Heips!
Jotain luinkin aikaisemmista viesteistä toipumisestasi. Haluaisin kuitenkin vielä kysellä, kauanko sinulla kesti kivut päässä ja niskassa (jos niitä oli) leikkauksen jälkeen?
Mulla on leikkauksesta reilu kaksi viikkoa ja kivut on vieläkin hirvittävät! Tuntuu, että takaraivoon tungettaisiin puukkoa tai muuten vaan pää räjähtää. Lisäksi pienikin liike saa armottoman painepäänsäryn aikaiseksi, joka helpottaa ainoastaan makaamalla.
Samoin niskalihakset ovat niin kipeät, ettei päätä juuri huvita käännellä, vaikka sen liikkeessä pitäisi ollakin. Varsinkin herätessä niskat ovat ihan tiltissä :( Lääkkeet ei juurikaan helpota...
Pian lähtee järki tämän kivun kanssa!!
Jotain luinkin aikaisemmista viesteistä toipumisestasi. Haluaisin kuitenkin vielä kysellä, kauanko sinulla kesti kivut päässä ja niskassa (jos niitä oli) leikkauksen jälkeen?
Mulla on leikkauksesta reilu kaksi viikkoa ja kivut on vieläkin hirvittävät! Tuntuu, että takaraivoon tungettaisiin puukkoa tai muuten vaan pää räjähtää. Lisäksi pienikin liike saa armottoman painepäänsäryn aikaiseksi, joka helpottaa ainoastaan makaamalla.
Samoin niskalihakset ovat niin kipeät, ettei päätä juuri huvita käännellä, vaikka sen liikkeessä pitäisi ollakin. Varsinkin herätessä niskat ovat ihan tiltissä :( Lääkkeet ei juurikaan helpota...
Pian lähtee järki tämän kivun kanssa!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
vielä leikattu, aika tosin on jo tullut. Mutta sen verran kyselen, mikä lääkitys sinulla on kipuihisi???
Heti leikkauksen jälkeen annettiin Oxycodin (??)-kipulääkettä, mutta niiden käyttö piti jo lopettaa. Vajaa pari viikkoa söin niitä. Lisäksi on ihan vaan Para-tabs sekä Norflex ja Tramal, jotka muutenkin ovat olleet käytössä jo vuosia.
ainakin kunnon kipulääkitys, tuo Tramalhan on aika vahva kipulääke. Kannattaa kysyä neurokirurgilta, kuuluuko oireesi normaaliin toipumiseen. Toivottavasti tilanne helpottaa mahdollisimman pian!
Tervehdys,
Itselläni oli viikko leikkauksen jälkeen helpompaa kuin "ikinä" kun selkään ei särkenyt.
Kuulostaa tosi vaikeilta nuo kivut, oiskohan syytä ottaa yhtetys pika pikaa osastolle jossa olit leikkauksessa?? Mulla oli ns. normaali leikkauskipu ja niskat arat mutta ei muuta. Söin miranax 550x2 Sirdalud 4mg x4 ja panacod x8 päivässä, mikä on mun ns normi annos vaikeina päivinä.
mutta kyl mä pystyin jo leikkauksesta seuraavana päivänä käydä kanttinissa yms tupakil...ei mitään ongelmaa.
Ota yhteys sinne osastlle!!! ei toi musta kuulosta normaalille.
Jos haluut laittaa privaa niin [email protected]
Tai sitten tohon [email protected]
Voimia!!!
Täytyy ottaa yhteyttä heti maanantaina sairaalaan, mikäli tilanne ei yhtään helpotu. Ei tätä kipua kyllä kovin kauaa kestä. Osa päänsäryistä on kuten chiarin aiheuttamat kivut, mutta monin verroin pahempia :( Tätä ei kyllä toivoisi pahimmalle vihamiehellekään.
Voimia myös sinulle toipumisessa!!! Kiva kuulla, että sinulla tilanne on parempi!
nyt yhtään parempi, vieläkö kivut ovat kovat?
Eipä tuo tilanne oo juuri helpottanut. Kivut jatkuu aina vaan ja pienikin kumarrus/kurkottelu pahentaa kipuja hurjasti. Niskan, selän ja rintakehän lihakset on totaalisesti jumissa ja nämäkin kivut pahenee pienenkin ponnistuksen seurauksena.
Lisäksi eilisestä lähtien on voimat täysin kadoksissa. Eilinen meni melkein kokonaan nukkuessa. Yritin toki vähän käydä pihalla kävelemässä, mutta ei siitä mitään tullut. Jaksoin kävellä pari metriä portailta ja sitten pitikin päästä takas maate... Alkaa jo tympiä tämä tilanne.
Laitoin viestiä leikanneelle lääkärille ja kertoi, että kovat päänsäryt johtuu todennäköisesti aivokalvoon kohdistuvasta venytyksestä. Syytä huoleen ei vielä ole, mutta sitten pitää mennä lääkäriin, mikäli kivut ei parissa viikossa helpota.
Ei siis vielä syytä huoleen :)
Alkup...
Ajattelin ihan vain kysellä, että missä mennään?
Viimeksi sinulla oli kovia kipuja. Joko ne ovat helpottaneet?
Olisi kiva kuulla miten on jatkunut paranemisesi leikkauksesta.
Kyllä tää toipuminen on ottanut koville. Pahimmat kivut on helpottaneet, mutta eivät kokonaan kadonneet. Päänsärkyä ja niskakipua on edelleen. Tärähdykset ja äkkinäiset liikkeet pahentaa kipuja.
Nyt on ongelmaksi muodostunut tuo pahoinvointi ja lämpöily. Pahoinvointi ja oksentlu on jatkunut leikkauksesta lähtien. Lämpöilyä on ollut pari kolme viikkoa. Kävin sen vuoksi tänään lääkärissä ja odottelen tuloksia. Epäili, joko tulehdusta tai lämmönsäätelyhäiriötä.
Voimattomuus on ja pysyy. Joka välissä täytyy oikaista sohvalle, kun ei muuten jaksa. Juuri mitään ei jaksa tehdä. Harmittaa... Pieniä lenkkejä oon yrittänyt käpsytellä lähes päivittäin, jotta jalat voimistuisi edes vähän.
Että tälläista täällä.. Toivottavasti tää piina joskus loppuu.
Onkos sulla ollut jo leikkauksen jälkeinen kontrolli? Mitä tuumasivat? Onko oireesi vähentyneet leikkauksen jäljiltä?
Mukavaa kevättä ja jaksamista!!!
T.Anu
Kiva kuulla että edes hiukan hellittänyt. Mulla leikkauksesta saatava hyöty osoittautui todella olemattomaksi. Mutta toivotaan että sinulla käy parempi tuuri. Mulla toi voimattomuus ja jaksaminen rajoittaa elämistä edelleen. Enkä oikein jaksa uskoa että se siitä enääån mihikään hirveästi muuttuu. Ikävä kyllä.
Mul oli jälki tarkastus 13.3 ja sain jatkot silmäpolille. Siellä kuitenkin todettiin että silmien ja paineiden puolesta kaikki ok. Nyt oon sitten kipupolin ja sisäpolin potilas kun tuo basedowi ja struuma on lisänä tässä mulla...
Toivotaan että elämäsi alkaa pikkuhiljaa paranemaan. Kevättä kohti, vaikka hampaat irvessä!!!!!
Hei vaan,
kirjoitin chiari 1 leikkaus nimikkeellä omasta leikkauksestani.Minulla meni kaikki tosi hyvin.Käy katsoon sieltä chiari osastolta.Missähän sinut leikattiin?
T.P
Mulla leikkaus tehtiin töölössä, jossa oli 2 neurokirurgia jotka leikkaavat chiari potilaita.
Hyötyä ei ollut kuin ehkä ennaltaehkäisevästi.
Olin siis maaliskuussa tuossa Chiari leikkauksessa. Toukokuussa oli kontrolli Tays:ssa, missä siis leikattiin. Lääkäri oli yhtä pettynyt tuloksiin kuin minäkin. Oireita on siis edelleen vaikka muille jakaa. Kivut, lihasjäykkyys, tasapainohäiriöt ja voimattomuus ovat kaiketi ne pahimmat. Juuri mitään ei jaksa tehdä kun heti on ihan poikki.
Leikannut lääkäri tuumaili, että aivo-selkäydinnesteet ei vieläkään pääse kulkemaan kunnolla tai sitten toipuminen on vaan todella hidasta, koska oireet ennen leikkaustakin olivat olleet pahimmasta päästä, mihin on meissä chiari-potilaissa törmännyt. Itsellä alkaa vaan usko jo mennä koko jutun kanssa. Mietin oliko tämäkin leikkaus ihan turha juttu???
Tänään kävin aivojen ja koko rangan magneettikuvassa. Ennen kuvaukset on menneet ihan hyvin, mutta tällä kertaa kunto romahti täysin. Kivusta itkien tulin kuvasta pois ja kotipihassa oli pakko lyödä maahan makaamaan, kun en jaksanut kävellä parin metrin matkaa autolta kotiovelle. Nyt sitten vaa tuloksia odotellessa, päivä kerrallaan eteenpäin.
Voimia kaikille!!!
T. Alkup.
Pitkästä aikaa voisin kertoa, missä nyt mennään. Tuossa dekompressioleikkauksessa olin puolisen vuotta sitten. Eilen oli taas kontrolli neurolla ja vihdoin oli lääkäri, joka oikeasti kuunteli ja otti tilanteeni vakavasti!!! Ihanaa!
Viimeisen parin kuukauden aikana kunto on kohentunut ihan hyvin. Eli kyllä siitä leikkauksesta jotain apua oli. Kesäkuussa otettiin uudet magneettikuvat ja syrinx-ontelo oli pienentynyt paikoin yli sentin, ollen nyt vain 3-4mm. Pahimmillaan tuo ontelo on ollut 20mm paksu! Pikkuaivoillakin näytti olevan hyvin tilaa. Sain nähdä kuvat ja vaikken lääkäri olekaan, niin kyllä sen muutoksen näki selvästi.
Vaikka tilanne onkin parantunut, niin oireita on kyllä vielä vaikka kuinka :( Pahimmat kivut on kuitenkin laantuneet ja kipujen kanssa pärjää jotenkin. Lääkäri totesi, että toipuminen on tapahtunut todella hitaasti ja nyt katsotaan vielä puoli vuotta, että miten tilanne muuttuu. Pysyviä oireita jää, sille ei voi enää mitään. Nyt vaan jännitetään, että mitkä noista on pysyviä ja mikä vielä muuttuu. Sairauden eteneminen on nyt kuitenkin pysäytetty, ainakin hetkeksi. Eli mitään isoja romahduksia ei pitäisi lähiaikoina olla luvassa.
Sairasloma jatkuu siis edelleen maaliskuun loppuun saakka, eli silloin tulee sitten vuosi täyteen. Joskus naureskellut sitä, että kun leikkauksesta aikoinaan puhuttiin, niin lääkäri tuumasi, että leikkauksen jälkeen menee viikko sairaalassa ja neljä viikkoa saikulla. Sitten vaan töihin. Ei mennyt ihan niin mun kohdalla.
Eilen aloitettiin myös Lyrica-lääkitys. Saas nähdä mitä siitä tulee, jos sivuvaikutukset on tällaiset, mitä nyt aluksi on... Kuukauden päästä lääkäri lupasi soittaa ja kysyä lääkkeen vaikutuksesta. Sitten mietitään lääkitystä uudelleen. Lisäksi pääsen parin viikon kuntoutusjaksolle sairaalaan tässä syksyn aikana.
Jotenkin tuntuu nyt hyvältä, kun asiat vihdoin etenee johonkin suuntaan. Tähän asti suurin osa lääkäreistä on tuntuneet jotenkin vähätteleviltä ja turhan kiireisiltä kuunnellakseen. Mutta nyt vihdoin on joku joka välittää, eikä oo vaan lykkäämässä mua kotiin oman onneni nojaan.
Että tällaista tänään. Kivinen tie on leikkauksen jälkeen kuljettu, mutta tällä hetkellä ajateltuna se kannatti. Eihän musta "normaalia" tuu koskaan, mutta näillä evähillä mennään eteenpäin vaikka sitten hammasta purren.
Oikein hyvää syksyä kaikille!