Isäni kuolemasta on 1 v 8 kk ja edelleenkin näen hänestä unta lähes joka yö. Hän "elää" niissä tavallista elämäämme ja on ihan "elävä" eli en muista aina unessani, että hän olisi kuollut. Kaikki menee ihan kuin ennenkin, kun hän oli vielä elossa.
Mistä tämä johtuu? Onko hän ihan "tietoisesti" kanssani ja tulee unien kautta lohduksi kuoleman rajan takaa? Ikäänkuin pehmeämmin kuin, että ilmestyisi muuten.
Kiitos kannanotoistanne!
Kuolleen isän kanssa unimaailmassa
68
2289
Vastaukset
jatkaa elämää henkenä, kuten me kaikki teemme. Olemme osaksi henkeä, osaksi ainetta. Kun maallinen ruumiimme 'kuolee' jää henkinen osamme elämään. Hän lohduttaa sinua näin. Ero on vain hetkellinen. Rajan takana kohtaatte taas,
- isäsi on
kuollut luonnollisen kuoleman niin hän todennäköisesti makaa haudassa tiedottomassa tilassa odottaen ylösnousemusta milloin se sitten tapahtuukin hänen kohdallaan. Jos isäsi taas surmattiin hänen ollessaan lihassa niin hän todennäköisesti on henkimaailmassa ja jatkaa siellä olemassaoloaan.
- itse edellisessä
MarkkuP kirjoitti:
erikoinen kommentti. Perustelut??
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
- Aritta
itse edellisessä kirjoitti:
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
Henkimaailmassa on monta eri tasoa. Kukaan ei jää hautaan. Mitenkä se edes olisi mahdollista? Mitä tapahtuu polttohautauksen saaneille?
- ????????????????
itse edellisessä kirjoitti:
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
Siihen aikaan oli paljon taisteluita intiaaneja vastaan. Miten selviydyit niistä?
- tuolloin
???????????????? kirjoitti:
Siihen aikaan oli paljon taisteluita intiaaneja vastaan. Miten selviydyit niistä?
Chesterissä (nykyinen Delaware). Tuolloin intiaanit surmasivat mm. Johan Wallinin ja skalpeerasivat emäntä Puraisen joka jäi kuitenkin henkiin. Meitä oli vartioimassa intiaanien varalta mm. kolme miestä, Kokkinen, Helminen ja Marttinen. Oli niitä muitakin joilla oli vahtivuorot mutta laitan tähän vain nuo kolme. Intiaanien varalta siis pidettiin vahtivuoroja.
tuolloin kirjoitti:
Chesterissä (nykyinen Delaware). Tuolloin intiaanit surmasivat mm. Johan Wallinin ja skalpeerasivat emäntä Puraisen joka jäi kuitenkin henkiin. Meitä oli vartioimassa intiaanien varalta mm. kolme miestä, Kokkinen, Helminen ja Marttinen. Oli niitä muitakin joilla oli vahtivuorot mutta laitan tähän vain nuo kolme. Intiaanien varalta siis pidettiin vahtivuoroja.
olet nämä tiedot saanut??
- ei kai nyt sentään?
tuolloin kirjoitti:
Chesterissä (nykyinen Delaware). Tuolloin intiaanit surmasivat mm. Johan Wallinin ja skalpeerasivat emäntä Puraisen joka jäi kuitenkin henkiin. Meitä oli vartioimassa intiaanien varalta mm. kolme miestä, Kokkinen, Helminen ja Marttinen. Oli niitä muitakin joilla oli vahtivuorot mutta laitan tähän vain nuo kolme. Intiaanien varalta siis pidettiin vahtivuoroja.
Jos luet historiankirjoja ja aikakausimerkintöjä niin tietäisit alueen (Delaware) pormestarin ihmetelleen suomalaisten ja intiaanien välistä ystävyyttä, kuin veljet keskenään.
Kertomuksesi ei ole ollenkaan uskottava. - etsi netistä jos et tiedä
tuolloin kirjoitti:
Chesterissä (nykyinen Delaware). Tuolloin intiaanit surmasivat mm. Johan Wallinin ja skalpeerasivat emäntä Puraisen joka jäi kuitenkin henkiin. Meitä oli vartioimassa intiaanien varalta mm. kolme miestä, Kokkinen, Helminen ja Marttinen. Oli niitä muitakin joilla oli vahtivuorot mutta laitan tähän vain nuo kolme. Intiaanien varalta siis pidettiin vahtivuoroja.
Missä muualla asuit kuin Dalewaressa?
- olet jo siellä.........
MarkkuP kirjoitti:
olet nämä tiedot saanut??
Ihan varmasti netistä tai sitten paikkakuntansa Rautalammin historiasta.
- edellisessä
etsi netistä jos et tiedä kirjoitti:
Missä muualla asuit kuin Dalewaressa?
elämässäni Rautalammilla vuonna 1606. Muutin Turkuun 1626 jossa tutustuin Brita Henriksdr:iin.
Menimme yhdessä Tukholmaan 1626 jossa avioiduimme Storkyrkoförsamlingenissä jonka jälkeen muutimme Oran-nimiseen torppaan Värmlantiin Ruotsissa. Siellä Brita Henriksdr:er sai pojan 1630 jonka nimeksi tuli Martti Marttinen jr. Jätin ensimmäisen vaimoni ja muutin Caritas-nimisellä laivalla vuonna 1641 Chesteriin (Delawareen) yhdessä Martti Marttinen jr:n kanssa jossa avioiduin Helena-nimisen suomalaistytön kanssa. Meille syntyi tuolloin 3 poikaa ja yksi tytär. Rakensin tuolloin torpan jonka nimeksi annnoin Askola. Myös Martti Marttinen jr rakensi talon Chesteriin jonka nimeksi hän antoi Kiikka. - sunnyriver
tuolloin kirjoitti:
Chesterissä (nykyinen Delaware). Tuolloin intiaanit surmasivat mm. Johan Wallinin ja skalpeerasivat emäntä Puraisen joka jäi kuitenkin henkiin. Meitä oli vartioimassa intiaanien varalta mm. kolme miestä, Kokkinen, Helminen ja Marttinen. Oli niitä muitakin joilla oli vahtivuorot mutta laitan tähän vain nuo kolme. Intiaanien varalta siis pidettiin vahtivuoroja.
No, rukkoile nyt ies iltarukkooksessa Mustajalakojen puolesta,
ne on ihan mukavia intiaaneja.
Siellä Jenkkien ja Kanadan rajalla jossakin. - jälleensyntyjä
itse edellisessä kirjoitti:
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
> Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960.
1. Haudasta ei ylösnousta n. 250 vuoden kuluttua, henkimaailmaan mennään ilman hautavaihetta. Ruumis jää hautaan, psyyken ympärille muodostuu maailma pian sen mukaan, mitä persoona on ajatellut. Psyyke tavallaan levittäytyy ympäristöön omaan pieneen tai suureen elämysmaailmaansa, ja muitakin persoonia voidaan siellä tavata. Se on kollektiivinen elämysmaailma.
2. Olit vain 6 vuotta henkimaailmassa maan aikaa - hyvin epätodennäköistä.
Että tälleen ;) - ihmeestä
jälleensyntyjä kirjoitti:
> Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960.
1. Haudasta ei ylösnousta n. 250 vuoden kuluttua, henkimaailmaan mennään ilman hautavaihetta. Ruumis jää hautaan, psyyken ympärille muodostuu maailma pian sen mukaan, mitä persoona on ajatellut. Psyyke tavallaan levittäytyy ympäristöön omaan pieneen tai suureen elämysmaailmaansa, ja muitakin persoonia voidaan siellä tavata. Se on kollektiivinen elämysmaailma.
2. Olit vain 6 vuotta henkimaailmassa maan aikaa - hyvin epätodennäköistä.
Että tälleen ;)te olette saanut päähän että ihmiset (kaikki) menevät kuoltuaan henkimaailmaan kun tosiasiat osoittavat kuitenkin toista?
- jälleensyntyjä
ihmeestä kirjoitti:
te olette saanut päähän että ihmiset (kaikki) menevät kuoltuaan henkimaailmaan kun tosiasiat osoittavat kuitenkin toista?
Täytyy olla melkomoinen maallinen materialisti että jää venaamaan mätänevän ruumiin lähelle päiväksikään. Ruumiin havaitsee kuoltuaan tyhjäksi kuoreksi. Se on niinkuin pelkkää mätänevää pahvia, illuusio.
- ihmiset
jälleensyntyjä kirjoitti:
Täytyy olla melkomoinen maallinen materialisti että jää venaamaan mätänevän ruumiin lähelle päiväksikään. Ruumiin havaitsee kuoltuaan tyhjäksi kuoreksi. Se on niinkuin pelkkää mätänevää pahvia, illuusio.
kuolevat luonnollisen kuoleman ja heidät haudataan maaemon syliin hautaan, he jäävät sinne tiedottomaan tilaan odottamaan ylösnousemusta. He eivät siis tiedä eivätkä tunne mitään kuten Raamattukin sanoo. Heidän ruumiinsa mätänee ajan kuluessa mutta silti he tulevat saamaan ylösnousemuksen samasta haudasta kuin heidät haudattiin kuollessaan. Näin Raamattukin opettaa.
Jos ihminen kuolee väkivaltaisen kuoleman eli joku tappaa hänet, hän saa siinä tapauksessa heti kuoltuaan herätyksen henkimaailmaan. - jälleensyntyjä
ihmiset kirjoitti:
kuolevat luonnollisen kuoleman ja heidät haudataan maaemon syliin hautaan, he jäävät sinne tiedottomaan tilaan odottamaan ylösnousemusta. He eivät siis tiedä eivätkä tunne mitään kuten Raamattukin sanoo. Heidän ruumiinsa mätänee ajan kuluessa mutta silti he tulevat saamaan ylösnousemuksen samasta haudasta kuin heidät haudattiin kuollessaan. Näin Raamattukin opettaa.
Jos ihminen kuolee väkivaltaisen kuoleman eli joku tappaa hänet, hän saa siinä tapauksessa heti kuoltuaan herätyksen henkimaailmaan.Näin opettivat mm. egyptiläiset niistä ihmisistä, jotka olivat äärimmäisiä materialisteja. Äärimmäinen materialisti saattaa olla haudassa ruumiiseensa sidoksissa useita vuosia.
Tämä haudassa olemisen mahdollisuus on olemassa, mutta jos on vähänkään todellista tietoa niin se mahdollisuus ei ole edes teoreettinen. Ehkä tuolla joka oli kuulemma haudassa 250 vuotta ei ollut lainkaan todellista tietoa.
En siltikään usko tähän tarinaan koska se on liian seikkaperäinen ja kaiken kukkuraksi - selvänäköinen tutkimukseni osoittaa sen valheeksi. - Marttisjutut täältä
itse edellisessä kirjoitti:
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
Kts. viesti
Otsikolla: Jeesuksen
Kirjoittanut: Pyhä Henki eli Puolustaja
Aika: 13.2.2009 klo 09.15
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000259&posting=22000000041660932 - sielläkin
Marttisjutut täältä kirjoitti:
Kts. viesti
Otsikolla: Jeesuksen
Kirjoittanut: Pyhä Henki eli Puolustaja
Aika: 13.2.2009 klo 09.15
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000259&posting=22000000041660932usein herättelemässä porukkaa.
- hauskaa oli
edellisessä kirjoitti:
elämässäni Rautalammilla vuonna 1606. Muutin Turkuun 1626 jossa tutustuin Brita Henriksdr:iin.
Menimme yhdessä Tukholmaan 1626 jossa avioiduimme Storkyrkoförsamlingenissä jonka jälkeen muutimme Oran-nimiseen torppaan Värmlantiin Ruotsissa. Siellä Brita Henriksdr:er sai pojan 1630 jonka nimeksi tuli Martti Marttinen jr. Jätin ensimmäisen vaimoni ja muutin Caritas-nimisellä laivalla vuonna 1641 Chesteriin (Delawareen) yhdessä Martti Marttinen jr:n kanssa jossa avioiduin Helena-nimisen suomalaistytön kanssa. Meille syntyi tuolloin 3 poikaa ja yksi tytär. Rakensin tuolloin torpan jonka nimeksi annnoin Askola. Myös Martti Marttinen jr rakensi talon Chesteriin jonka nimeksi hän antoi Kiikka.Nuo tiedot löytää netistä todella helposti. Jos ihminen voisi pyöriä haudassaan niin varmasti M. Marttinen nyt kaikkine jälkeläisineen pyörisi.
Diagnoosi sinusta: Olet joko valehtelija tai sitten tarvitset apua. - Martti Martinpoika
itse edellisessä kirjoitti:
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
Aika outoja haastelet?????
Kerro miten minun vanhin esi-isäni Martti Marttinen synt. 1677 on sukua sinulle
Martti Marttinen synt. 1606 ....?
Martti Martinpoika Suomesta! - Martti Marttinen
edellisessä kirjoitti:
elämässäni Rautalammilla vuonna 1606. Muutin Turkuun 1626 jossa tutustuin Brita Henriksdr:iin.
Menimme yhdessä Tukholmaan 1626 jossa avioiduimme Storkyrkoförsamlingenissä jonka jälkeen muutimme Oran-nimiseen torppaan Värmlantiin Ruotsissa. Siellä Brita Henriksdr:er sai pojan 1630 jonka nimeksi tuli Martti Marttinen jr. Jätin ensimmäisen vaimoni ja muutin Caritas-nimisellä laivalla vuonna 1641 Chesteriin (Delawareen) yhdessä Martti Marttinen jr:n kanssa jossa avioiduin Helena-nimisen suomalaistytön kanssa. Meille syntyi tuolloin 3 poikaa ja yksi tytär. Rakensin tuolloin torpan jonka nimeksi annnoin Askola. Myös Martti Marttinen jr rakensi talon Chesteriin jonka nimeksi hän antoi Kiikka.Minä olen oikeasti Martti Martinpojan jälkeläisiä Suomesta.
Kerro sitten esi-isäni Martti Marttisen s. 1677 sukulaisuus Martti Marttiseen s. 1606???? - Martinpoika Marttine
itse edellisessä kirjoitti:
elämässäni nimeltäni Martti Marttinen ja synnyin 1606. Minut haudattiin Gloria Dei Kirkon hautausmaalle kuoltuani 1706 Delawaressa. Sain ylösnousemuksen haudasta henkimaailmaan 1954 ja olin henkimaailmassa 6 vuotta ennen syntymistäni lihaa ja luuta olevaan ruumiiseeni 1960. Minulla on siis omakohtainen kokemus siitä että luonnollisen kuoleman läpikäynyt ihminen ei mene kuoltuaan henkimaailmaan/taivaaseen.
Jos puheesi pitää paikkansa niin kerro kuka oli isäsi ja missä syntynyt?
Ja lisäksi kerro miten minun esi-isäni Martti Marttinen syntynyt 1677 on sukua sinulle????? Tiedän satavarmasti olen samaa sukua/todisteet! - 30
Martinpoika Marttine kirjoitti:
Jos puheesi pitää paikkansa niin kerro kuka oli isäsi ja missä syntynyt?
Ja lisäksi kerro miten minun esi-isäni Martti Marttinen syntynyt 1677 on sukua sinulle????? Tiedän satavarmasti olen samaa sukua/todisteet!http://suvut.genealogia.fi/marttinen/Marttiset_Mikkeli_2010_05_23 t.pdf
- Martti Martinpoika
30 kirjoitti:
http://suvut.genealogia.fi/marttinen/Marttiset_Mikkeli_2010_05_23 t.pdf
Olen itse ollut osallisena tämän tekemiseen, koska ole Haapaveden Marttisia itse.
http://suvut.genealogia.fi/marttinen/Marttiset_Mikkeli_2010_05_23 t.pdf
Täsmällistä tietoa ei ole miten Rautalammin Martti marttinen s. 1606 oli sukua minun vanhimmalle tunnetulle esi-isälle Martti Marttinen s. 1677.....?
Mutta perimätietoa on ollut kokoajan ja DNA-Testi vahvisti sukulaisuuden kuitenkin.
- Saara
että unesi ketovat toiveestasi, että isäsi olisi vielä elossa, kuuluu surutyöhön ja auttaa sen käsittelyssä.
- bolgrad**
Minun isäni kuoli, kun olin 15v. Tietenkin alussa näin hänestä unia/painajaisiakin, mutta ne oli vaan unia.
Minulla on isosisko, kenen kanssa siihen aikaan oli huonot välit. Siskoni asui miesystävänsä kanssa toisessa kaupungissa ja minä yhä kotona. Sitten siskoni tulikin takaisin kotiin. Ennen sitä näin unta isästäni. Olimme jossain kaupassa ja isäni sanoi: "Hyvin kaikki menee, älä huoli."
Kun siskoni tuli kotiin, olimme molemmat muuttuneet/aikuistuneet ja meistä tuli hyviä ystäviä.
Minulla oli villi nuoruus. Miehiä oli ja minä leikkisin niiden tunteilla. Kun oli 20v. tapasin nykyisen mieheni niin, että kaikki muu ympäriltä katosi.
Näin isästäni unta, siinä hän oli sivuroolissa, mutta katsoi vieressäni kun valkoinen haukka pyysi minua seuraamaan häntä ja haukka vei minut koti pesälleen. Pian tämä mies pyysi minua muuttamaan hänen kanssa yhteen asumaan.
Reilu vuoden päästä näin isästäni taas unta; Katselin hänen kanssa tähtitaivasta ja taivaalla liikkui tähtiä/ufoja ? Sitten isäni näytti yhtä tähteä ja sanoi, että se on minun. n. 3kk. päästä unesta, totesin olevani raskaana.
Meni viisi vuotta, kunnes isäni oli taas unessa ja katselimme tähtiä. Yksi tähdistä putosi alas. kuuden viikon päästä unestani tiesin olevani raskaana.
Kolme vuotta sen jälkeen en edes kuvitellut saavani enää lapsia, mutta...
isäni oli taas unessa. Hän lähti äitini kanssa koirien kanssa lenkille (kaksi koiraa) katselin pihalla, kun he kävelivät ja äkkiä näin, että koiria oli kolme. Ihmettelin unessa, mikä tuo kolmas koira oli? - olin jo raskaana silloin. Varmaan viikon ollut.
Kaksi viimeistä untani isästäni oli seuraavan laisia: ekassa unessa olin kototalossa ja mieheni oli "sillä tuulella", mutta siskoni oli myös siellä ja katseli telkkua. kello oli yli yhden yöllä. Isä ja äitini tuli tansseista (niinkuin heillä oli silloin tapana käydä, kun isäni oli elossa) He meni nukkumaan samantien, mutta siskoni laittoi telkkarin täysille ja minä olin todella närkästynyt, kun siskoni ei ajatellut äidin tunteita.
Pian unen jälkeen siskoni suuttui minulle, miehelleni ja äidilleni. - Ikävä väärinkäsitys. Mutta hän piti ääntä itsestään!!! mieheni oli vaan "sillä tuulella" häntä ei kiinnostanut. Minä olin närkästynyt ja äitini sanoi, että on väsynyt riitelemiseen, ettei jaksa oikaista tai mitään muutakaan. (kaikki on jo ok!)
Toinen uni isästäni sattui kolme viikkoa sitten. Kävelin lapsuuteni maisemissa (nyt siinä on tie) menin johonkin verstaaseen ja isä ja äitini oli siellä. Isäni oli iloinen, mutta ei puhunut. Äitini otti ison laatikon ja näytti valokuvia minulle. Niissä kuvissa oli yksi veljistäni lapsena ja siskoni. Sellaisia kuvia ei oikeasti ole olemassa. En tiedä, mitä uni kertoi?
Uskon siis, että kuolleet omaiset voivat tulla uniimme, kun he katsovat sen tarpeelliseksi.
Näin myös kerran unta yhdestä miehestä, joka oli ystäväni ex miesystävä. En tuntenut kyseistä miestä kovin hyvin. Hän kuoli 40 vuotiaana.
kerran näin unta, että hän teki ruokaa kokki hattu ja essu päällä ja muistan sen keittiön ja olohuoneen hyvin, missä istuimme ja juttelimme niitä näitä.
Kun kerroin ystävälleni unesta, hän totesi, että mies oli koulutukselta kokki. (oli raksalla töissä eläessä)
hauskinta kaikessa on, että ystäväni osti talon myöhemmin, jossa on juuri samanlainen keittiö ja olohuone, kuin unessani.
Myös muut siskoni ja veljeni ja äitini on nähnyt isästä unta aina silloin tällöin ja ollaan huomattu niissä selvä yhteys tuleviin tapahtumiin.
Yksi siskoistani näki unta isästä ja enkeleistä (näkee usein enkeleitä unessa) ja pian sen jälkeen hänen rakas työkaveri kuoli äkillisesti.
Pidä vaan mielesi avoimena. :-) - Kiukai
Raamattu tekee tiettäväksi ettei kuolleet tiedä mitään, eikä heidän kanssaan voi keskustella.
Mistä sitten johtuu että suurella määrällä ihmisiä on kokemuksia rajan takaisista ilmestyksistä?
Raamatun mukaan on olemassa persoonallinen paha eli saatana. Hän pahoine enkeleineen on näiden ilmestysten takana.
Yleensä nämä enkelit tulevat lohduttelemaan surevia omaisia tekeytyen mestarillisesti kuolleen ihmisen hahmoon saattavat jopa tuoksua samalle hajuvedelle jota vainaja eläessään käytti. He tuovat mukamas viestin taivaasta ja kertovat nyt on kaikki hyvin ja kuolemasi jälkeen sinäkin pääset sinne hyvään paikkaan.
Vaikka vainaja oli eläessään ollut Jumalankieltäjä eikä pätkääkään välittänyt hengellisistä asioista nyt saatanan enkeli saa näyttämään hänet olevan taivaassa parhaimmilla paikoilla. Vaikka tuomiopäiväkään ei vielä ole ollut.
Älkää hyvät ihmiset uskoko näitä saatanan lähettämiä pettäjiä. Tutustukaa Raamattuun ja sen Herraan niin olette turvassa.- joku järkevä
tälläkin palstalla. Ihmiset (kaikki) eivät tosiaan mene kuoltuaan henkimaailmaan vaan jäävät tiedottomaan tilaan hautaan odottamaan ylösnousemusta. On kuitenkin eräs ryhmä ihmisiä jotka saavat heti kuoltuaan herätyksen henkimaailmaan, nimittäin väkivaltaisesti kuolleet ihmiset herätetään heti kuoltuaan henkimaailmaan. Eli sellaiset ihmiset jotka joku tappaa.
- tieto,
joku järkevä kirjoitti:
tälläkin palstalla. Ihmiset (kaikki) eivät tosiaan mene kuoltuaan henkimaailmaan vaan jäävät tiedottomaan tilaan hautaan odottamaan ylösnousemusta. On kuitenkin eräs ryhmä ihmisiä jotka saavat heti kuoltuaan herätyksen henkimaailmaan, nimittäin väkivaltaisesti kuolleet ihmiset herätetään heti kuoltuaan henkimaailmaan. Eli sellaiset ihmiset jotka joku tappaa.
että väkivaltaisesti kuolleet herätetään heti kuoltuaan henkimaailmaan? Ja miksi heidät herätetään mutta ei luonnollisen kuoleman kokeneet? Minkä lahkon opetuksia tämä on?
- syntyi tyttölapsi
tieto, kirjoitti:
että väkivaltaisesti kuolleet herätetään heti kuoltuaan henkimaailmaan? Ja miksi heidät herätetään mutta ei luonnollisen kuoleman kokeneet? Minkä lahkon opetuksia tämä on?
vuonna 1955 pohjois-Suomessa. Tuo tyttölapsi eli kuitenkin vain 1 1/2 päivää sillä hänet surmasi henkimaailmasta käsin nainen joka eli aikoinaan Jeesuksen vanhempana sisarena (Jeesuksella oli kaksi sisarta). Tuo nainen oli saanut herätyksen henkimaailmaan vuonna 1955. Kun äitini oli opiskelemassa Forssassa 1970-luvulla ja hän oli asuntolassa lepäämässä vuoteessaan niin häntä pukkasi kylkeen joku ja sanoi hänelle että hän oli tuo hänen kuollut tyttönsä. Äitini ei kuitenkaan nähnyt tuota pukkaajaa vaan kuuli ainoastaan hänet. Tuo pukkaaja kertoi myös miten siellä (henkimaailmassa) saa opetusta jne.
- Aritta
syntyi tyttölapsi kirjoitti:
vuonna 1955 pohjois-Suomessa. Tuo tyttölapsi eli kuitenkin vain 1 1/2 päivää sillä hänet surmasi henkimaailmasta käsin nainen joka eli aikoinaan Jeesuksen vanhempana sisarena (Jeesuksella oli kaksi sisarta). Tuo nainen oli saanut herätyksen henkimaailmaan vuonna 1955. Kun äitini oli opiskelemassa Forssassa 1970-luvulla ja hän oli asuntolassa lepäämässä vuoteessaan niin häntä pukkasi kylkeen joku ja sanoi hänelle että hän oli tuo hänen kuollut tyttönsä. Äitini ei kuitenkaan nähnyt tuota pukkaajaa vaan kuuli ainoastaan hänet. Tuo pukkaaja kertoi myös miten siellä (henkimaailmassa) saa opetusta jne.
että tuohon en usko tippaakaan.
Henkimaailmasta ei tule kukaan surmaamaan ketään. - epäilen sitäkin
syntyi tyttölapsi kirjoitti:
vuonna 1955 pohjois-Suomessa. Tuo tyttölapsi eli kuitenkin vain 1 1/2 päivää sillä hänet surmasi henkimaailmasta käsin nainen joka eli aikoinaan Jeesuksen vanhempana sisarena (Jeesuksella oli kaksi sisarta). Tuo nainen oli saanut herätyksen henkimaailmaan vuonna 1955. Kun äitini oli opiskelemassa Forssassa 1970-luvulla ja hän oli asuntolassa lepäämässä vuoteessaan niin häntä pukkasi kylkeen joku ja sanoi hänelle että hän oli tuo hänen kuollut tyttönsä. Äitini ei kuitenkaan nähnyt tuota pukkaajaa vaan kuuli ainoastaan hänet. Tuo pukkaaja kertoi myös miten siellä (henkimaailmassa) saa opetusta jne.
Tietenkin tämä on vain joko valetta tai sitten harhaisen ihmisen omaa uskomusta. Totuutta tuossa ei ole tippaakaan.
- 1971 helmikuussa
Aritta kirjoitti:
että tuohon en usko tippaakaan.
Henkimaailmasta ei tule kukaan surmaamaan ketään.olin erään koulun pihalla ja vastapäätä tuota koulua tien toisella puolella oli koivu jonka juureen eräs mies pyöränsä kanssa istahti. Silloin henkimaailmasta käsin hyökkäsi tuota miestä vastaan Jacob-niminen demoni joka surmasi tuon miehen koivun juureen. Ihmiset ihmettelivät tuota tapausta pitkään tietämättä mitä oikein oli tapahtunut. Minulla oli tuolloin "kyky" nähdä henkimaailman asioita.
- Aritta
1971 helmikuussa kirjoitti:
olin erään koulun pihalla ja vastapäätä tuota koulua tien toisella puolella oli koivu jonka juureen eräs mies pyöränsä kanssa istahti. Silloin henkimaailmasta käsin hyökkäsi tuota miestä vastaan Jacob-niminen demoni joka surmasi tuon miehen koivun juureen. Ihmiset ihmettelivät tuota tapausta pitkään tietämättä mitä oikein oli tapahtunut. Minulla oli tuolloin "kyky" nähdä henkimaailman asioita.
Niinpä tietysti.
Mihin kykysi on häipynyt nyt? - bolgrad**
1971 helmikuussa kirjoitti:
olin erään koulun pihalla ja vastapäätä tuota koulua tien toisella puolella oli koivu jonka juureen eräs mies pyöränsä kanssa istahti. Silloin henkimaailmasta käsin hyökkäsi tuota miestä vastaan Jacob-niminen demoni joka surmasi tuon miehen koivun juureen. Ihmiset ihmettelivät tuota tapausta pitkään tietämättä mitä oikein oli tapahtunut. Minulla oli tuolloin "kyky" nähdä henkimaailman asioita.
- pitkälle
Aritta kirjoitti:
Niinpä tietysti.
Mihin kykysi on häipynyt nyt?näihin päiviin asti nähnyt hengellisiä asioita niinkuin ne ovat olleet ja tapahtuneet. Tosin kykyni nähdä henkimaailman asioita oli vahvimmillani 10 1/2 ja 15 ikävuoden paikkeilla ehkä vähän pitempäänkin.
- olin 10 ja 1/2 ikäinen
bolgrad** kirjoitti:
kaveerasin erään pojan kanssa joka eli Aadamin aikoina noita Eetinä ja oli ihmiskunnan ensimmäinen noita tuolloin. Noita Eeti eli myös kuningas Manassen poikana ja antoi isänsä polttaa tuolloin itsensä miellyttääkseen demoneita ja saadakseen suuremmat kyvyt tehdä ihmeitä. Noita Eeti syntyi sittemmin 1570-luvulla jKr uudella mantereella ja sai 10-henkimaailmassa olleelta demonilta voiman muuttua sudeksi noin 1590 jKr. Noita Eeti eli sutena 4 kuukautta ja sinä aikana surmasi intiaanipojan ja intiaanitytön. Kun siis kaveerasin tuon pojan (noita Eetin) kanssa niin sain selville että hän oli tuolloin (1971 jKr) tekemisissä 9 henkimaailmassa olevan demonin kanssa. Nuo demonit hyökkäsivät minua vastaan sittemmin ollessani kahvipöydässä tuon pojan kanssa ja kaksi demonia tuli sisälleni toisen poistuessa minusta vähän ajan päästä mutta toisen jäädessä asumaan sisälleni. Minuun siis tuli demoni sisälleni asumaan ja riivaamaan minua. Vapauduin tuosta demonista vasta Marraskuussa 1996.
- Aritta
pitkälle kirjoitti:
näihin päiviin asti nähnyt hengellisiä asioita niinkuin ne ovat olleet ja tapahtuneet. Tosin kykyni nähdä henkimaailman asioita oli vahvimmillani 10 1/2 ja 15 ikävuoden paikkeilla ehkä vähän pitempäänkin.
juttujen näkijän kyvyt ovat tulkintakysymys. Aina ei näe sitä mitä luulee näkevänsä.
- bolgrad**
olin 10 ja 1/2 ikäinen kirjoitti:
kaveerasin erään pojan kanssa joka eli Aadamin aikoina noita Eetinä ja oli ihmiskunnan ensimmäinen noita tuolloin. Noita Eeti eli myös kuningas Manassen poikana ja antoi isänsä polttaa tuolloin itsensä miellyttääkseen demoneita ja saadakseen suuremmat kyvyt tehdä ihmeitä. Noita Eeti syntyi sittemmin 1570-luvulla jKr uudella mantereella ja sai 10-henkimaailmassa olleelta demonilta voiman muuttua sudeksi noin 1590 jKr. Noita Eeti eli sutena 4 kuukautta ja sinä aikana surmasi intiaanipojan ja intiaanitytön. Kun siis kaveerasin tuon pojan (noita Eetin) kanssa niin sain selville että hän oli tuolloin (1971 jKr) tekemisissä 9 henkimaailmassa olevan demonin kanssa. Nuo demonit hyökkäsivät minua vastaan sittemmin ollessani kahvipöydässä tuon pojan kanssa ja kaksi demonia tuli sisälleni toisen poistuessa minusta vähän ajan päästä mutta toisen jäädessä asumaan sisälleni. Minuun siis tuli demoni sisälleni asumaan ja riivaamaan minua. Vapauduin tuosta demonista vasta Marraskuussa 1996.
Näetkö muiden (esim. minun) entiset elämät? ja miten, jos näet?
Jos minussa asuu demoni nyt, miten sen tietää? Näetkö sinä sen vai aistitko tämän jostain? - saanut
bolgrad** kirjoitti:
Näetkö muiden (esim. minun) entiset elämät? ja miten, jos näet?
Jos minussa asuu demoni nyt, miten sen tietää? Näetkö sinä sen vai aistitko tämän jostain?paljon tietoa monien ihmisten edellisistä elämistä. Sinun edellisestä/edellisistä elämistä en ole saanut tietoa sillä voi olla että olet elänyt vain kerran taivaassa ja yhden kerran maan päällä.
Jos ihminen joutuu demonien hyökkäyksen kohteeksi hän kyllä tietää sen itse ja myös sen jos ihmiseen tulee sisälle demoni asumaan. - bolgrad**
saanut kirjoitti:
paljon tietoa monien ihmisten edellisistä elämistä. Sinun edellisestä/edellisistä elämistä en ole saanut tietoa sillä voi olla että olet elänyt vain kerran taivaassa ja yhden kerran maan päällä.
Jos ihminen joutuu demonien hyökkäyksen kohteeksi hän kyllä tietää sen itse ja myös sen jos ihmiseen tulee sisälle demoni asumaan.Ja yksi elämäni on vahviten mielessä ja silloin oli sota. En tiedä, kuolinko sodassa, mutta ainakin pakenin sotilaita ja olin paikassa, missä pommitettiin kaupunkia.
Minulla on myös kammo sairallaa/verta kohtaan ja pienenä pelkäsin niityllä astuvani mädän ruumiin päälle.
Kalajoki sanoi kerran (ei ennustanut/en ollut asiakas)että näkee minut toimineeni entisessä elämässä valolla parantajana. Emme puhuneet siitä sen enempää, sillä kuljimme tavallaan vain toistemme ohi. Hänellä oli vaan vahva näky minusta. saattaa silti olla, että koska olin ollut 3kk flunsassa ja olin jo toivonut ylhäältä parantajaa, hän näki minussa jotain sellaista :-)
Harmi ettet nähnyt... olisin uskonut sinua paremmin.
- vghfuyhgu
hello everyone,im wholesale supplier online
Welcome to our website
===== http://www.goodoye.com/ =======
accept paypal or credit card and free shipping
We need your support and trust!!!
Dear friends, please temporarily stop your footsteps
To our website Walk around A look at
Maybe you'll find happiness in your ..- Hans/Antti/?
Minä taas olin v1940 ss-oberturmfuhreriksi ylennetty itävaltalainen Hans Eric Beutler ja palvelin kyseisenä vuonna Leibstandarte Adolf Hitlerissä. Osallistuin ranskan valtaukseen jonka johdosta myös ylennyksenikin sain. Myöhemmin (9/1942) sain siirron itärintamalle ja v. 1943 alussa, hiukan ennen itärintaman armeijaryhmän antautumista, kuolin tulehtuneen haavan aiheuttamiin komplikaatioihin 29 vuotiaana. Minut ylennettiin kuukausi kuolemani jälkeen ss-haupsturmfuhreriksi.
Nyt olen 28v. suomalainen matti meikäläinen joka sairastaa ihosyöpää, parantumatonta sellaista. Täytän 5kk päästä 29v. ja elinaikaa on lääkärit luvanneet 10kk. Näyttää siltä että meikäläiseltä jää aina nuori joskaan tällä kertaa ei välttämättä kaunis ruumis. Hans/Antti/? kirjoitti:
Minä taas olin v1940 ss-oberturmfuhreriksi ylennetty itävaltalainen Hans Eric Beutler ja palvelin kyseisenä vuonna Leibstandarte Adolf Hitlerissä. Osallistuin ranskan valtaukseen jonka johdosta myös ylennyksenikin sain. Myöhemmin (9/1942) sain siirron itärintamalle ja v. 1943 alussa, hiukan ennen itärintaman armeijaryhmän antautumista, kuolin tulehtuneen haavan aiheuttamiin komplikaatioihin 29 vuotiaana. Minut ylennettiin kuukausi kuolemani jälkeen ss-haupsturmfuhreriksi.
Nyt olen 28v. suomalainen matti meikäläinen joka sairastaa ihosyöpää, parantumatonta sellaista. Täytän 5kk päästä 29v. ja elinaikaa on lääkärit luvanneet 10kk. Näyttää siltä että meikäläiseltä jää aina nuori joskaan tällä kertaa ei välttämättä kaunis ruumis.Niinkö? Minä puolestani kekkuloin täällä Suomessa vielä vuosikymmeniä, kunnes tapaan tyttöystäväni jonka menetin kuollessani 1941
T: Otto Schönke, Matrosengefreiter aus SchweinfurtHans/Antti/? kirjoitti:
Minä taas olin v1940 ss-oberturmfuhreriksi ylennetty itävaltalainen Hans Eric Beutler ja palvelin kyseisenä vuonna Leibstandarte Adolf Hitlerissä. Osallistuin ranskan valtaukseen jonka johdosta myös ylennyksenikin sain. Myöhemmin (9/1942) sain siirron itärintamalle ja v. 1943 alussa, hiukan ennen itärintaman armeijaryhmän antautumista, kuolin tulehtuneen haavan aiheuttamiin komplikaatioihin 29 vuotiaana. Minut ylennettiin kuukausi kuolemani jälkeen ss-haupsturmfuhreriksi.
Nyt olen 28v. suomalainen matti meikäläinen joka sairastaa ihosyöpää, parantumatonta sellaista. Täytän 5kk päästä 29v. ja elinaikaa on lääkärit luvanneet 10kk. Näyttää siltä että meikäläiseltä jää aina nuori joskaan tällä kertaa ei välttämättä kaunis ruumis.Muistorikas raatihuone torilla...
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e1/Schweinfurt.jpg
Muistoissani juon taas makeaa tummaa olutta tuolla aukiolla..kyyneleitä ei voi välttää.- Pasifistisolttu
gotenhafen kirjoitti:
Muistorikas raatihuone torilla...
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e1/Schweinfurt.jpg
Muistoissani juon taas makeaa tummaa olutta tuolla aukiolla..kyyneleitä ei voi välttää.Vaikka sota oli hirveetä, niin jotenkin se teki meistä kuitenkin parempia ja tuntevampia ihmisiä. Herkempiä, älykkäämpiä ja henkisempiä. Jos siis vain "muistaa" olleensa sodassa.
Kun meille ei ole sotaa nyt tarjolla, niin meidän on vain puserrettava jotenkin ne muistot esiin, että osaisimme vihdoin olla sotimatta. Krimillä velivenäläinen ei näytä oppineen mitään. Stalininkin olisi pitänyt kukistua siinä missä Hitlerinkin. Nyt niitämme sitä satoa, kun mitään ei ole otettu Venäjällä opiksi. Pasifistisolttu kirjoitti:
Vaikka sota oli hirveetä, niin jotenkin se teki meistä kuitenkin parempia ja tuntevampia ihmisiä. Herkempiä, älykkäämpiä ja henkisempiä. Jos siis vain "muistaa" olleensa sodassa.
Kun meille ei ole sotaa nyt tarjolla, niin meidän on vain puserrettava jotenkin ne muistot esiin, että osaisimme vihdoin olla sotimatta. Krimillä velivenäläinen ei näytä oppineen mitään. Stalininkin olisi pitänyt kukistua siinä missä Hitlerinkin. Nyt niitämme sitä satoa, kun mitään ei ole otettu Venäjällä opiksi.Monista tuli tuntevampia. Viileästä harkinnasta on kyllä hyötyä, koska eihän sotilas voi jäädä miettimään tunteitaan vaan on toimittava täsmällisesti, taidokkaasti ja sujuvana osana koneistoa. Empijät ja jahkailijat jääkööt rannalle, kun puhutaan tositoimista. Menneissä mertaisteluissa merkitsi kokemus hyvin paljon, kun tutkan varassa oltiin vähemmän. Kokemus siitä, että pystyy osumaan myös silmämääräisesti arvioimalla otollisissa olosuhteissa, kun on riittävästi harjoitusta. Tykkien (pienten ja suurten) valtava lukumäärä toi osumatarkkuutta lisää.
Viileää harkintaa, nopeaa toimintaa toi koulutus. Tilanteiden näkeminen lähietäisyydeltä toi mahdollisuuden samaistua kaverin tilanteeseen, ja että miltä toisesta tuntuu kun siihen osuu sirpale ja se alkaa huutamaan. Ykskin menetti kävelykykynsä kun meni sotatraumasta aiheuvaan psykoosiin, vapisi kuin horkassa. Sidottiin se sänkyyn kun ei pysynyt tolpillaan ja riehui, upposi laivan mukana, ei keritty irrottaa sängystä.
Upseerit oli todella hyvin koulutettuja, kunnon upseeri ei ikinä antautunut vaan taisteli loppuun saakka. Miehistössä nähtiin kyllä luuserointia ja antautumishalua.
Meinasin liittyä tässä elämässä rannikkovartiostoon, mutta valitsinkin toisin.
Ukrainan suhteen olen varovainen. Kumpikaan osapuoli ei näköjään ymmärrä toista osapuolta. Ryssät on yhtä kansallismielisiä kun usalaiset. Totuus taitaa liikkua jossain molempien osapuolten näkemysten välimaastossa?- gyugy
gotenhafen kirjoitti:
Monista tuli tuntevampia. Viileästä harkinnasta on kyllä hyötyä, koska eihän sotilas voi jäädä miettimään tunteitaan vaan on toimittava täsmällisesti, taidokkaasti ja sujuvana osana koneistoa. Empijät ja jahkailijat jääkööt rannalle, kun puhutaan tositoimista. Menneissä mertaisteluissa merkitsi kokemus hyvin paljon, kun tutkan varassa oltiin vähemmän. Kokemus siitä, että pystyy osumaan myös silmämääräisesti arvioimalla otollisissa olosuhteissa, kun on riittävästi harjoitusta. Tykkien (pienten ja suurten) valtava lukumäärä toi osumatarkkuutta lisää.
Viileää harkintaa, nopeaa toimintaa toi koulutus. Tilanteiden näkeminen lähietäisyydeltä toi mahdollisuuden samaistua kaverin tilanteeseen, ja että miltä toisesta tuntuu kun siihen osuu sirpale ja se alkaa huutamaan. Ykskin menetti kävelykykynsä kun meni sotatraumasta aiheuvaan psykoosiin, vapisi kuin horkassa. Sidottiin se sänkyyn kun ei pysynyt tolpillaan ja riehui, upposi laivan mukana, ei keritty irrottaa sängystä.
Upseerit oli todella hyvin koulutettuja, kunnon upseeri ei ikinä antautunut vaan taisteli loppuun saakka. Miehistössä nähtiin kyllä luuserointia ja antautumishalua.
Meinasin liittyä tässä elämässä rannikkovartiostoon, mutta valitsinkin toisin.
Ukrainan suhteen olen varovainen. Kumpikaan osapuoli ei näköjään ymmärrä toista osapuolta. Ryssät on yhtä kansallismielisiä kun usalaiset. Totuus taitaa liikkua jossain molempien osapuolten näkemysten välimaastossa?Aivan, ja pelkohan on sotilaan pahin vihollinen.
Järkyttävä se jenkkidokkari, joka oli kiellettyjen ohjelmien joukossa vuosikymmeniä, jossa kuvattiin tätä posttraumaattista lukkiutumista. Tärisivät horkassa ja menettivät kävelykykynsä. Niinhän käy monille meistä silloin kun paha tilanne on jo ohitse, mutta tuo tila katoaa onneksi nopeasti itsestään.
Lueskelin vähän Pattonista ja hänhän oli aika mielenkiintoinen persoona. joka myös muuten uskoi reinkarnaatioon. Hänellä oli selvästi natsisympatioita, koska hän antoi monien natsien jatkaa virkamiehinä sodan jälkeenkin. Patton olisi saavutanut Berliininkin ennen venäläisiä, ilman sodanjohdon hänen armeijakunnalleen tekemiä rajoituksia, mikä olisi varmaan ollut berliiniläisille parempi vaihtoehto. Patton joutui sitten onnettomuuteen, missä hän halvaantui ja lopulta kuoli melko pian sen jälkeen. Tämän onnettomuuden arvellaan olleen järjestetty, ilmeisesti siksi, että Patton ei digannut kommunisteita. Ne helmiäiskoristellut Coltit oli kyllä hienot mitä Patton käytti.
https://www.youtube.com/watch?v=uYjnWXFTQkM gyugy kirjoitti:
Aivan, ja pelkohan on sotilaan pahin vihollinen.
Järkyttävä se jenkkidokkari, joka oli kiellettyjen ohjelmien joukossa vuosikymmeniä, jossa kuvattiin tätä posttraumaattista lukkiutumista. Tärisivät horkassa ja menettivät kävelykykynsä. Niinhän käy monille meistä silloin kun paha tilanne on jo ohitse, mutta tuo tila katoaa onneksi nopeasti itsestään.
Lueskelin vähän Pattonista ja hänhän oli aika mielenkiintoinen persoona. joka myös muuten uskoi reinkarnaatioon. Hänellä oli selvästi natsisympatioita, koska hän antoi monien natsien jatkaa virkamiehinä sodan jälkeenkin. Patton olisi saavutanut Berliininkin ennen venäläisiä, ilman sodanjohdon hänen armeijakunnalleen tekemiä rajoituksia, mikä olisi varmaan ollut berliiniläisille parempi vaihtoehto. Patton joutui sitten onnettomuuteen, missä hän halvaantui ja lopulta kuoli melko pian sen jälkeen. Tämän onnettomuuden arvellaan olleen järjestetty, ilmeisesti siksi, että Patton ei digannut kommunisteita. Ne helmiäiskoristellut Coltit oli kyllä hienot mitä Patton käytti.
https://www.youtube.com/watch?v=uYjnWXFTQkMPatton..hmm. Olen lukenut, ettö kenraali MacArthurilla oli myös omituisia tunnusmerkkejä: kotsa joka ei ollut kenraalin päähine vaan Filippiinien marsalkan kotsa, halusi varmaan erottua. Kumpikin osas mitä ilmeisimmin johtaa pelleilystä huolimatta, omituisia roomal...eikun amerikkalaiset.
Toisekseen Mac Arthur pukeutui lentäjien Ray Baneihin. Ray Baneista tulikin sitten ihan siviilimuotia. Näin niitä trendejä tehdään. Kolmanneksi sillä oli valtava mittatilaustyönä tehty maissipiippu. Douglas oli oikea varustefriikkailun asiantuntija.
Olihan noilla natsimarsalkoilla puolestaan meditaatiosviitit, kullakin oma kammionsa joihin sai mennä mietiskelemään varastettujen/tekaistujen arjalaismuinaismuistojen kanssa. Longinuksen keihäs mm.
Ehkäpä Himmlerin idea, Himmler tais olla uskonnollisesta puolesta vastaava.
Upseereilla oli Lugerit. Lähin esimieheni korvetinkapteeni, jonka lähetti / adjutanttiharjoittelija olin, päätti päivänsä laivalla sillä. Viimeistelin hänet Lugerilla ampumalla otsaan. Ennalta sovittu juttu, ei jäänyt kitumaan. Parhaita kavereitani, jonka tahdon tavata uudelleen. Armonlaukaus oli jälkikäteen ajatellen oikein tehty, ettei jäänyt kitumaan. Hän ei halunnut brittien keskitysleireille, eikä kunniakaan antanut myöten. Kunnon mies, joimme yhdessä viskiä laivalla. Olin siellä tuolla tavalla etuoikeutetussa asemassa.
Kuolemani jälkeen vietin aikaa viimeistelemäni esimieheni kanssa korkeimmilla astraalitasoilla, "kesämaassa". Hatussani kuvassa on tuosta adjutanttiudesta merkki, siinä on itseasiassa marsalkan lähetin merkki. Olen lukenut että korkeammista upseereista vain von Rechenberg suostui antautumaan. Hänestä tulikin korkea virkamies (suurlähettiläs??), joka kirjoitti myös kirjan, jota en ole lukenut.
Patton oli inhimillinen, kunnioitan häntä siitä miten hän kohteli maanmiehiäni. Juutalaiset olivat joskus turhankin tarkkoja saadakseen jonkun C-luokan tekijän oikeuteen.
Nyt keskitysleirien juutalaiset, sakemannit, kenraalit ja palvelijat ovat samanarvoisia. Kuolemani jälkeen kaikki tiedostimme tämän, ja hengailinkin kuolemani jälkeen "kesämaassa" niiden kanssa joiden kanssa oli samanlainen persoona, oli sitten alokas tai marsalkka. Laivastotoverit tietävät, että kirjotan heistä.- Gyugu
gotenhafen kirjoitti:
Patton..hmm. Olen lukenut, ettö kenraali MacArthurilla oli myös omituisia tunnusmerkkejä: kotsa joka ei ollut kenraalin päähine vaan Filippiinien marsalkan kotsa, halusi varmaan erottua. Kumpikin osas mitä ilmeisimmin johtaa pelleilystä huolimatta, omituisia roomal...eikun amerikkalaiset.
Toisekseen Mac Arthur pukeutui lentäjien Ray Baneihin. Ray Baneista tulikin sitten ihan siviilimuotia. Näin niitä trendejä tehdään. Kolmanneksi sillä oli valtava mittatilaustyönä tehty maissipiippu. Douglas oli oikea varustefriikkailun asiantuntija.
Olihan noilla natsimarsalkoilla puolestaan meditaatiosviitit, kullakin oma kammionsa joihin sai mennä mietiskelemään varastettujen/tekaistujen arjalaismuinaismuistojen kanssa. Longinuksen keihäs mm.
Ehkäpä Himmlerin idea, Himmler tais olla uskonnollisesta puolesta vastaava.
Upseereilla oli Lugerit. Lähin esimieheni korvetinkapteeni, jonka lähetti / adjutanttiharjoittelija olin, päätti päivänsä laivalla sillä. Viimeistelin hänet Lugerilla ampumalla otsaan. Ennalta sovittu juttu, ei jäänyt kitumaan. Parhaita kavereitani, jonka tahdon tavata uudelleen. Armonlaukaus oli jälkikäteen ajatellen oikein tehty, ettei jäänyt kitumaan. Hän ei halunnut brittien keskitysleireille, eikä kunniakaan antanut myöten. Kunnon mies, joimme yhdessä viskiä laivalla. Olin siellä tuolla tavalla etuoikeutetussa asemassa.
Kuolemani jälkeen vietin aikaa viimeistelemäni esimieheni kanssa korkeimmilla astraalitasoilla, "kesämaassa". Hatussani kuvassa on tuosta adjutanttiudesta merkki, siinä on itseasiassa marsalkan lähetin merkki. Olen lukenut että korkeammista upseereista vain von Rechenberg suostui antautumaan. Hänestä tulikin korkea virkamies (suurlähettiläs??), joka kirjoitti myös kirjan, jota en ole lukenut.
Patton oli inhimillinen, kunnioitan häntä siitä miten hän kohteli maanmiehiäni. Juutalaiset olivat joskus turhankin tarkkoja saadakseen jonkun C-luokan tekijän oikeuteen.
Nyt keskitysleirien juutalaiset, sakemannit, kenraalit ja palvelijat ovat samanarvoisia. Kuolemani jälkeen kaikki tiedostimme tämän, ja hengailinkin kuolemani jälkeen "kesämaassa" niiden kanssa joiden kanssa oli samanlainen persoona, oli sitten alokas tai marsalkka. Laivastotoverit tietävät, että kirjotan heistä.Karismaattiset ihmiset ja varsinkin sotilaat ovat usein omalaatuisia. Heillä on outoja tapoja tai heidän pukeutumisensa poikkeaa jotenkin muista. En tiedä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että karisma on lähes kadonnut kokonaan maailmasta. Sanotaan, että poikkeukselliset ajat tekevät poikkeuksellisia yksilöitä. Tässä suhteessa tämä aikamme taitaa olla erityisen köyhää. Raha hallitsee kaikkea kaikkialla ja ihmiset ovat sen orjia. Kukaan ei uskalla vastustamaan tätä pahinta vitsausta, jota itse nimitän "talousfasismiksi"
Jenkithän suhtautui natseihin välillä jopa salailevan ihaillen. Olihan heillä yhteinen vihollinenkin, kommunismi. Göringinkin epäillään saaneen syanidia jenkkivartijalta.
Olemme todellakin samanarvoisia kuoleman tuolla puolen. Ehkä osat vaihtuvat seuraavassa elämässä. Entinen herran onkin palvelija ja toisinpäin. Olemmeko kaikki vain tämän valtavan kosmisen teatterin näyttelijöitä? - E. Rommel.
Gyugu kirjoitti:
Karismaattiset ihmiset ja varsinkin sotilaat ovat usein omalaatuisia. Heillä on outoja tapoja tai heidän pukeutumisensa poikkeaa jotenkin muista. En tiedä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että karisma on lähes kadonnut kokonaan maailmasta. Sanotaan, että poikkeukselliset ajat tekevät poikkeuksellisia yksilöitä. Tässä suhteessa tämä aikamme taitaa olla erityisen köyhää. Raha hallitsee kaikkea kaikkialla ja ihmiset ovat sen orjia. Kukaan ei uskalla vastustamaan tätä pahinta vitsausta, jota itse nimitän "talousfasismiksi"
Jenkithän suhtautui natseihin välillä jopa salailevan ihaillen. Olihan heillä yhteinen vihollinenkin, kommunismi. Göringinkin epäillään saaneen syanidia jenkkivartijalta.
Olemme todellakin samanarvoisia kuoleman tuolla puolen. Ehkä osat vaihtuvat seuraavassa elämässä. Entinen herran onkin palvelija ja toisinpäin. Olemmeko kaikki vain tämän valtavan kosmisen teatterin näyttelijöitä?'Gyugu'
Patton, tämä purukumia pureskeleva panssarikenraali...oli jollain mittapuulla
mielipuoli?
Verraten Rommel, joka oli tosiaankin ammattimies...en toisi näitä edes samalle sivulle....arvioitavaksi?
Pojat, en usko pätkän vertaa muistojanne edellisistä elämistä ja elämien välitiloista....tämä lyö nyt vain yli kaiken?
Itse uskon kuitenkin jälleen syntymään, joka on toki looginen, mutta se vaihe että muistetaan edelliset ja välitilat...tarkoittaa kehityksen täällä maanpäällä tarpeettomaksi.? - Gyugu
E. Rommel. kirjoitti:
'Gyugu'
Patton, tämä purukumia pureskeleva panssarikenraali...oli jollain mittapuulla
mielipuoli?
Verraten Rommel, joka oli tosiaankin ammattimies...en toisi näitä edes samalle sivulle....arvioitavaksi?
Pojat, en usko pätkän vertaa muistojanne edellisistä elämistä ja elämien välitiloista....tämä lyö nyt vain yli kaiken?
Itse uskon kuitenkin jälleen syntymään, joka on toki looginen, mutta se vaihe että muistetaan edelliset ja välitilat...tarkoittaa kehityksen täällä maanpäällä tarpeettomaksi.?Hulluus ja nerous kulkevat usein käsi kädessä.
Jenkeillä tämä teatraalinen esiintyminen nyt vain kuuluu usein asiaan. Eivätkä he ole tietenkään siinä yksin.
Rommel oli toki erittäin pätevä ammattisotilas. Rohkea, ansioitunut ja esimerkillinen, strateginen nero. Osallistuiko hän Operaatio Valkyriaan, jäänee arvoitukseksi. Myrkkypillerin kuitenkin nieli.
Patton taas ennakoi saksalaisten hyökkäyksen Ardenneilla ja olisi edennyt Berliiniinkin, jos häntä ei olisi estetty tekemästä sitä. Patton ei ollut siis mikään tusinakenraali. Käynyt pitkän ammattisotilaan tien siinä missä Erwinkin.
Ja mitä siiihen "muistamiseen" tulee, niin ehkä maanpäälle on koittamassa aika, jolloin alamme vain muistaa näitä asioita. Se saattaisi tuoda vihdoin rauhan maan päälle ja olla "henkisen evoluution" seuraava aste. Tietenkin koko juttu voi olla vain illuusiotakin. Elämme aika erikoista aikaa ja välillä tuntuu siltä, että olemme jonkin uuden kynnyksellä tai sitten matkalla tuhoon. Planeettaa raiskataan ja pinnallisuutta palvotaan. Viisaudesta ei puhy enää kukaan.
Voi tietenkin olla niinkin, että mitään sen kummempaa ei (taaskaan!) tapahdu ja ihmiskunta jatkaa eteenpäin kehittäen teknologiaa, kunnes se on valmis tährien väliseen matkailuun, kamppaillen silti yhä ihmisyyden ongelmien kanssa. Historia puhuu tämän vaihtoehdon puolesta. E. Rommel. kirjoitti:
'Gyugu'
Patton, tämä purukumia pureskeleva panssarikenraali...oli jollain mittapuulla
mielipuoli?
Verraten Rommel, joka oli tosiaankin ammattimies...en toisi näitä edes samalle sivulle....arvioitavaksi?
Pojat, en usko pätkän vertaa muistojanne edellisistä elämistä ja elämien välitiloista....tämä lyö nyt vain yli kaiken?
Itse uskon kuitenkin jälleen syntymään, joka on toki looginen, mutta se vaihe että muistetaan edelliset ja välitilat...tarkoittaa kehityksen täällä maanpäällä tarpeettomaksi.?Nämä ei ole uskon asioita vaan kokemuksia. Uskoa ei tarvita. Toiseksi, varsinainen kehitys vasta alkaa siitä hetkestä, kun syntyy jälleensyntymismuisti. Silloin aletaan tiedostaa kuka ollaan.
- E. Rommel.
gotenhafen kirjoitti:
Nämä ei ole uskon asioita vaan kokemuksia. Uskoa ei tarvita. Toiseksi, varsinainen kehitys vasta alkaa siitä hetkestä, kun syntyy jälleensyntymismuisti. Silloin aletaan tiedostaa kuka ollaan.
'kuka ollaan'
Jälleensyntymismuisti, tämä lienee hyvin tärkeä asia.???
Uskoa ei tarvita......näin, mennään asiaan...siis kokemuksia. Kyllä kokemuksia...allekirjoitan....
Kokemuksista ei ole ns. näyttöä...kuten vakuutusyhtiöt määrittelevät kantansa.:D.?
Tosin uskoni vakuutusyhtiöihin on noin nollaluokkaa. E. Rommel. kirjoitti:
'kuka ollaan'
Jälleensyntymismuisti, tämä lienee hyvin tärkeä asia.???
Uskoa ei tarvita......näin, mennään asiaan...siis kokemuksia. Kyllä kokemuksia...allekirjoitan....
Kokemuksista ei ole ns. näyttöä...kuten vakuutusyhtiöt määrittelevät kantansa.:D.?
Tosin uskoni vakuutusyhtiöihin on noin nollaluokkaa.Jälleensyntymismuistia syntyy siinä vaiheessa, kun saadaan kosketusta ydinminään, ydinitseen, itseen, sisäiseen olemukseen. Rakkaalla lapsella monta nimeä.
Prosessi on pitkä ja kestää monta elämää. Kehityksellä ei ole loppua. Voimme olla rauhallisella mielellä sen suhteen. Edes mun maikalla ei ole loppua näkyvissä. Kaikilla kehitys on vasta aluillaan.
Kyse on osittain heittäytymiskyvystä, kyvystä heittäytyä oman jumaluutensa vietäväksi tuntemattomaan. Sieltä muisti pikkuhiljaa ponnistaa esiin ja tätä ei tehdä uskon ja yrittämisen avulla. Muistaminen syntyy äkkiarvaamatta kun et osaa odottaa. Varmuus tulee mukana, josta ei voi erehtyä ja joka ei muutu.
Jos uskot jälleensyntymiseen mutta et ole mitään muistanut, se on typeryyttä. Miksi uskoa siihen mitä ei ole?- E. Rommel.
E. Rommel. kirjoitti:
'kuka ollaan'
Jälleensyntymismuisti, tämä lienee hyvin tärkeä asia.???
Uskoa ei tarvita......näin, mennään asiaan...siis kokemuksia. Kyllä kokemuksia...allekirjoitan....
Kokemuksista ei ole ns. näyttöä...kuten vakuutusyhtiöt määrittelevät kantansa.:D.?
Tosin uskoni vakuutusyhtiöihin on noin nollaluokkaa.Kokemukset, saavutetut kokemukset....ei tarvetta tänne? OK.
E. Rommel. kirjoitti:
Kokemukset, saavutetut kokemukset....ei tarvetta tänne? OK.
Muisti on työväline, ei lopullinen päämäärä.
- E. Rommel.
gotenhafen kirjoitti:
Jälleensyntymismuistia syntyy siinä vaiheessa, kun saadaan kosketusta ydinminään, ydinitseen, itseen, sisäiseen olemukseen. Rakkaalla lapsella monta nimeä.
Prosessi on pitkä ja kestää monta elämää. Kehityksellä ei ole loppua. Voimme olla rauhallisella mielellä sen suhteen. Edes mun maikalla ei ole loppua näkyvissä. Kaikilla kehitys on vasta aluillaan.
Kyse on osittain heittäytymiskyvystä, kyvystä heittäytyä oman jumaluutensa vietäväksi tuntemattomaan. Sieltä muisti pikkuhiljaa ponnistaa esiin ja tätä ei tehdä uskon ja yrittämisen avulla. Muistaminen syntyy äkkiarvaamatta kun et osaa odottaa. Varmuus tulee mukana, josta ei voi erehtyä ja joka ei muutu.
Jos uskot jälleensyntymiseen mutta et ole mitään muistanut, se on typeryyttä. Miksi uskoa siihen mitä ei ole?'Miksi uskoa siihen, mitä ei ole?'
Typeryyttä lienee....olen usein puhunut loogisuudesta? - E. R.
gotenhafen kirjoitti:
Muisti on työväline, ei lopullinen päämäärä.
Ymmärrän asian näin, että ihmisen ei pidäkään muistaa, eikö se osaltaan vesitä sitä kehitystä, mitä maanpäälliseltä elämältä odotetaan?
Siihen kyllä uskon, että jos muistaminen yleistyy, maallinen elämä muuttuu ja menettää tavallaan merkityksensä....siihen pitää pyrkiä. E. R. kirjoitti:
Ymmärrän asian näin, että ihmisen ei pidäkään muistaa, eikö se osaltaan vesitä sitä kehitystä, mitä maanpäälliseltä elämältä odotetaan?
Siihen kyllä uskon, että jos muistaminen yleistyy, maallinen elämä muuttuu ja menettää tavallaan merkityksensä....siihen pitää pyrkiä."Ymmärrän asian näin, että ihmisen ei pidäkään muistaa, eikö se osaltaan vesitä sitä kehitystä, mitä maanpäälliseltä elämältä odotetaan?"
On vesittämättä.
"Siihen kyllä uskon, että jos muistaminen yleistyy, maallinen elämä muuttuu ja menettää tavallaan merkityksensä....siihen pitää pyrkiä. "
Kts. ed. kohta, tämä liittyy siihen. Elämä muodoissa on illuusio, ei pelkästään ns. maallinen elämä. Myös astraalinen elämä on maallista ja materiaalista.E. R. kirjoitti:
Ymmärrän asian näin, että ihmisen ei pidäkään muistaa, eikö se osaltaan vesitä sitä kehitystä, mitä maanpäälliseltä elämältä odotetaan?
Siihen kyllä uskon, että jos muistaminen yleistyy, maallinen elämä muuttuu ja menettää tavallaan merkityksensä....siihen pitää pyrkiä.Kehityksen tarkoitus on saada huomaamaan, että kaikki muodot ovat illuusiota. Tässä palataan takaisin Buddhan oppiin.
Kun muodot havaitaan illuusioksi, syvennytään siihen mikä on.- E. R.
gotenhafen kirjoitti:
Kehityksen tarkoitus on saada huomaamaan, että kaikki muodot ovat illuusiota. Tässä palataan takaisin Buddhan oppiin.
Kun muodot havaitaan illuusioksi, syvennytään siihen mikä on.'Kehityksen tarkoitus on saada huomaamaan, että kaikki muodot ovat illuusiota.'
'Illuusiota' mutta meille 'todellista' ja tämän käsitteen välissä on totuus tästä elämästä.
Eli me elämme elämämme todellisuudessa, siinä todellisuudessa johon kaikki kehityksen tulokset perustuvat.
Me emme voi harpata Rakkauden ytimeen suoraan...eli kaikki tämä nyt oleva on käytävä lävitse....todellisena.
Vaikka olisimmekin 'illuusion' todellisuudessa? E. R. kirjoitti:
'Kehityksen tarkoitus on saada huomaamaan, että kaikki muodot ovat illuusiota.'
'Illuusiota' mutta meille 'todellista' ja tämän käsitteen välissä on totuus tästä elämästä.
Eli me elämme elämämme todellisuudessa, siinä todellisuudessa johon kaikki kehityksen tulokset perustuvat.
Me emme voi harpata Rakkauden ytimeen suoraan...eli kaikki tämä nyt oleva on käytävä lävitse....todellisena.
Vaikka olisimmekin 'illuusion' todellisuudessa?"...eli kaikki tämä nyt oleva on käytävä lävitse....todellisena"
Vain jos se kyetään näkemään todellisena.E. R. kirjoitti:
'Kehityksen tarkoitus on saada huomaamaan, että kaikki muodot ovat illuusiota.'
'Illuusiota' mutta meille 'todellista' ja tämän käsitteen välissä on totuus tästä elämästä.
Eli me elämme elämämme todellisuudessa, siinä todellisuudessa johon kaikki kehityksen tulokset perustuvat.
Me emme voi harpata Rakkauden ytimeen suoraan...eli kaikki tämä nyt oleva on käytävä lävitse....todellisena.
Vaikka olisimmekin 'illuusion' todellisuudessa?Pidättekö kehoanne todellisena?
- E. Rommel.
'Krimillä velivenäläinen ei näytä oppineen mitään.'
Kuinkahan tämän nyt pitäisi oivaltaa....vaikuttaa olevan valikoiva mielipide?
Siis tarkoitan, että oppimista olisi yhdellä, jos toisellakin....eiköhän viisaus ala siitä, että aletaan toteuttaa ikiaikaista sananpartta....miekat taotaan auroiksi?- George S Patton
Valikoiva tai ei, niin ehdotuksesi on toki sivistynyt.
Ei muuta sitten kuin sinne Venäjälle vaan julistamaan tuota sloganiasi. Sen verran on Venäjällä vanha kunnon machomeininki Putinia myöten vallassa, että enpä usko, että saat sloganillasi paljon kannatusta.
https://www.youtube.com/watch?v=WOoUVeyaY_8
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod202313Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2361739Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3071267- 65959
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai53925- 39834
Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?
Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.53825J miehelle viesti menneisyydestä
On jo useampi vuosi, kun ollaan oltu näköyhteydessä. Jäi tyhjä olo, koska rakastin. En tietenkään sitä kertonut. Mutta e35747Valitse, kenen kanssa seurustelet
Seura turmelee, ja huono seura turmelee täysin. Vähän niin kuin valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee kokonaan273683Paikat tapeltu
Ei mennyt ihan persujen toiveiden mukaan Ei kait nyt 20 ääntä ja arpajais voitolla voi olla Ähtärin kaupungin puheenjoh34666