että nyt kun on keinoja saada kontaktia muihin ihmisiin enemmän kun koskaan, ihmiset ovat yksinäisempiä kun milloinkaan ennen.
Onko nyt tasa-arvon kultaisena aikana, kun miehet, niinkuin naisetkin tulevat vallan hyvin toimeen itsekseen, yksinään pärjäämisestä tehty niin suuri hyve, että rakennetaan panssari tai piikkilanka ympärille, ettei sen sisäpuolelle päästetä ketään, vaikka kaipuu on kuinka suuri.
Sosiaaliset virikkeet otetaan Salatuista elämistä tai perhelehtien juorusivuilta.
Ennen kun oli miestentöitä ja naistentöitä pakosta tuli kontakteja vastakkaisen sukupuoleen yksinäisyyttä ei ollut, jos oli sitten riitaisempaa, kumpi lienee parempi.
Onko nyt tasa-arvon kultaisena aikana, kun miehet, niinkuin naisetkin tulevat vallan hyvin toimeen itsekseen, yksinään pärjäämisestä tehty niin suuri hyve, että rakennetaan panssari tai piikkilanka ympärille, ettei sen sisäpuolelle päästetä ketään, vaikka kaipuu on kuinka suuri.
Sosiaaliset virikkeet otetaan Salatuista elämistä tai perhelehtien juorusivuilta.
Ennen kun oli miestentöitä ja naistentöitä pakosta tuli kontakteja vastakkaisen sukupuoleen yksinäisyyttä ei ollut, jos oli sitten riitaisempaa, kumpi lienee parempi.
Vastaukset 62
Vanhimmat
paikalliseen räkälään, jossa juttelisin metsäkonekuskin, tehtaalta lomautetun, vaimoaan itkevän eläkeukon ja paikallisten karaoketähtien kanssa.
Sen sijaan jorisen haamujen kanssa, joista en ikinä näe hiustupsuakaan. On tämä jokseenkin kornia.
Luonteva tapa poiketa naapuriin, nyt naapurivierailusta on tehty melkein valtiovierailuun verrattava tapahtuma.
asuttiin ahtaasti, oltiin tekemisissä naapurien kanssa, yleensä, päivittäin.
Pidettiin silmällä naapurienkin lapsia, hyvällä.
Ovet olivat lukitsematta.
Nyt, kun mammonaa on paljon enemmän, linnottaudutaan kotiin, ollaan lähisukulaisiinkin, jos heitä on, vähemmän yhteydessä, kuin ennen.
Koneet korvaavat ihmissuhteet.
*eisääntömuttaonnäinkin*
mainostetaan kynttiläillallisia musiikin tahdissa.
Kuka sitä joka ilta syö sinfonian tahdissa, siitä tulee jo arkea.
Paremminkin pitäs mainostaa, kutsu naapurisi kahville ja tarjoa hillomunkki.
ja saa mennä, kylään, lapset monesti istuvat omissa huoneissaan, tietsikan äärellä.
Kynttiläillallisista tuli mieleen, ovatko suomalaiset vaihtaneet maidon ja veden viiniin, kun joka mainoksessa ja TV-sarjassa availlaan ruokapöydissä vikkelään tahtiin viinipulloja? ;)
Eihän nyt munkkia, siinähän on hiilareita. ;))
Kananmuna. *tyrsk*
Jos menee kylään, siellä pannaan uusi taulutelkku päälle ja aletaan sitä katsoa.
Samaa minäkin ajattelin kun tuota kynttiläillallista kirjoitin. vähemmällä kantamisella pääsis, kun ottas veden hanasta ja ostas mehun kaupasta.
vieraat, jotka tullessaaan pyytävät laittamaan telkan tietylle kanavalle, kun tulee sejase-sarja.
Tai sitten, rouva ottaa lehden, syventyy siihen, unohtaen täysin ympäristönsä.
Me olemme nykyisin niin männermäisiä, viintä jalkalasista. ;))
äskettäin kuinka isäni poikkesi tuon tuosta naapureihimme, vielä -80 luvun aikoihin. Se jäi todella mieliimme. Tulee tuosta oma lapsuus samalla mieleen. - En tiedä mikä meitä nykyään "vaivaa" tai mikä siinä on, että kovin on sovittava ennenkö lähtee kyläilemään. Minulta kun joku kysyy tai soittaa sopiiko tulla, yleensä meille se sopii, eihän meillä kyllä ole niitä työ juttujakaan enää esteenä tms.
aikoihin eikä näiden kirjoitusten perusteella tee mielikään. Mieluummin katson kotona telkkua kuin kylässä. Parhaat keskustelut käyn jos tapaan jonkun tutun lenkillä tai bussissa. Siinä voi kesktttyä olennaiseen eikä ole mitään muita elementtejä häritsemässä.
Vihoviimeistä olisi hjos joku naapuri törmäisikutsumatta. Onneksi ei sellaista kulttuuria ole ainakaan meilläpäin. Kunnioitetaan toisten yksityisyyttä.
Minun luokseni voi tulla ja tuleekin vieraita ilmoittamatta ja kutsumatta, en aukaise telkkaria.
Jos on menoja silloin se ymmärtää joka tulee yllättäen, mutta aina sitä sen verran aikaa on, että kerkeää kahvit keittää ja jos ei muuta niin vieraita varten kannattaa korppupussi pitää.
En ymmärrä omassa yksityisyydessäni sellaista, jota muiden pitää niin kovasti kunnioittaa.
Kun vierailuista tehdään isotöisiä, puunataan huoneet peräkomeroita myöden. Tehdään eturuuat, pääruuat, jälki ruuat, kahvit monen kahvileivän kera.
Mutta jos tyydytään pariin kuppiin kahvia korpun kanssa, tunnin rupattelu, niin se olisi ehkä antoisampi.
närästää,ei sovi eikä pullat.Itse olin aktiivinen kun muutin uuteen kotiin,kunnes huomasin,parempi elää omaa elämää.
Ei väkisin kannata itseään tyrkyttää,luulee vielä naapuri et sokeria tulee lainaamaan.
Vaikka kuuskyt luvulla,lainattiin sokeria useinkin naapurista,ja samalla sai juteltua,ehkä sen varjolla.
juuri siivoamassa alusvaatteisillaan tai tullut juuri suihkusta tai lähdössä jonnekin. Kyllähän ihmiset muutakin tekevät kotonaan kuin istuvat kamferitipoilla kostutettu sokeripala suussaan kiikkustuolissa...
Minullakin sauna lämpiää monesti keskellä päivää, ja ovet on auki, ei ole vieraita sattunut, kerta se on ensimmäinen, jos sattuu saisivat mennä saunaan.
Joskus on käynyt, että olen ollut lähdössä, silloin olen sanonut, että tilanne on tämä tulkaa toiste, kyllä ymmärrystä aina löytyy.
Ehkä tästä syystä minusta on tullut jonkimmoinen suvun keskushahmo, luonani käydään ja minulle soitetaan, ja kysellään suvun kuulumisia.
suvun utelija-juorukello joka kyselee aina joka käänteessä kaikki toisten asiat ja toimitat ne sitten eteenpäin kun muut sukulaiset soittaa ja kysyy sinulta.Olet ns. "tietotoimisto".
Nautit sitten muiden huomiosta toisten kustannuksella.
Kyllä meidänkin suvussa tällaista ilmenee, mutta olen vaitonainen asioistani, kun toinen utelee.
Tiedän että kohta soittaa eräälle lähisukulaiselle jonka kanssa en sattuneesta syystä ole enää väleissä. Täytyyhän joku juorukello olla jolta toisten asiat saa utsittua.
Minä mitään utele, joka kertoo niin kertoo.
Ei kaikkea pidä ajatella nurinkurisesti, siten että muut ovat vihamielisiä, siitä silloin mitään tule.
Ensinnäkin minulla ei ole aikaa vatvoa kenenkään henk. koht. asioita, eikä minulta niitä kysellä.
Enemmän kysellään yleistä terveydentilaa, syntymäpäiviä sun muuta ihan hyväntahtoista.
Arveletko monta ystävää olevan, jos laulaa kaikki arimmat asiat pitkin kyliä. Mulla kuitenkin niitä on, jopa niin, että kysytään kantajaksi hautajaisiin.
olen mcmunkki munkki mcmunkki. dyyy dyyy diii dyy dydy ydy dydy dy yydy y ydyyy dy ydyy. munkki rollzzz rasva tirskuu ja kaikki PALAA MUNKKI ON ROCK MUNKKI MAISTUUU MUNKKI! ON SHOCK MUNKISTA RASVA TIRSKUU MUNKKI MUNKKI M-U-N-K-K-I !ISO RASVAINEN MUNKKIII ROCKN MUNKKIII ROLLZZZ. KUN NUOTIOLLA MAKKARAA SYÖT HEITÄ SE VITUN NAKKI POIIISSSSS OTA KUNNON RASVAINEN MUNKKIIIII MUNKKIIIII MUNKKKIIII!!!! MUNKKKIII ROCK ROCK MUNKKI ROCK ROCK MUNKKIIII!!!
aina johdu omasta tahdosta. Itsekin asun ja olen yksin, seuraa toki olen hakenut eri palstoilla jo muutamana vuonna, mutta tuloksetta. Vastauksia toki on hakuuni tullut, mutta kaikki suunnilleen ikäiseni vastaajat ovat olleet varattuja ja hakeneet vain salaista seksiseuraa tai sitten asuivat jossain yli 200 kilsan päässä.
Muut vastaajat sitten ovat olleet 15 - 20 vuotta nuorempia jotka myöskään eivät minua innosta.
Ilmeisesti ulkonäkökin suojelee, kun ei edes tanssireissulla ole ketään löytynyt, vaikka en mikään seinästä revästy olekaan, eikä kilojakaan ole liikaa.
Niimpä sitten kyllästyin edes etsimään ketään ja tyydyn tähän yksinoloon. Saampahan tulla ja mennä mieleni mukaan.
Erostakin on kohta jo 18 vuotta ja sen jälkeen seurustellut neljän miehen kanssa, suhde kestänyt pisimmillään kolme vuotta, eikä johtanut mihinkään kun olivat loppujen lopuksi sitoutumiskammoisia.
Tuo tarina ulkonäöstä. Enempi se vaikuttaa oma panssari, jolla olet ympäröinyt itsesi. Minkä roolin olet ajatellut mahdolliselle kumppanillesi. Ei kukaan 50 mies halua kissansilittäjäksi tai matontamppaajaksi.
No en todellakaan hae kissansilittäjää kun ei ole edes kissaa ja mattojakaan ei tarvitse tampata, siitä pitää huolen riittävän tehokas imuri.
Mitään sen kummempaa rooliakaan en ole edes ajatellut, mutta toki olisi hyvä edes jotain harrastaa yhdessä, muuten mielestäni suhteella ei ole tulevaisuutta.
Jos välttämättä täytyy jokin rooli olla niin olisiko sitten vaikka autokuski marja- ja sienireissuille, itsellä kun ei ole autoa eikä edes ajolupaa. Toki pääsen fillarillakin.
Iltaa pohojanmaalta..
Oliishan se kunnon riitaki välihin jotaan... Ainu vaan mikä täs vaikeuttaa on ku ei oo kenen kans sitä riitelis.
Ei minulle yksinääsyys oo ollu enää aikoohin mikään rasite jos niin sanoosin. Silloon se kyllä ku vaimoo kuoli niin takkus koko kovastiki.
En mä enää kapinoo osaani vastahan ja nautin ku on rauhallista. Kyllä tänne toki vierahat aina tervetullehia on ja käykin niitä aina jokuu silloon tällöön.
Ei meillä Tiitun kans oo häränpäivää näinkään ollees. Saunanpiisihin kävin laittamas valakian ja ny oroottelen notta lämpiöö.
Tua tie on kans kovasti hilijaanen ja loppuuki tähän mun markilleni, ei minkähänlaasta liikettä missään. Tuuli vaan huojutteloo nuata piha koivuja ja kuustakin tuas aitan nurkalla. Koti kuusi, mun hoitopuuni, yhyrees täs on vanhettu ja kasvettu, puu ainakin.
Silloon ku tähän tultihin niin se oli pienenlaanen joulukuuseskin, ny soon jo tukkipuu.
Kivaa rauhoottua viikoon tohinooren jäläkehen tänne omahan kotihin. Pois maaliman tohinoosta ja pärinööstä, pois autoonmoottorin jyrinööstä ja pois tualta loppumattomilta maanteiltäki. Olokohon ne siellä, me ollahan Tiitu kullan kans täs kotona ja kohta lähäretähän saunaamahan. Takaas palaa valakia ja jääkaapiis ja komeroos on ruokaa yllinkyllin. Hyvä olla kotona. No akkaa ny ei oo mutta enhän mäkään kaikkia hyvää tarvitte.
terv. seppä ja Tiitu kulta...
Jos leipä olis jauhoina ja liha mökäleenä eikä mitään valmiita tai helposti laitettavia ruokia olis jääkaappi pullollaan.
Sitä olis Seppäkin näin lauantai-iltana kauluspaita päällä ja Prässit suorassa puhemiehen kanssa vaimon etsinnässä, eikä tuijottaisi ruutua, voi se kaunistus sieltäkin löytyä.
Onnea matkaan
tykkään ja palijon enempi ku uskottekaan. En mä kuitenkaan mitään likkakaveria haluaasi. Oikeen aina tierä ittekään mitä mä haluaasin. Oon ollu jo niinpitkähän yksin jotta siitä on tullu sellaanen elämäntapa. Toinen luonto niinkuun sanotahan. No sellaasia kavereita vois olla, mutta ei ne sais alakaa lähentelemähän, sieltä vain kaukaa toimitella, niin kyllä sitten.
terv. seppä ja Tiitu kulta, me lakeuren lapset.
Se vain tulee, et tajua itsekkään. Hölmönä pyörit ja harot niskaas, kun edessäs seisoo nainen. Ja muista se hetki on päivä päivältä lähempänä:).
olen suhteessa, mutta minulla on mies joka jatkuvasti mököttää, tai ainakin tosi usein. Nytkin. Ystäviä ei ole, muitakuin sellasia jotka välittävät vain itsestään tai baareista. Mielelläni tutustuisin uusiin ystäviin, sellaisiin jotka osaavat kuunnella muutakin kuin omaa ääntään ja jotka viihtyisivät muuallakin kuin baareissa. En siis rakentele panssareita, enkä piikkilankoja ympärilleni. Olen aika sosiaalinen ihminen. Noita salattuja elämiä ja juorulehtiä en seuraa ollenkaan.
Minä pärjään kyllä hyvin yksinkin, mutta se yksinäisyys ahdistaa silti niin paljon että masennun. Haluaisin kumppanini olevan vierelläni, eikä jossain yksin mököttämässä omassa asunnossaan. Olen yksin suhteessa, josta en tälläkään hetkellä tiedä taas, että onko sitä suhdetta enää olemassakaan vai ei. Haluaisin että minulla olisi edes yksi hyvä ystävä, jonka kanssa jutella niitä näitä, raskaistakin asioista.
Mutta vaikka olen sosiaalinen ihminen, olen myös turhan laiska. Istun vain kotonani suremassa ja ihmettelemässä että mitäs nyt tekisin? Kävelysayvat hankin joitain viikkoja sitten, mutta en ole käynyt kertaakaan edes kokeilemassa niitä, vaikka suuri oli aikomus lähteä sauvomaan.
Vastasikohan tämä nyt ollenkaan tohon sun aloitukseesi, mut tulipahan purkauduttua. Kiitos.
jos, pidät koirista..niin, tuo koiratarha on sellainen mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin..tutustuu ihan väkisin. Tuo samanhenkisyys kun on tärkeää..jos, pidät retkeilystä niin liity johonkin seuraan...niitäkin löytyy...jos pidät taiteesta...jos pidät musiikista...eri juttuja on paljon.. Katsopa asiaa uudelta näkökulmalta..-seura juttu on ihan hyvä. Tai vaikka kuoroharrastus.. Itsellä tuo uiminen...aina on mukava yhdessä saunassa jutustella maailmanmenosta..ja monet kun säännöllisesti käyvät niin kyllä siinä ajan kanssa tutustuu..ihan väkisin..avointa mieltä ja asenetta nyt vaan..
t.friidu
Mutta itse Sinä yksinäisyyteesi syynkin sanoit.
Pärjäät hyvin ja olet turhan laiska, mistä luulet hyvän ystävän löytyvän, jos mökötät neljän seinän sisällä.
Ystävystyminen ja ystävyyden säilyminen on vuorovaikutusta. Kukkakin kuolee, jos sitä ei kastella, jopa kaktus.
jossain epämääräisessä suhteessa.kummallista miten miehet haluaa nykyisin asua yksin ja vaan tapailla silloin tällöin,jopa vanhemmat?
Itse en siihen ala enää,kokemusta on ja se vaan tekee tuskasen olon.
Sukulaisista vielä,pitää ilmottaa viikkoja ennen jos haluaa tavata ja tuntuu kuin pitäs maksaa kaikki kulukorvaukset jos on käyny kylässä,mitkään tuliaiset ei riitä.
Elän mielummin ihan yksin ja ihmisiähän näkee joka päivä kaupoissa kirastoissa,busseissa.
Oikeastaan kun on kokenut alistavan parisuhteen,nauttii vapaudestaan kun on eronnut siitä.
koira itselläni. Ja ne kävelysauvat. Uimisesta tykkään, mut yksin lähteminen jonnekin inhottaa. Pitäis olla kaveri. Musiikista tykkään kans, tykkään laulaa, mutta karaokebaarit eivät enää kiinnosta. Mieheni kiinnostaa, mutta häntä ei näytä kiinnostavan nytkään vastata edes siihen pirun puhelimeen. Ahistaa.
ahistaa ja tämän hetkinen tilanteeni pelottaa niin, että pelottaa että itku tulee, jos ihmisten ilmoille lähden ja sitten saan hävetä silmäni päästä.
Jos menet ihmisten ilmoille, näet, ettei elämä ole muillakaan paljon sen kummempaa, huolensa ne on jokaisella, saattaa monella olla paljon suurempia kun Sinulla. Silloin se elämä pysyy paremmin balanssissa mitä useamman kanssa on tekemisissä.
hakeutua johonkin sosiaalisiin tapahtumiin.
Monet saattavat olla pohjimmiltaan arkoja, ujoja ja syrjäytyneitä erinäisistä syistä.
Kun katsotaan kauniita ja rohkeita, ja kaikki ei ole niin kauniita ja rohkeita. Siinä kun joku arempi peiliin katsoo, huomaa itsessään vain omasta mielestään huonot puolet, hyvät puolet jää huomaamatta, kynnys lähteä muiden joukkoon voi olla korkea, vaikka siellä näkisi, ettei ole yksin niiden huonojen puoliensa kanssa, on niitä muillakin.
katsomisesta varmaankaan johdu.
Tuskin olo olis yhtään sen parempi vaikka säveltäisi simphoniaa olohuoneessaan jos ei kaikkia huvita mennä ihmismassoihin.
Näillä kahdella ikäryhmäpalstalla tuntuu televisio olevan tabu, miksi - entäs ikkunallinen pesukone?
suurimaksiosaaksi nämä tällaaset. Sellaasis kerrostaloosoluis piretähän ihimisiä ku silakat suolas. Jos naapurilleensa päivää sanoo niin sekiin on vissihin epänormaalia. Mun luonani tualla korijaamolla istuu eläkeukkoja välihin heti viisin-kuusin kappalein ja koko hyviä neuvoja tuloo joka hommahan ihan naisasioosta alakain ja pyytämättä. Välihin joutuu oikeen sanomahan jotta lähtekää jo pojat kotianna että mäkin pääsen ruokaalaittamahan.
En mä tyttöjä pelekää, enhän ny toki, eikä ne mua, mitäs ne ny kilttiä ja hyvääntahtoosta seppää arkaalis.
Mun oma avioliitto kesti ja pysyy hyvänä ku niin harvoon saatihin olla yhyrees. Ajoon jo silloon ku naimisihin mentihin tuanne eteläeurooppahan, pari kertaa kuussa nähtihin vaimoon kans toisiamma. No sehän oli niin kuumaa hommaa se yhyreesoloo notta ei siinä tullu mieleenkään alakaa riitelemähän. Usiasti ajattelin ja sanoonki notta tällaastako se tämä yhteeselämä on. Ku enättää käymähän ku likkapoika friioolla ja omalla vaimoollaansa. Tehtihin me yks poika ja oikeen sillä vanhalla tyylillä, notta kyllä mä joskuus pääsin läheleki.
En mä sillä oo yksin jotta mulla oliis huonoja muistoja naimisiisoloosta, aivan päinvastoon.
En mä kuitenkaan halua päästää ketään mun vaimooni paikalle meirän sänkyhyn. En halua sellaasta. Se on mun vaimoni paikka eikä siihen kylääntytööt saa tulla.
terv. saunaamasta tullu seppä ja Tiitu kulta
että kylättely kuihtui siihen, kun maallekin tuli telkkarit. Itse muistan tämän kehityksen hyvin.
Lapsuuskodissani kävi naapurit karjalaiseen tapaan ehtimiseen kylässä, jopa aitokarjalaiseen tapaan aluksi niin, että naapuri a meni naapuriin b ja sitten nämä yhdessä tulivat naapuriin c, eli meille.Tätä joka sunnuntai kun olin pieni!
kaupunkimiljöön suhteen.
Ei kait kukaan haluasi kaupungeissa asua ellei olisi ollut pakko leipäänsä ansaita.
Lapsetkin olisi pitänyt kasvattaa maailaismiljöössä - olisivat toisenlaisia.
Vaikka kuka estää ketään muuttamasta maalle vanhoilla päivillään ja ottamaan sinne hevonen, pari lehmää, kaneja, kanoja ja lampaita omiksi tarpeikseen.
Olen joskus hehkutellut ajatuksella että kaupunkilaiset suorittaisivat aluevaltauksia kuin villissä lännessä aikoinaan.
oliis tilaa elää ja olla. Täs mun lähelläni on sellaanen maatila mihinä asuu vanha pariskunta. Kumpaanenki jo niin raihnaasia notta ihime ku pystyvät enää lainkaan kotona olemahan. Sellaanen lapseton pari, siitä varmahan sais ostaa sopivasti pienen maapaikan itteleensä. Niin ja pääsis tähän mun ja Tiitun naapurihin. Hyvä täällä on olla, maisema on sellaasta ykstoikkoosen suoraa ja laviaa tasamaata. Ihimiset kuitenki sellaasia suoria ja kuka kerran otetahan kaveriksi niin se kans sitten kaverina piretähän. Niin ihimiset ku on tua maakin tuas ympärillä, suora ja mutkaton ku merenselekä.
Tervetuloa joukkohon.
terv. me Tiitun kans.
Olen kaupunkilainen ja kerrostalossa asuva yksinäinen leski. Olen elämääni kutakuinkin tyytyväinen, mutta kolmas kerros hissittömässä talossa, tuskin on se lopullinen asunto. Vielä unelmoin hissitalosta. Olen asunut suurimman osan elämästäni omakotitalossa, enkä enää pahimassakaan painajaisunessa haluaisi herätä aamulla lumitöihin kolaamaan aurausvalleja, jotta pääsisi autolla edes pihasta pois. Pari talvea sitten itkin ja kolasin kun en tahtonut jaksaa. Vai että vanhana vielä lehmiä ja maatöitä, kiitos ei.
yksin kotona - eipähän tarvitse tuhlata rahaa uuteen garderobiin:)
Jos viihtyy yksin, mutta monella on suuri halu löytää ystävä. Joskus näyttää olevan näistä kaikista mahdollisuuksista huolimatta niin vaikeaa.
kun oikea hetki koittaa ei aikaisemmin ja kesä on minun aikaani liikkua.
Tottakai se "ystävä" olis mukava mutta pettymykset, pettymysten jälkeen monien kohdalla saattavat kasvattaa sellaisen suojamuurin.
ei lataa niin kovin paljon odotuksia, niin ehkä pitkässä juoksussa kestää paremmin. Se kun ei ole ruusutarhaa kuitenkaan, ainakin siellä on piikkejä, eikä ne ruusut aina kuki.
ole yksinäinen. Yksinäinen on yksin vastoin omaa tahtoaan.
Se, miksi niin moni jää vastoin tahtoaan ilman seuraa, selviää näillä palstoilla. Jos käytös oikeiden ihmisten kesken on niin kökköä kuin useimmilla täällä, en yhtään ihmettele että yksin jäävät.
Mutta saattaa monella olla tilanteita, että elämässä on suuria pettymyksiä tai vastoinkäymisiä, niin aremmalla on korkea kynnys lähteä muiden ihmisten joukkoon.
Nyt kun korostetaan onnistumista ja vahvuutta.
Aina ei tule onnistumisia, vaikka kuinka yrittää.
täällä esiintyy käytöksen suhteen?
Ihminen voi olla yksin monesta syystä mm siitä että muut ovat sekaantuneet sellaiseen ihmissuhteeseen mikä ei heille kuulu - ts. aiheuttaneet välirikon kahden ihmisen välillä ja juuri täällä netissä ja tällä palstalla, että silleen!
pääällepäsmäreitä sitä löytyykin täältä netistä?
Ihmiset eivät enää TARVITSE toisiaan vaan selviävät yksin taloudellisesti, asutaan väljästi, on omat autot, telkkari ja tietokoneet ... Lapsuudenkodissani oli toinen kylän kahdesta telkkarista. Väkeä oli sohvalla, käsinojilla, selkänojalla, lapset lattioilla. Kaupungissa käytiin vastavuoroisesti naapurin kyydissä. Toinen naapuri ompeli meille lapsille vaatteita.
on jos vaikka tarvittaisiin toisen apua, sitä ei tohdita tunnustaa. Yksinään mennään , maksoi mitä maksoi. Lasku saattaa olla sitten hyvin suuri, kun eläkeläis mummu tai vaari on yksinään ja tuntee itsensä tarpeettomaksi ja elämänsä hyödyttömäksi, kun ei olekkaan enää ketään, jolle voisi ilonsa ja murheensa kertoa.
äimistellä tuollaista asiaa kun työpaikoilla viedään viimeinenkin itsetunto oikein joukolla.
lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin, jos kovin paljon on huonoja kokemuksia, mutta jos löytyis edes se yksi, jolta voisi saada ymmärrystä, eikö sekin ole jotain.
tuotakin taas tullessani kotiin raskaan työpäivän jälkeen, että onneksi olen ja elän yksin.
Mutta minähän en koe olevani yksinäinen, en sittenkään vaikka heti aukaisin koneen ja piti tulla katsomaan mitä on kirjoitettu palstalla.
Kyllä mulle työpäivänä riittä ne ihmiset joiden kanssa joudun tekemisiin siellä.
Olen elänyt näin niin kauan että muutos olisi rankka.
Onko se panssari minulla, varmaan jonkinlainen.
Suojaan itseni tietyntapaisilta ihmisiltä ja niitä on paljon.
Aina ollaan haluamassa jotain, olen hyvä kuuntelija, mutta en halua enää, en jaksa ja ei kiinnosta.
Ehkä kylmästi sanottu, mutta kun hoidin äidin hautaan sen jälkeen päätin että minun elämäni on tästä eteenpäin omaa ja kuinka ollakaan törmäsin mieheen, ja taas olin tilanteessa jossa sain kuuntelijan paikan, ex vaimosta, lapsista siitä ja tästä.
nyt olen taas omillani ollut jo 3 vuotta tuon hetkellisen hairahduksen jälkeen, miksi muuttaisin tätä.
Mutta entäs sitten kun työ aikanaan loppuu(kun täytät 60 ja jotain), oletko silloin ypöyksin, niinkuin hyvin monet vanhukset tänä päivänä. Ainoa kontakti muihin ihmisiin on kaupan kassa tai kampaaja.
en usko siihen.
En ole koskaan kokenut yksinäisyyttä, aina on ihmisiä.
Tutustun helposti, siksi ihmettelen miksi sanotaan suomalaisten olevan itseensäsulkeutuneita ja mitä kaikkea meistä sanotaankaan. Itse en ole huomannut sellaista.
Ihmiset tulee kaupassa ja missä vaan puheilleni, tuntemattomat.
Lähden reissuihin usein "yksin", milloin suomea kiertämään tai milloin mihinkin ja aina on ihmisiä jotka tulevat puheille.
Kuljen ihmetellen ja katsellen maailmaa, en tuijota varpaitani kulkiessa.
Paljon olet kokenut, toivon että tulevaisuus suo sinulle, juuri sellaista rauhaa, mitä haluat.
Antakoot ihmiset meille rauhan elää rauhassa.
Tuhotkoon Jumalat nimimerkit ja vaihtakoon he ne joka viestiin.
Tulkoon Junalista maanäären ahkerin puskis.
:)
...negatiivista yksinäisyyttä tulekaan. Kun viihtyy itsensä kanssa, ei kontaktin ottaminen muihin ihmisiin ole koskaan epätoivoista. Eli kai ihmiset juttelevat kanssasi, kun vaistoavat, että et takerru heihin.
koskaan ajatellut että syy voisi olla juuri takertumattomuuteni, yleensä kun ihmiset haluavat juuri olla ja tehdä kauheasti ja koko ajan yhdessä.
Annoit mietittävää, kiitos
on juuri minun käsissäni ja onnekseni olen saanut sekä rauhaa että ihmisiä.
Kiitos Jumalille siitä :)
lämmintä ja aitoa, siksi ihmiset tulee jutteleen.
Kotikiusattu kirjoitti kerran täälä olevansa "vessakasvo" niin sellainen on hyvä olla.
sanoistasi.
Se kotikiusatun juttu oli tosi hyvä ja löysin itseni siitä kyllä.
Vessakasvot joo :=))
yhteinen tandemi jonkun kanssa ratkaisu yksinäisyyteen:)
Jos ei niin paljon kiiku, ettei pysy kiikussa.
Tandemilla voi mennä lepikkoon. Ja toinen joutuu lujille, jos toinen ei polje ollenkaan.