylmäketjuineen? Eikö niistä pitäisi päästä eroon.
Suojakaasun ja tyhjiöpakkauksen suhteen en ole mikään asiantuntija, mutta kaasu -sana viittaa ongelmiin ja tyhjiöstäkin tulee mieleen ensimmäisenä se pelätty musta aukko. Tyhjiö kun itse asiassa ei ole tyhjiö ollenkaan vaan siinäkin on antimateriaa.
peen jauhamisesta huomaa ettet ole mikään asiantunja, mutta kirjoittaa vaan pitää. Se on tuo tunteenpalo nähtävästi sellanen voima ettei sitä estä tiedon puute tai järjen vähyys.
Eipä tuo sinunkaan kommenttisi tähän keskusteluun paljon lisävaloa tuo. Taitavat olla lamput sammuksissa vielä eilisen jälkeen?
Sen verran on pakkausalan asiantuntemusta kuitenkin että tiedän mikä on turhaa ja mikä ei. Isot tytöt ovat kertoneet esimerkkejä että eräänkin noin 100 gramman painoisen lisäarvon tuottamiseen tarvitaan noin yksi kilo pakkausmateriaalia joka sitten osin kierrätetään, mutta suurin osa on jätettä. Muovia, kartonkia, puuta ja metallia, joka voidaan tietysti käyttää energian tuottamiseen esimerkiksi kaukolämmön muodossa. Ympäristöongelma on se että tyhjää tilaa ja pakkausmateriaalia on kuljetettu kertaalleen maapallon ympäri lentokoneilla, laivoilla ja rekka-autoilla ennen kuin se päätyy polttolaitokselle ja sieltä lämmöksi suomalaisiin pirtteihin. Ja tietysti tämän pakkausmateriaalin tuotantoprosessi on jo ympäristöä rasittavaa sekin. Puuta, öljyä ja metallia jalostetaan ja hukataan turhuuteen vain että globaali maailmantalous olisi mahdollinen?
Ruuan rahtaaminen ympäri maailmaa tuntuu turhalta toimenpiteeltä. Tykkään kyllä brasilialaisesta lihasta, mutta suomalainen olisi vähemmän ympäristöä kuormittavaa. Liha on lihaa, mutta miksi raahata kuollutta sonnia ympäri maapallon.
ei saa Suomesta. Suomalaisten kantturoiden maku kun on mitä on, ei välttämättä niin kulinaarin nautinto. Koben liha maksaa noin 100€/kg ja se vähä joka tänne tuodaan menee alle kahdessa tunnissa, joten nopea on oltava jos herkkua haluaa. Ja siinäpä syy miksi elintarvikkeita rahdataan ympäri maailmaa, gastronomia, ei syöminen ole vain energia tankkausta. Se on joillekin elintapa. Sen rinnalla tuo maailman tila on pieni sivuseikka.
Kylläpä olet sonninraadosta maksanut kovan hinnan! Tuosta satasesta menee raaka-aineeseen noin 3 € ja kuljetuksiin ehkä 10 €, koska tuontierä on suhteellisen pieni? Yli 90 € menee sitten EU:n tuontiveroon ja maahantuojalle. Hyvä diili, harmi että tuli valittua väärä ammatti. Kyllä vielä noin vuosi sitten brasilialaista ja argentiinalaista sonnia sai alle torihintojen. EU:n tuontirajoituksen jälkeen tilanne on toinen. Kulinarismisi tulee kalliiksi sinulle, mutta vielä kalliimmaksi se tulee luonnolle ja maapallolle.
Palatakseni kuitenkin alkuperäiseen aiheeseen. Sähkönkulutuksesta suurin osa menee teollisuuden ja yhteiskunnan piikkiin. Yksittäinen kotitalous voi vaikuttaa kovin vähän, kuka nyt turhaan sähköä kuluttaisi? Sehän on niin kallistakin. Elintarvikepakkaukset sen sijaan päätyvät yksinomaan kotitalouksiin. Ravintoiloilla on käytössä tukkupakkaukset. Tässä siis on kotitalouksilla suurin vaikutusmahdollisuus.
Jos ruokaa ei ole pakattu muuhun kuin muoviin, niin voimme tietysti olla mainiosti ostamatta ruokaa viikon ajan. Suomalaisten ylipaino taitaa olla useita kiloja per henkilö keskimäärin? Viikon paasto tekee hyvää kansanterveydelle, ei synny ruuantähteitä, ei jätettä. Oletan että noin 80 % suomalaisista voisi mainiosti olla viikon kevyellä linjalla. Osalla on sairauksia ja osa on niin anorektisia että heille voidaan myöntää erikoislupa syödä.
Muovisista ja metallisista kertapakkauksista kyllä päästään eroon jos halutaan. Kyllä insinööri keinot keksii ja ongelmajätteestä päästään eroon. Ongelma on tietysti se että tällaista toimenpidettä ei voi ehdottaa yhteiskunnan tai yhteiskunnan rahoittaman yhdistyksen tai liikkeen toimesta, koska se sotii järjestelmää vastaan. Minä sen sijaan voin tätä ehdottaa yksityisenä henkilönä, jolla ei ole osakeomistusta pakkausteollisuudessa.
mutta kallista.mikä johtuu osaltaan myös naiden "eläinsuojelojoiden"toimista.moni varmasti muistaa lähihistoriasta miten nämä eläinten ystävät auttoivat broileri kanoja sulkemalla ilmanvaihdon kanalasta.ja tulos oli varma.
väistämättä tällaisesta päästään siihen että kotimaisen lihan hinta nousee ja ulkoa tuodaan halpaa tilalle kun täällä joutuu ostamaan jos jonkinlaista turvakameraa sun muita kalliita vakuutuksia niin se näkyy kyllä tuotteen hinnassa
eikä siinä sitten se eläinten/luonnonsuojelu edisty tippaakaan kun tilalle tuodaan ulkoa huonoissa oloissa kasvatettuja eläimiä ja tämä tuotanto vielä kasvaa näiden eläin ystävien takia.
Suomalainen liha on hyvää ja täyttää kaikki laatuvaatimukset. Vika onkin näissä laatuvaatimuksissa? Suomalaiset elintarvikkeet eivät enää ole samanlaisia kuin ennen ja yksi syy sen takana on että ruoka tuotetaan teollisesti. Tilakoot on pakko kasvattaa suuriksi ja tuotannosta tulee pakostakin teollista toimintaa. Siankasvattajat kasvattavat omat joulukinkkunsa erikseen. Possuille annetaan eri ruokaa ja niistä huolehditaan yksilöinä. Näin sikalanomistaja saa omaan joulupöytäänsä mehukkaan ja hyvän kinkun.
Brasilialainen liha maistuu erilaiselta kun suomalainen ja syykin on selvä. Karja on niityllä 365 päivää vuodessa ja syö tuoretta ravintoa. Lämpötila on koko ajan yli 25 astetta ja liha ”kypsyy” ja kasvaa aivan eri tavalla kuin suomalaisessa ympäristössä ja rehuravinnolla. Mutta mikä on parempaa, on tietysti makuasia. Suurtiloista ja teollisesta tuotannosta on kyse kummassakin tapauksessa. Ja molemmilla on myös ympäristövaikutuksensa.
Eläinaktivismi on ymmärrettävää, ihmisillä on eettiset käsitykset tuotantotavasta ja eläinten kohtelusta. Eläinaktivismi kuitenkin kohdistuu nyt elinkeinonharjoittajan kiusaamiseen, ei se maailmaa paranna, se vain pahentaa tilannetta. Eläinaktivistien pitäisi puuttua syihin ei seurauksiin. Turvakamerat olisi pitänyt asentaa niihin neuvotteluhuoneisiin missä tehtiin ne päätökset jotka johtivat tähän tilanteeseen. Eläinaktivistien pitäisi olla neuvotteluhuone aktivisteja ja hyökätä sinne missä syyt ovat.
Tästä kaikesta tulee mieleen sellainen kummallinen asia, että kun ihminen on oikein pieni hän laskee alleen ja sitten jäljet siivotaan. Yhteiskunta toimii juuri näin. Ensin lasketaan alle ja sen jälkeen pestään likapyykkiä.
puhut kun selität Koben sonnin kustannuksia.
Huomaa ettet ole edes kuullut kyseisestä herkusta tai sen kasvatuksesta aikasemmin.
Koben naudoille juotetaan olutta jotta lihalle saadaan ylimaallinen mureus ja lihassyiden välinen rasvaisuus. Niitä hierotaan päivittäin ettei lihakset pääse juntturiin ja sitä kautta mureus kärsisi, vaan mitäpä sinulle kannattaa ruokakulttuureista puhua, kirjoituksista päätellen sinun syömisesi on sieltä tarjoushyllystä.
brasilialaisen lihan kanssa josta tässä oli kyse.
Elitistiset näkemyksesi ja ruokailutottumuksesi eivät sovi tämän palstan keskusteluun. Ehkä teille pitäisi olla oma foorumi jos jutut noin kiinnostaa.
Ihmisen ruokailutottumukset perustuvat ensisijaisesti ravinnontarpeeseen. Kulttuurilliset erot ja elitistiset tavat tulevat sen jälkeen. Hyvä esimerkki siitä mihin ruuanpuute voi johtaa löytyy alla olevasta linkistä. Tämä kuvaa myös sitä että ihminen on ihmiselle susi. Ihmisen käytös ja toimintatavat perustuvat hyvin alkeelliseen eläimelliseen tapakulttuuriin joka on periytynyt meille evoluutiossa. Loppujen lopuksi ja tarpeen tullen me olemme vain eläimiä ja henkiinjääminen ja selviytyminen ovat ensisijaiset tarpeemme.
http://www.youtube.com/watch?v=_Kw0ki74RpI&feature=related
Tässä kyseisessä tapauksessa ei mietitty oliko lihaa kyllästetty oluella ja hierottu pehmeäksi kasvuprosessin aikana. Alla vielä tieteellinen näkemys aiheesta:
http://www.youtube.com/watch?v=UWTN6nAIBcY&NR=1
PS. Kobe taitaa olla Japanissa :)
mikä pitäisi kieltää heti kättelyssä lailla niin päästäisiin eteenpäin näissä tuotanto asioissa.
laiminlyönti tapauksia varten ovat viranomaiset.
kun joku Brasilialainen peruslihakin. Sinä jauhoit kustannusrakenteesta täyttä peetä, tietämättä asiasta tuon taivaallista. Jos 3€/kg myytäisiin Koben lihaa vaikka laitumelle ennen teurastusta ostaisin kaikki, ei tarvitsisi töitä tehdä, senkun välittäisi maailman parasta pihvilihaa. Vain tiedoksi Kobeen tuotetaan eläviä wagya-nautoja pariksi kuukaudeksi kasvamaan jopa Austraaliasta, vain sentakia että liha voidaan myydä Koben lihana. Siinä on toki kyse "tuoteväärennöksestä" vaikka näitä eläimiä on kyllä kasvatettu samalla tapaa kun alkuperäistäkin Koben lihakarjaa.
Tämä on vain yksi esimerkki joka vahvistaa ettei tällä ns. lähiruoalla pelkästään tulla toimeen. Ruoka on pelkästään ravintoa vain kehitysmaissa, muualla niinkuin nykyään jo Suomessakin se on jotain paljon ennemmän, jollekin jopa elintapa.
Hyvä ruoka on ihmiskunnan historiassa ollut keskeinen elementti katsottuna mitä tahansa ajankohtaa, milloin on kirjattu tapahtumia ylös. Aikaisemmin se tosin oli vain vallanpitäjien ruokapöytien historiaa, nykyään jo kenen tahansa valveutuneen keskiluokkaisen ihmisen tavoitettavissa oleva asia.
varsinaiseen keskustelunaiheeseen. Keskiluokkainen elitisti täynnä itseään kun on kerran saanut maistaa lihaa. Vai kuulitko vaan kavereilta että tuomonenkin nauta on olemassa.
Söisit suomalaista sikaa niin olisi sinullakin jotain sanottavaa asioihin.
tuohon ns. lähiruokaideaan, osoitan että se on vain idealistijen hömppää. Totta lähiruokaa pystyy toteuttamaan silloin kun se on parempaa kuin tuodut vastaavat elintarvikkeet. Esim. vihannekset sesonkiaikana ja jotkut paikalliset erikoistuotteet. Mutta jo 1600-luvulla Ruotsiin tuoduista tavaroista oli tuolloin 16% elintarvikkeita ja määrä tuplaantui jos lasketaan mukaan erilaiset virvoitusjuomat kuten viini.
Nykyään saa halleista Espanjalaista kalaa halvemmalla kuin kotimaista, esim. napsijaa ja kultaotsa-ahventa. Osittain johtunee siitä kun kalastusammatti ei enää täällä kannata, viimeinen niitti näkyy olevan tuo hylkeiden suojelu. Tosin tästä johtuen on jopa joitakin herkkuja saatavana, esim Mar Menorin jättikatkaravut ovat löytäneet Suomeen.
Entäs kun pääsiäinen tulee Uuden Seelannin lammasta taitaa saada halvemmalla kun Suomalaista määkijää. Tosin tilaamalla saa myös Ranskalaista Sisteronin lammasta joka on maultaan aivan omaa luokkaansa. Tarkoitan tällä kyseenalaistaa tuon lähiruoka-ajattelun, esimerkkejä pallon pienenemisestä voisi ladella vaikka kuinka. Elintarvikkeiden lentorahti kylmäkonteissa on tätäpäivää, hinnaltaa edullista ja tavara saadaan toiselle puolelle maailmaa oleville kuluttajille pöytään jo kolmessa päivässä. Usein myös hinta on halvempi keskivertotuotteilla kuin paikallinen vastaava. Tavaran kuljetusmäärät myös mahdollistavat erikoisherrkujen saannin suhteessa melko edullisesti kun muiden mukana tuotaessa ei rahtihinta nouse korkeaksi.
Suomalaisten sitten kannattaa ruveta kaatamaan karhuja urakalla. Pakata lihat sadan gramman pusseihin ja kuskata maailmalle. Myydään karhu 300 euron kilohintaan niin pysytään tässä ruokakilpailussa mukavasti mukana. Eikun kaatolupia kehiin ja miehiä metsään passiin. Kyrpäluistakin saa varmaan hyvän hinnan Aasiassa tai Amerikoissa. Niilläpä rahoilla kaataja ostaa itselleen sitten Japanin sonnia sunnuntaipaistiksi.
Suomalaiset ei koiraa syö, mutta kiinalaisille susipaisti vastaa koiraa. Jotenka sutta ja pakettiin ja taivaalle. Saadan maailmantalous mallilleen kun liha ja raha kiertää maailmaa.
Kaivaessasi esiin juuri nuo elintarvikkeet jotka ovat kaikkein pahin uhka luonnolle. En ymmärrä miksi edes olet tällä palstalla, koska tavoitteesihan on vain provosoida, ei sinua luonto ja ympäristö kiinnosta tippaakaan.
Kaikki täällä sen tietävät mikä on jättikatkaravun kohtalo ja miten syvien vesien kalakannoille on käynyt. Suomessa ei kannata enää mikään rehellinen työ, ei kalastus eikä maanviljely. Tämä on EU:n provinssi numero kolme, eli kolmannen asteen elintarviketuottaja. Jos joku suomalainen, lammilainen karjankasvattaja alkaisi juottaa sahtia naudoille, hänet tuomittaisiin eläinrääkkäyksestä ja asetettaisiin eläintenpitokieltoon. Syö sinä poika japanilaista nautaa niin että suu napsaa. Kierrätä aamiaisesikin lentokoneella maapallon ympäri, mutta älä kirjoita täällä. Tämän palstan nimi on Luonto ja retkeily / Luonnonsuojelu. Eikä retkeily tässä tapauksessa tarkoita sonninruhon lentomatkaa kylmäkontissa.
Australian lammas on hyvää. Sidneyn ravintoloissa on mahtavat liha ja kalaruuat, eikä palvelussakaan ole moittimista. Minä syön ne siellä ja täällä syön jotain muuta. Kun 50.000 lammasta pakataan laivaan pääse korkeintaan 45.000 elävänä perille. Tämä ei sinua liikuta, mutta muilla saattaa olla asiasta kovin erilainen mielipide. Suomessakin kasvaa lammas jos susi ei sitä raatele ja syö.
jokainen gastronomiaa harrastava osaa sinulle luetella esimerkkejä ilman isompaa kaivelemista.
Oikeassa olet ainostaan tuossa ettei minua maailman parannus kiinnosta, mutta enhän minä kyllä mitään provosoi, oion vain sinun tietämättömyyttäsi, taidat olla vielä koulussa? Miten muutoin olisi selitettävissä tuollainen kirjoittelu asioista joista sinulla näkyy olevan vain mutu tietoa.
Tänne minut sai tuo raflaava otsikko maailman pelastuksesta, heh. Sinänsä ei ole mitään kieltotaulua kuka täällä saa kirjoittaa.
Mennäänpä taas itse aiheeseen. Mar menoiria on vähän vaikea laskea syviksi vesiksi, sen jättikatkojen salaisuus on päinvastoin siinä että se on laguuni jonka välimerestä erottaa 20km hiekkasärkkä. Syvyys on vain noin 4-5m ja mikä asian ydin 4% suola ja jodipitoisuus on selvästi korkeampi kuin Välimeren 1-2%. Siinä on Mar Monorin herkkujen aromin salaisuus.
Jos sinusta Australian lammas on hyvää, en toki sitä kiellä, mutta se on ns. bulkkitavaraa sitä tuotetaan niinkuin muutakin tehomaatalouden tuotetta. Sisteronin lammas taas on täysin vastakohta, sitä voidaan hyvällä syyllä kutsua herkuksi. Sisteronissa lampaat laiduntavat vapaana kukkuloilla ja syövät villi timjamia, rosmariinia ja muita yrttejä, ne tavallaan marinoituvat jo eläessään. Sisteronin lammas mainitaan aina erillään ravintoloiden ruokalistoissa jossa se on käytetty raaka-aine.
Mikähän hurmahenkisyys sai sinut selvittämään tuota lampaiden rahtausta Astraliasta? Ettäkö 10% kuolisi matkalla? Meinaatko että lampaat rahdataan niinkuin Nooan arkissa elävinä? Me eletään kuitenkin tehomaatalouden aikaa nykyään, eikä kenelläkään olisi sellaiseen varaa, jos niin tehtäisiin olisi siinä jo Sisteronin lammas halpaa verrattuna Australian lampaaseen. Missähän löytyisi sellainen satama jossa lampaita elävinä laivoihin ajettaisiin, tuleeko paimenet mukaan matkalle?
Kyllä se on kuule nykyään niin että lampo marssii jo Austraaliassa teuraspukin kautta. Sitten se paloitellaan ja menee jäädytyslinjan kautta kylmäkonttiin joka viedään konttialukseen, jolla se tulee Eurooppaan.
Näin kun minä tunnen tuon ruokapuolen ja sinulla ei ole siitä minkäänklaista hajua, niin minä epäilen että muukin osa sinun kirjotuksista on samaa luokkaa, tunteen paloa, niinkuin aina nuorilla ihmisillä mutta mitenkä on asioiden faktat? Noissa maailman pelastamisissa niitä tuskin onkaan, koska siitähän on mielipiteitä puolesta ja vastaan tiotea sitäkin vähemmän.
No minä nyt jätän sinut toiveidesi mukaan parantamaan tai ihan pelastamaan tämän planeetan.
kaikkea hyvää, mutta kuluta kuitenkin vähän aikaa tutkimiseen, ennenkuin kirjoitat mitä sattuu.
No niin, alkaahan se totuuskin sieltä paljastua kun riittävän kauan kirjoituksia vaihdetaan. Keski-ikäisenä sitä tulee sitten katkeraksi nuoremmille joilla on vielä sitä tunteen paloa ja elämässä muitakin nautintoja kuin ruoka. Tiettyyn ikään kun pääsee ei siis ole enää elämässä muita nautintoja kuin ruoka? Perustarpeen tyydytyksestä tehdään estetiikkaa kun ei enää muuhun pystytä? Lihalliset nautinnot ovat nautaa, lammasta ja merten rapusia. Makuaisti siis toimii vielä vaikka muut aistit jo alkavat heikentyä.
Tässä keskustelussa piilee myös opetus. Suhtautumalla noin nuoriin ja niihin joilla vielä on intoa ja uskoa parempaan samalla aiheuttaa juuri niitä ongelmia joista täälläkin kirjoitetaan. Jos nuori ja innokas ei saa sanomaansa läpi, jos hänen innovatiiviset ideansa teilataan vanhempien elitistisellä ajattelulla, niin eikö silloin juuri synny anarkiaa. Näin sitä leivotaan eläinaktivisteja ja griinpiisiläisiä näillä kommenteilla ja asenteilla.
Sinä olet nyt päässyt täällä loistamaan ruokapöytäsi antimilla, mutta noista asioista voisit kirjoittaa jollain muulla palstalla keskiluokkaisten kotirouvien kanssa? Täällä kun tavoite on luonnonsuojelu ja luontoaiheiset asiat mielenkiinnon kohteina.
Ei sinunkaan tietämyksesi täydellistä ole. Voit tietää ranskalaisen lampaan ruokavaliosta tai japanilaisen sonnin juomatavoista, mutta australialaisen lihan matkasta et tiedä mitään. Lammas tulee niin paketissa kuin elävänä. Lentäen ja laivalla. Minä en siis kirjoita mitä sattuu. Luulen itse asiassa että ikään, sukupuoleen, ammattiin ja harrastuksiin katsomatta minulla taitaa olla paljon paljon laajemmat yleistiedot kuin sinulla.