Kasvatustieteen maistereista tulee pääsääntöisesti opettajia. Eikös tuo ole vähän absurdimaista, että opettajalta puuttuu lukion oppimäärä?
Opettaja, joka opettaa sitten muita, on itse se onneton, joka ei ole pystynyt lukiota suorittamaan. Mitä täytyisi sitten opiskelijoilta koulussa odottaa? Minkälaista intoa opiskeluun, jos opettajalta itseltään tuo into ja kyky puuttui?
Opettaja, joka opettaa sitten muita, on itse se onneton, joka ei ole pystynyt lukiota suorittamaan. Mitä täytyisi sitten opiskelijoilta koulussa odottaa? Minkälaista intoa opiskeluun, jos opettajalta itseltään tuo into ja kyky puuttui?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onhan se vähän outoa että opettajina on henkilöitä, jotka eivät ole edes lukiota käyneet. Ei sillä että lukio mikään meriitti olisi mutta silti..
Otat kantaa asiaan, josta et kirjoituksesi mukaan tiedä mitään. Yläkoulussa ja lukiossa opettavilla opettajilla on yliopistosta hankittu pätevyys opettamassaan aineessa. Lukiopinnot ovat kevyttä kauraa näihin opintoihin verrattuna.
Kirjoituksessasi et todennäköisesti viitannut heihin, koska kirjoitit kasvatustieteen maistereista. Tarkoititko luokanopettajia, vai ammatillisissa oppilaitoksissa opettavia? Luokanopettajan pätevyyden saa suorittamalla peruskoulussa opetettavien aineiden monialaiset opinnot. Nämä opinnot ovat siis opetettavien aineiden opintoja. Mielestäni lukiopohja on hyvä perusta näille opinnoille, mutta ei ollenkaan välttämätön. Alakoulussa akateemisten taitojen lisäksi, tai jopa niiden yläpuolella, on kasvatuksellinen ote, jolla luodaan pohjaa tuleville opinnoille. Kun alakoulussa oppii hyvät työskentelytavat ja oppimisstrategiat on perusta tuleville opinnoille tehty.
Ammattiopistojen opettajat (jos heitä tarkoitit) omaavat aina vankan opetettavanaineen tiedot. Lukiotieto on heille myös kevyttä "kamaa".
Annoit ymmärtää, että lukio-opintojen puuttumisen syynä on kyvyttömyys niiden suorittamiseen. Tässä olet valitettavasti väärillä teillä. Koulu-uudistuksemme tarkoitus oli tehdä ammattiopistoväylästä tasa-arvoinen lukio-opintojen kanssa. Tämä mahdollistaa erilaisten koulupolkujen toteutumisen ja lisää opiskelijoiden tasa-arvoa.
Itse olen kasvatustieteen maisteri ja kyllä se niin oli, että lukio-opinnot olivat leikkikoulua verrattuna yliopisto-opintoihin. Lukion kävin läpi istumalla, mutta yliopistossa jouduin opiskelemaan. Kyllä jokainen maisteri selviytyy lukiosta vasemmalla kädellä!
Kyllä ainakin yleensä kasvatustieteen maisteri ja kaikki muutkin maisterit ovat suorittaneet lukion.
Lukio-opinnot tai ainakin yo-tutkinto ovat edellytyksenä yliopistoon pääsyyn. Itse en ainakaan tiedä opiskelutovereistani ketään, joka ei lukiota olisi käytyt. Niin ja minusta tulee kasvatustieteen maisteri, mutta ei opettaja.
Yliopiston pääsyvaatimuksena ei ole lukio. Toisen asteen koulutuksen käynyt voi hakea yliopistoon. Käytännössä siis yliopistokelpoisia ovat lukion- sekä ammattiopiston (tutummin ammattikoulun) käyneet.
Ihan tosi juttu, että ammattikouluista saa hakukelpoisuuden, mutta todellisuudessa yliopistoon hakee ja pääsee sisään todella, todella harva ammattikoulun käynyt. Usein ammattikoulun käyneet, yliopistoon tähtäävät, ovat tehneet kaksois- tai kolmoistutkintoa ja kuitanneet näin osan lukio-opinnoista. Todella murto-osa on näitä, jotka ovat yliopistossa vain ammattikoulun pohjalla - itse en tunne yhtään kasvatustieteelliseltä laitokselta.
Minä olen opiskellut yliopistossa kahden (Tampereella ja Jyväskylässä)ammattikoulusta valmistuneen kanssa. Toinen oli sähköasentaja ja toisella "nuoriso-ohjaaja" (en muista tarkkaan) pohja. Totta kyllä on, ettei kovin yleistä.
Täällä on taas fiksut keskustelut...hohhoijaa. Mutta asiaan, kumpihan olisi parempi pohja luokanopettaja koulutukselle ylioppilas vai lähihoitaja joka on erikoistunut lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutuosohjelmaan? Kummassa oppii kohtaamaan nuoren tai lapsen oikeasti kasvotusten? Itse olisin päässyt aikoinani tuppulukioon heittämällä, mutta lähihoitajakoulutukseen sain todella hakea.
Hyvä kysymys! Paras pohja luokanopettajalle olisi varmaan psykiatrinen sairaanhoitaja!