Täällä kun ei enää tiedä kuka on tosissaan ja kuka ei,

Kauhein haju lienee joku oksennus tai liete. Joku oikein ummehtunut, tunkkainen ja erittäin pistävä.

Kyynelkaasu oli kanssa aika pahanhajuista. Tosin sitä ei ehkä hajuksi voi laskea, mutta ainakin se aiheutti kiinnostavia reaktioita hengityselimissä ja silmissä.

Parhaita hajuja ovat ehdottomasti ne lapsuuden aikana koetut, missä tulee nälkäisenä kotiin vaikka luistelemasta ja haistaa jo heti ovella lempi ruokansa.

Siihen kaameimpaan hajuun törmäsin sattumalta,kun traktori veti puhdistamon lietettä ja kääntyi samalle rampille kuin minäkin.Se löyhkä oli sanoinkuvaamattoman perkeleellinen!Siinä oli kaikki!!Raadon hajusta mätään kananmunaan.Piti oikein pudottaa vauhti kahteenkymppiin että sai vähän hajurakoa!Kesti puoli tuntia tuulettaa löyhkä autosta!
Se paras saattaisi olla vastaleikatun ruohon tuoksu sateisena kesä-aamuna.

näin:

1. Kauhein haju: Ihmisen aamuinen ulospäin puhallus siinä tapauksessa, jos hän on illalla juonut riittävästi ja syönyt riittävästi nimenomaan valkosipulilla höystettyä ruokaa.

2. Paras tuoksu: Kevään tuoksu, joka leviää kosteasta maasta.

Pahin haju on kotiinsa kuolleen ihmisen mätenemisestä ja käymiskaasuista johtuva haju.

Paras tuoksu on vastasyntyneen vauvan hiusten tuoksu.

Ps. Niin ja kahvi tuoksuu myös hyvälle.

Pahin on jalkahiki, kun sukat on olleet viikon jalassa, eikä meinaa jaloista irrota.

Paras on kevään tuoksu, kun puut ovat kukassa ja uusi ruoho kasvaa.

Kyllä se kauhein haju on väljääntynyt pimpsa. Oksettaa.

Kaunein tuoksu on nuoren naisen raikas pimpsa. Namnam !

Raamatun mukaan me kristityt olemme maailmalle ikävin ja karvain tuoksu kuolemaksi, mutta niille jotka uvkovat olemme Kristuksen ihana tuoksu elämäksi!

Mielestäni kamalin haju on se joka tulee kreetalaisesta jätetunkiosta kun sitä poltetaan väkisin jäteöljyllä. Se on niin monella tasolla masentava ilmiö.

Parhaita tuoksuja on paljon.
Kreetalaisen vuorenrinteen kuiva ja mausteinen tuoksu, vastasataneen lumen tuoksu, sateisen koivumetsän tuoksu, koirani turkin tuoksu, kahvin tuoksu, rakkaan ihmisen ihon tuoksu, metsämansikan tuoksu, paahtavassa auringonpaisteessa kuumenneen jäkäläkallion tuoksu, heinäladon tuoksu, maakellarin tuoksu, marraskuisen sumuisen kuusimetsän tuoksu, kevään tuoksu maaliskuisena iltana, talonrakennustyömaan sahatun laudan tuoksu, uuden kirjan tuoksu kun sen avaa ensimmäistä kertaa - ja monia monia muita...

Minusta pahin haju on sellutehtaan lipeän lemu, se on niin kitkerä ja pistävä.
Tuoksuista taas hyasintin ja vasta leikatun ruohon tuoksu.

Painta hajua en osaa sanoa, mutta TODELLA pahassa krapulassa kaikki pahat hajut haisevat ainakin 10 kertaa pahemmille. Sanotaan siis vaikka krapulaoksennus, jota joutuu haistelemaan krapulassa. Siitä tulee sellainen kierre, ettei vaan voi olla oksentamatta yhä uudestaan ja uudestaan.

Paras tuoksu ... hmmm en pidä mistään kovin voimakkaista tuoksuista yleensäkään. Luonnossa paljon viihtyvänä täytyy sanoa, että raikkaan kesäsateen jälkeinen sekametsä. Sammalen, lehtien, havujen ja aluskasvillisuudesta irroneiden hajumolekyylien kirjo on mahtava mikstuura virkistävyyttä.