Hei onko

meni kyseiselle vaimollekin sisään vain paljon liukasteen kanssa?
Olen kuullut että emätin väljenee mm. synnytysten takia, mutta en koskaan, että penis kutistuisi.

joka ennen kirjoitti:

meni kyseiselle vaimollekin sisään vain paljon liukasteen kanssa?
Olen kuullut että emätin väljenee mm. synnytysten takia, mutta en koskaan, että penis kutistuisi.

että tuntokin miehellä huononee.. On se tosin kiusallista, jos naisella on liian löysä.. Rasvattuna ja märkänä vain korostuu.. Vie koko hommalta idean pois.. Sano siitä sitten kauniisti naiselle..

tuunari_mikko kirjoitti:

että tuntokin miehellä huononee.. On se tosin kiusallista, jos naisella on liian löysä.. Rasvattuna ja märkänä vain korostuu.. Vie koko hommalta idean pois.. Sano siitä sitten kauniisti naiselle..

Tuossahan tuo tuli

alapäässä? Sellaista ei veikkonen hyvä tapahdu muuten kuin unelmissa! Ihmiskeho ei pysty "rakentamaan" uutta kudosta vanhan tilalle. Jos pystyisi, emme vanhenisi ikinä!

Se on naisen hormoonitaso, joka korjaa hänen kudoksiaan sen minkä pystyy, mutta tunnettua on että esim. paljon lihomisen seurauksena ei enää iho palaudu kiinteäksi, vaan jää roikkuvaksi. Kirurgin veitsi auttaa, mutta ei mikään muu.
Sama asia on, kun "reikä" veltostuu ja suurenee; sidekodokset ovat venyneet.

Se, että reikä alapää alkaisi tuntus jonkin ajan kuluttua taas uhan hyvältä, johtuu vain siitä, että siihenkin tottuu. Väljyys lakkaa haittaamasta - on unohtanut, miltä se ennen tuntui.

Synnyttäneestä naisesta ei koskaan tule synnyttämätöntä uudelleen. Se on aivan täyttä satua. Aivan kuin väittäisi neitsyyden palautuvan, jos ei enää koskaan suostu yhdyntään uudelleen.

uusiutuminen kirjoitti:

alapäässä? Sellaista ei veikkonen hyvä tapahdu muuten kuin unelmissa! Ihmiskeho ei pysty "rakentamaan" uutta kudosta vanhan tilalle. Jos pystyisi, emme vanhenisi ikinä!

Se on naisen hormoonitaso, joka korjaa hänen kudoksiaan sen minkä pystyy, mutta tunnettua on että esim. paljon lihomisen seurauksena ei enää iho palaudu kiinteäksi, vaan jää roikkuvaksi. Kirurgin veitsi auttaa, mutta ei mikään muu.
Sama asia on, kun "reikä" veltostuu ja suurenee; sidekodokset ovat venyneet.

Se, että reikä alapää alkaisi tuntus jonkin ajan kuluttua taas uhan hyvältä, johtuu vain siitä, että siihenkin tottuu. Väljyys lakkaa haittaamasta - on unohtanut, miltä se ennen tuntui.

Synnyttäneestä naisesta ei koskaan tule synnyttämätöntä uudelleen. Se on aivan täyttä satua. Aivan kuin väittäisi neitsyyden palautuvan, jos ei enää koskaan suostu yhdyntään uudelleen.

kukas väitti kudosten "uusiutuvan täydellisesti"? En minä... sanoin, että kudokset alapäässä johtuen nimenomaan siellä olevista limakalvoista, ovat hyvin uusiutuvaa sorttia, ei siis täydellisesti, vaan hyvin uusiutuvaa. Ja kun alapää venyy synnytyksessä (eikä repeä), se pikkuhiljaa palautuu entiselleen, ainakin suurimmalla osalla äideistä. Repeämät ovat sitten eri asia, mutta alapään kudokset normaalisti joustavat synnytyksessä, ja siten myös palautuvat takaisin. Tästä olemme vaimoni kanssa keskustelleet useamman eri lääkärin kanssa, ja ihan tutkimalla (lääkäri) on osoittautunut, että ajan kanssa ja lantionpohjan lihaksia treenaamalla vaimoni paikat ovat lähes yhtä priimakunnossa kuin ennenkin. Ei siihen mitään satuiluja tarvita.

Mikään muuhan osa naisen elimistössä ei kestäisi vastaavaa venymistä tai joustoa, kuin mihin alapää synnytyksessä joutuu. Kudokset siellä kun on luotu joustamaan, ja sitten palautumaan.

Sitäpaitsi muuallakin elimistössä kudos uusiutuu, esim kasvoissa ja päässä. Mistäs luulet, että hilse johtuu? Ja esim laserkuorinnalla naamasta poistetaan päälimmäinen kerros ja alla olevasta uusiutuu uusi iho. nimimerkillä aknearpia korjaillut...

Kudokset koko kehossa uusiutuvat enemmän tai vähemmän, ei siis kuitenkaan vanhentumista estäen, mutta uusiutuvat kuitenkin. Siinä kuitenkin olet oikeassa, ettei sillä ihmeitä tehdä, mutta nyt ei kyse ihmeestä ollutkaan, vaan paikkojen palautumisesta synnytyksen jälkeen.

Fakta on, että suurimmalla osalla naisista palautuu alapää ennalleen(tai ainakin lähes) ennemmin tai myöhemmin. Toisilla se vaan vie enempi aikaa.

Mitä tulee lihoamiseen ja sen takia venyneeseen vatsanahkaan, ei se tietenkään samalla tavalla palaudu, kuin ne kudokset, joilla on jatkuvasti uusiutuva limakalvo apunaan. Siksi muun kehon ihoa ei voi verrata siihen pyhimpään.

Ja kyllä voin omakohtaisesti sanoa, että kyllä ne vaimoni paikat ovat ennalleen palautuneet, vaikka siinä hieman kesti. Tottumisesta ei kyllä ole kyse. Ja lääkärikin oli samaa mieltä.

Mutta luulkoon kukin mitä haluaa.

mä,,,,, kirjoitti:

kukas väitti kudosten "uusiutuvan täydellisesti"? En minä... sanoin, että kudokset alapäässä johtuen nimenomaan siellä olevista limakalvoista, ovat hyvin uusiutuvaa sorttia, ei siis täydellisesti, vaan hyvin uusiutuvaa. Ja kun alapää venyy synnytyksessä (eikä repeä), se pikkuhiljaa palautuu entiselleen, ainakin suurimmalla osalla äideistä. Repeämät ovat sitten eri asia, mutta alapään kudokset normaalisti joustavat synnytyksessä, ja siten myös palautuvat takaisin. Tästä olemme vaimoni kanssa keskustelleet useamman eri lääkärin kanssa, ja ihan tutkimalla (lääkäri) on osoittautunut, että ajan kanssa ja lantionpohjan lihaksia treenaamalla vaimoni paikat ovat lähes yhtä priimakunnossa kuin ennenkin. Ei siihen mitään satuiluja tarvita.

Mikään muuhan osa naisen elimistössä ei kestäisi vastaavaa venymistä tai joustoa, kuin mihin alapää synnytyksessä joutuu. Kudokset siellä kun on luotu joustamaan, ja sitten palautumaan.

Sitäpaitsi muuallakin elimistössä kudos uusiutuu, esim kasvoissa ja päässä. Mistäs luulet, että hilse johtuu? Ja esim laserkuorinnalla naamasta poistetaan päälimmäinen kerros ja alla olevasta uusiutuu uusi iho. nimimerkillä aknearpia korjaillut...

Kudokset koko kehossa uusiutuvat enemmän tai vähemmän, ei siis kuitenkaan vanhentumista estäen, mutta uusiutuvat kuitenkin. Siinä kuitenkin olet oikeassa, ettei sillä ihmeitä tehdä, mutta nyt ei kyse ihmeestä ollutkaan, vaan paikkojen palautumisesta synnytyksen jälkeen.

Fakta on, että suurimmalla osalla naisista palautuu alapää ennalleen(tai ainakin lähes) ennemmin tai myöhemmin. Toisilla se vaan vie enempi aikaa.

Mitä tulee lihoamiseen ja sen takia venyneeseen vatsanahkaan, ei se tietenkään samalla tavalla palaudu, kuin ne kudokset, joilla on jatkuvasti uusiutuva limakalvo apunaan. Siksi muun kehon ihoa ei voi verrata siihen pyhimpään.

Ja kyllä voin omakohtaisesti sanoa, että kyllä ne vaimoni paikat ovat ennalleen palautuneet, vaikka siinä hieman kesti. Tottumisesta ei kyllä ole kyse. Ja lääkärikin oli samaa mieltä.

Mutta luulkoon kukin mitä haluaa.

että synnyttänyt nainen ei voi koskaan olla enää sama kuin synnyttämättömänä. Paikat siis palautuvat synnytyksestä ja raskaudesta (kun raskaus päättyy synnytykseen), mutta eivät entiselleen!

Limakalvon uusiutuminen ei kuule voi tiukentaa kenenkään emätintä. Ja pääasiassa siihen vaikuttaa estrogeenin tuotanto.

Mut mun on pakko kysyä, miksi teitte lapsen, jos siitä seuranneet asiat ovat noin kamalia kestää, että ihan pitää kiertää lääkäriltä toiselle kyselemässä, josko vaimo vielä palautuisi? Olisiko pitänyt kuitenkin pohtia onko vaimon ulkomuoto ja emätin se tärkein vaiko jokin muu asia?

"Mitä tulee lihoamiseen ja sen takia venyneeseen vatsanahkaan, ei se tietenkään samalla tavalla palaudu, kuin ne kudokset, joilla on jatkuvasti uusiutuva limakalvo apunaan. Siksi muun kehon ihoa ei voi verrata siihen pyhimpään."

Itseasiassa lihomisessa tapahtuu juuri sama kuin raskaudessakin. Tulee jopa "raskausarpiakin" KUDOSTEN revetessä! Eivätkä ne koskaan lähde pois, vaikka pinnaltaan vaalenisivatkin. Iho tuntuu aina rosoiselta raskausaarven päältä.

Kaikelle muutokselle ei voi mitään. Jos niitä ei halua, ei kannata altistaa itseään näille!

sanoi kirjoitti:

että synnyttänyt nainen ei voi koskaan olla enää sama kuin synnyttämättömänä. Paikat siis palautuvat synnytyksestä ja raskaudesta (kun raskaus päättyy synnytykseen), mutta eivät entiselleen!

Limakalvon uusiutuminen ei kuule voi tiukentaa kenenkään emätintä. Ja pääasiassa siihen vaikuttaa estrogeenin tuotanto.

Mut mun on pakko kysyä, miksi teitte lapsen, jos siitä seuranneet asiat ovat noin kamalia kestää, että ihan pitää kiertää lääkäriltä toiselle kyselemässä, josko vaimo vielä palautuisi? Olisiko pitänyt kuitenkin pohtia onko vaimon ulkomuoto ja emätin se tärkein vaiko jokin muu asia?

"Mitä tulee lihoamiseen ja sen takia venyneeseen vatsanahkaan, ei se tietenkään samalla tavalla palaudu, kuin ne kudokset, joilla on jatkuvasti uusiutuva limakalvo apunaan. Siksi muun kehon ihoa ei voi verrata siihen pyhimpään."

Itseasiassa lihomisessa tapahtuu juuri sama kuin raskaudessakin. Tulee jopa "raskausarpiakin" KUDOSTEN revetessä! Eivätkä ne koskaan lähde pois, vaikka pinnaltaan vaalenisivatkin. Iho tuntuu aina rosoiselta raskausaarven päältä.

Kaikelle muutokselle ei voi mitään. Jos niitä ei halua, ei kannata altistaa itseään näille!

Kuka siis väitti, että paikat palautuisi samaan tilaan kuin ennen synnytystä? En minä. Johan sanoin, että suurimmalla osalla palautuu paikat lähes ennalleen, jolloin eroa ei tunne.

Ja minä en siellä lääkärissä rampannut, vaan vaimoni, joka asiasta kärsi huomattavasti minua enemmän. Minä huomasin eron, muttei se haitannut. Vaimoni sen sijaan ei pitkään aikaan tuntenut mitään, ja siksi hakikin usealta lääkäriltä apua ja neuvoja. Tässähän minä alkuperäistäkin koitin tsempata, että kokeilee odotellessa vaikka muita asentoja sen seksin suhteen ja antaa ajan vielä kulua.

Ja kyllä se on usealta lääkäriltä(myös gyne) kuultua tietoa, että alapään limakalvot auttavat kudoksia joustamaan ja sitten taas pikkuhiljaa palautumaan synnytyksen jälkeen. Ja varmistimpas tämän äsken vielä vaimoltakin, kun alkoi häiritsemään kaikki inttäminen.

Ja vielä kerran, lapsi oli yhteisesti toivottu. Siinä, eikä sen seurauksissa ole minulle mitään kamalaa kestettävää, koita hyvä nainen ymmärtää. Vaimoni ulkomuodossa ei mielestäni ole mitään muutoksia tapahtunut aikaisempaan verrattuna, eikä siinä siten mikään minua häiritsekään. Enkä sellaista ole väittänytkään. Sen sijaan vaimoni huomaa jos jonkinmoista kremppaa itsessään, ja niihin hakeekin apua. Ja miksei saisi hakea? Mikä vaan tekee hänet onnelliseksi, suotakoon se hänelle. Niin hänkin on minut tehnyt onnelliseksi.

Ja vielä, käsitit aivan väärin viittaukseni lihoamiseen...

Minun kommenttini:
"Mitä tulee lihoamiseen ja sen takia venyneeseen vatsanahkaan, ei se tietenkään samalla tavalla palaudu, kuin ne kudokset, joilla on jatkuvasti uusiutuva limakalvo apunaan. Siksi muun kehon ihoa ei voi verrata siihen pyhimpään."

Sinun kommenttisi:
"Itseasiassa lihomisessa tapahtuu juuri sama kuin raskaudessakin. Tulee jopa "raskausarpiakin" KUDOSTEN revetessä! Eivätkä ne koskaan lähde pois, vaikka pinnaltaan vaalenisivatkin. Iho tuntuu aina rosoiselta raskausaarven päältä."

Tähän edelliseen viitaten, minä vertasin lihoamisen (ja raskauden) surauksena venyvää vatsanahkaa ja ALAPÄÄN LIMAKALVOJA toisiinsa. En siis verrannut raskausvatsaa ja läskivatsaa keskenään. Lueppas uudestaan tuo kirjoitukseni. Eli edelleenkin pointti oli siinä, että limakalvo alapäässä auttaa kudoksia joustamaan ja palautumaan, kun taas vatsan päällä sellaista limakalvoa ei ole jeesaamassa, jolloin vatsanahka ei samalla tavoin tai yhtä helposti palaudu ennalleen.

Kannattaa lukea tarkemmin, ennekuin sätitään... kaikissa asioissa...

mä,,,,, kirjoitti:

Kuka siis väitti, että paikat palautuisi samaan tilaan kuin ennen synnytystä? En minä. Johan sanoin, että suurimmalla osalla palautuu paikat lähes ennalleen, jolloin eroa ei tunne.

Ja minä en siellä lääkärissä rampannut, vaan vaimoni, joka asiasta kärsi huomattavasti minua enemmän. Minä huomasin eron, muttei se haitannut. Vaimoni sen sijaan ei pitkään aikaan tuntenut mitään, ja siksi hakikin usealta lääkäriltä apua ja neuvoja. Tässähän minä alkuperäistäkin koitin tsempata, että kokeilee odotellessa vaikka muita asentoja sen seksin suhteen ja antaa ajan vielä kulua.

Ja kyllä se on usealta lääkäriltä(myös gyne) kuultua tietoa, että alapään limakalvot auttavat kudoksia joustamaan ja sitten taas pikkuhiljaa palautumaan synnytyksen jälkeen. Ja varmistimpas tämän äsken vielä vaimoltakin, kun alkoi häiritsemään kaikki inttäminen.

Ja vielä kerran, lapsi oli yhteisesti toivottu. Siinä, eikä sen seurauksissa ole minulle mitään kamalaa kestettävää, koita hyvä nainen ymmärtää. Vaimoni ulkomuodossa ei mielestäni ole mitään muutoksia tapahtunut aikaisempaan verrattuna, eikä siinä siten mikään minua häiritsekään. Enkä sellaista ole väittänytkään. Sen sijaan vaimoni huomaa jos jonkinmoista kremppaa itsessään, ja niihin hakeekin apua. Ja miksei saisi hakea? Mikä vaan tekee hänet onnelliseksi, suotakoon se hänelle. Niin hänkin on minut tehnyt onnelliseksi.

Ja vielä, käsitit aivan väärin viittaukseni lihoamiseen...

Minun kommenttini:
"Mitä tulee lihoamiseen ja sen takia venyneeseen vatsanahkaan, ei se tietenkään samalla tavalla palaudu, kuin ne kudokset, joilla on jatkuvasti uusiutuva limakalvo apunaan. Siksi muun kehon ihoa ei voi verrata siihen pyhimpään."

Sinun kommenttisi:
"Itseasiassa lihomisessa tapahtuu juuri sama kuin raskaudessakin. Tulee jopa "raskausarpiakin" KUDOSTEN revetessä! Eivätkä ne koskaan lähde pois, vaikka pinnaltaan vaalenisivatkin. Iho tuntuu aina rosoiselta raskausaarven päältä."

Tähän edelliseen viitaten, minä vertasin lihoamisen (ja raskauden) surauksena venyvää vatsanahkaa ja ALAPÄÄN LIMAKALVOJA toisiinsa. En siis verrannut raskausvatsaa ja läskivatsaa keskenään. Lueppas uudestaan tuo kirjoitukseni. Eli edelleenkin pointti oli siinä, että limakalvo alapäässä auttaa kudoksia joustamaan ja palautumaan, kun taas vatsan päällä sellaista limakalvoa ei ole jeesaamassa, jolloin vatsanahka ei samalla tavoin tai yhtä helposti palaudu ennalleen.

Kannattaa lukea tarkemmin, ennekuin sätitään... kaikissa asioissa...

Ootteko kuullu lantionpohjalihaksista,mitkä siihen kireyteen vaikuttavat? niitä voi jumpata, ja pitääkin! onhan se totta että meikäläisten paikat on löysät synnytyksen jälkeen, ja pidätyskyky heikempi. mutta esim geishakuulilla jumppaaminen säännöllisesti heti synnytyksen jälkeen on ainakin itseäni auttanut,eroa ei enään huomaa entiseen verrattuna 8ennen synnytystä siis!) en ymmärrä mitä täällä puitte asiaa edes,eihän kyse ole teidän sukupuolielimistä. ja tosiaan,me saamme paikat jumpattua mutta entäs te kun ikää tulee se seitsemänkymmentä ja alatte itse kuseksia housuihinne ja ei se tankokaan enään nouse... siin teille pähkinää pureskeltaviksi!