RANSKASSA VASTASYNTYNEETKIN ON KOULUSSA KOHTA!
EI SIINÄ MITÄÄN!! "LEIKINLOMASSA KYLLÄ YMMÄRRÄN "
SUOMESSA PAKOTTAMALLA JA HERMOSAIRAANA OPETUS/TARHA TYÖTÄ TEKEVILLE POTKUT.
JA PEHMEÄT AMMATTILAISET ESIIN.
AVIO ONGELMAISET LOMAUTETTAVA EIVÄT OLE KYKENEVÄSSÄ KUNNOSSA LASTEN PARIIN.
Ranskassa jo kaksivuotiaatkin käyvät koulua
29.3.2009 20:01
A A Heli Suominen
Helsingin Sanomat
Nikolai Jakobsen
Opettaja Evelyne Surville luokkansa edessä.
pariisi. Antonin Sung kuuntelee tarkkaavaisena opettajan ohjeita. Muutamalla luokkakaverilla menee peukalo suuhun, mutta kolmevuotias Antonin tarttuu paperiin ja liimaan itsevarmasti.
"Ei ole vaikeaa", hän kommentoi.
Kuvaamataidon tunnilla tehtävänä on liimata pienen kulhon kuva pienen karhun kohdalle, keskikokoinen keskikokoisen kohdalle ja iso ison kohdalle.
Antonin on ehtinyt käydä Cloyës-kadun varhaiskoulua Pohjois-Pariisissa jo kuusi kuukautta. Ranskassa lapset aloittavat koulun Euroopan nuorimpina. Pienimmille ranskalaislapsille koulu on tosin vapaaehtoista. Silti kaksivuotiaista peräti kolmasosa käy koulua. Kolmevuotiaista jo yli 90 prosenttia käy koulua.
"Ecole maternelle" -koulu on myös kansakunnan ylpeys: varhaisopetusta pidetään esimerkillisenä ja myös eri taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia tasaavana. Sen arvellaan edistävän myös perheen perustamista; ranskalaiset saavat lapsia eniten Euroopassa.
Järjestelmää kuitenkin kyseenalaistetaan säännöllisesti.
Viimeksi oikeistolainen opetusministeri Xavier Darcos sanoi syksyllä haluavansa pohtia, onko järkevää "palkata viisi vuotta korkeakoulussa opiskelleita ihmisiä tehtävään, jossa he lähinnä nukuttavat lapsia päiväunille tai vaihtavat vaippoja". Darcos piti järjestelmää turhan kalliina.
Vaikka Darcos myöhemmin vakuutti puolustavansa varhaisopetusta, arvostettu opettajakonkari Thérèse Boisdon väittää juuri ilmestyneessä kirjassaan Sauvons l'école maternelle (Pelastakaa alakoulu), että hallitus tähtää koko pienimpien koulun lopettamiseen. Lingvistiikan tutkija Alain Bentolila vaatiikin, että Ranska säätäisi lailla kolmevuotiaille koulupakon. Silloin kaikki pääsisivät opetukseen piiriin eikä hallitus voisi laistaa sen järjestämisestä.
Rue Cloyësin koululla kiistely tuntuu kaukaiselta.
Antonin luokka keskittyy askarteluun lähes hiirenhiljaa. Opettaja Evelyne Surville kiertelee neuvomassa. Hänen vaikeimpia tehtäviään onkin pitää hyppysissään kaikki 26 oppilasta. Periaatteessa luokassa työskentelee myös aikuinen avustaja, mutta hän on useita kertoja viikossa muissa tehtävissä. Suurin sallittu luokkakoko on 28 lasta.
Survillea Darcosin kommentit vaipanvaihdosta loukkasivat.
"Tiedän itse työni tärkeyden. Poliitikot haluaisivat varmasti jonkin halvemman vaihtoehdon lapsille", hän sanoo.
Myös Darcosin tietämättömyys ärsytti.
"Kouluun pääsee vain, jos ei tarvitse enää vaippoja. Se onkin ainoa vaatimus", Surville valistaa. Kaksivuotiaiden ranskalaislasten perheissä jännitetäänkin, oppiiko tenava kuivaksi ennen koulun alkamista.
Vanhemmille kaksivuotiaan lapsen lähettäminen maksuttomalle koulutielle on usein käytännön sanelema ratkaisu, Antoninin isä Philippe Sung kertoo. "Kun poika oli pieni, saimme hänelle osa-aikahoitopaikan. Järjestelin puolisoni kanssa työni sen mukaan. Koulun alku helpotti elämäämme paljon", hän sanoo.
Aivan pienimpien lasten päivähoito Ranskassa jää usein vanhempien vastuulle. Päiväkotipaikkoja riittää Pariisissa vain puolelle hakijoista. Yksityiset hoitajat voivat olla joko kalliita, epäluotettavia, ammattitaidottomia tai kaikkea näistä.
Loppujen lopuksi koulutien alussa päivät muistuttavat päiväkotia. Pienimmät koululaiset nukkuvat päiväunet.
"Tärkeintä tänä vuonna on oppia toimimaan yhdessä ja noudattamaan ohjeita", Surville kertoo.
Kaikesta kuitenkin näkee, että Ranskassa jo kolmevuotiaiden pitää pärjätä itse ja käyttäytyä hallitusti.
Päiväunille mennessä kukaan ei saa päänsilitystä eikä erikoiskohtelua. Antonin on jo kiltisti nalle kainalossa ja tutti suussa kapealla laverilla, kun osa tovereista vielä riisuu villapaitoja. Luokkatoveri Léo toikkaroi sen sijaan luokassa pikkuhoususillaan.
"Heti nukkumaan!", Survillen avuksi tullut kouluavustaja karjaisee – ja uhkaa rehtorin puhuttelulla
EI SIINÄ MITÄÄN!! "LEIKINLOMASSA KYLLÄ YMMÄRRÄN "
SUOMESSA PAKOTTAMALLA JA HERMOSAIRAANA OPETUS/TARHA TYÖTÄ TEKEVILLE POTKUT.
JA PEHMEÄT AMMATTILAISET ESIIN.
AVIO ONGELMAISET LOMAUTETTAVA EIVÄT OLE KYKENEVÄSSÄ KUNNOSSA LASTEN PARIIN.
Ranskassa jo kaksivuotiaatkin käyvät koulua
29.3.2009 20:01
A A Heli Suominen
Helsingin Sanomat
Nikolai Jakobsen
Opettaja Evelyne Surville luokkansa edessä.
pariisi. Antonin Sung kuuntelee tarkkaavaisena opettajan ohjeita. Muutamalla luokkakaverilla menee peukalo suuhun, mutta kolmevuotias Antonin tarttuu paperiin ja liimaan itsevarmasti.
"Ei ole vaikeaa", hän kommentoi.
Kuvaamataidon tunnilla tehtävänä on liimata pienen kulhon kuva pienen karhun kohdalle, keskikokoinen keskikokoisen kohdalle ja iso ison kohdalle.
Antonin on ehtinyt käydä Cloyës-kadun varhaiskoulua Pohjois-Pariisissa jo kuusi kuukautta. Ranskassa lapset aloittavat koulun Euroopan nuorimpina. Pienimmille ranskalaislapsille koulu on tosin vapaaehtoista. Silti kaksivuotiaista peräti kolmasosa käy koulua. Kolmevuotiaista jo yli 90 prosenttia käy koulua.
"Ecole maternelle" -koulu on myös kansakunnan ylpeys: varhaisopetusta pidetään esimerkillisenä ja myös eri taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia tasaavana. Sen arvellaan edistävän myös perheen perustamista; ranskalaiset saavat lapsia eniten Euroopassa.
Järjestelmää kuitenkin kyseenalaistetaan säännöllisesti.
Viimeksi oikeistolainen opetusministeri Xavier Darcos sanoi syksyllä haluavansa pohtia, onko järkevää "palkata viisi vuotta korkeakoulussa opiskelleita ihmisiä tehtävään, jossa he lähinnä nukuttavat lapsia päiväunille tai vaihtavat vaippoja". Darcos piti järjestelmää turhan kalliina.
Vaikka Darcos myöhemmin vakuutti puolustavansa varhaisopetusta, arvostettu opettajakonkari Thérèse Boisdon väittää juuri ilmestyneessä kirjassaan Sauvons l'école maternelle (Pelastakaa alakoulu), että hallitus tähtää koko pienimpien koulun lopettamiseen. Lingvistiikan tutkija Alain Bentolila vaatiikin, että Ranska säätäisi lailla kolmevuotiaille koulupakon. Silloin kaikki pääsisivät opetukseen piiriin eikä hallitus voisi laistaa sen järjestämisestä.
Rue Cloyësin koululla kiistely tuntuu kaukaiselta.
Antonin luokka keskittyy askarteluun lähes hiirenhiljaa. Opettaja Evelyne Surville kiertelee neuvomassa. Hänen vaikeimpia tehtäviään onkin pitää hyppysissään kaikki 26 oppilasta. Periaatteessa luokassa työskentelee myös aikuinen avustaja, mutta hän on useita kertoja viikossa muissa tehtävissä. Suurin sallittu luokkakoko on 28 lasta.
Survillea Darcosin kommentit vaipanvaihdosta loukkasivat.
"Tiedän itse työni tärkeyden. Poliitikot haluaisivat varmasti jonkin halvemman vaihtoehdon lapsille", hän sanoo.
Myös Darcosin tietämättömyys ärsytti.
"Kouluun pääsee vain, jos ei tarvitse enää vaippoja. Se onkin ainoa vaatimus", Surville valistaa. Kaksivuotiaiden ranskalaislasten perheissä jännitetäänkin, oppiiko tenava kuivaksi ennen koulun alkamista.
Vanhemmille kaksivuotiaan lapsen lähettäminen maksuttomalle koulutielle on usein käytännön sanelema ratkaisu, Antoninin isä Philippe Sung kertoo. "Kun poika oli pieni, saimme hänelle osa-aikahoitopaikan. Järjestelin puolisoni kanssa työni sen mukaan. Koulun alku helpotti elämäämme paljon", hän sanoo.
Aivan pienimpien lasten päivähoito Ranskassa jää usein vanhempien vastuulle. Päiväkotipaikkoja riittää Pariisissa vain puolelle hakijoista. Yksityiset hoitajat voivat olla joko kalliita, epäluotettavia, ammattitaidottomia tai kaikkea näistä.
Loppujen lopuksi koulutien alussa päivät muistuttavat päiväkotia. Pienimmät koululaiset nukkuvat päiväunet.
"Tärkeintä tänä vuonna on oppia toimimaan yhdessä ja noudattamaan ohjeita", Surville kertoo.
Kaikesta kuitenkin näkee, että Ranskassa jo kolmevuotiaiden pitää pärjätä itse ja käyttäytyä hallitusti.
Päiväunille mennessä kukaan ei saa päänsilitystä eikä erikoiskohtelua. Antonin on jo kiltisti nalle kainalossa ja tutti suussa kapealla laverilla, kun osa tovereista vielä riisuu villapaitoja. Luokkatoveri Léo toikkaroi sen sijaan luokassa pikkuhoususillaan.
"Heti nukkumaan!", Survillen avuksi tullut kouluavustaja karjaisee – ja uhkaa rehtorin puhuttelulla
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehkä hiukan kärjistit. Lapsille opetetaan ainakin hyvät käytöstavat. Se puuttuu suomalaislapsilta.
Lasten kehitystason mukaista ohjausta Ranskassa kuitenkin on. Aivan kuin meillä päiväkodeissakin.
Siellä aikuisilla on auktoriteetti kohdallaan. Meillä sitä harvoin enää näkee.
Ei ole pahasta, että lapsilla on kuri. Samalla oltava lempeyskin.
Nimitykset oli erilaiset mielestäni. Ranskassa lasten ja aikuistenkin käytös ohittaa suomalalaisten vastaavat tavat.
Ei paha. Voisi ottaa opiksi täälläkin, osin ainakin. Jos tukistamisestakin vanhempia rangaistaan, ollaan menossa anarkian tielle. Lapset kuvittelevat olevansa nyt pomoja.
Eli opettajille ja vanhemmille oikeudet ohjata ja rangaista takaisin.
Sosiaali-koulu-poliisi ammatti ihmiset ovat nähtävästi suurin osa kiduttajien lapsia.He juuri puhuvat lasten ja aikuisten lukkojen takana pitämisestä ja kurista. On aivan selvästi
havaittu VÄKIVALTA LISÄÄ VÄKIVALTAA..
Ihmisen sisällä on valmiina tahdon olla hyvä tai paha. Ruoskimalla saat kyllä koulutetun sirkus tiikerin. Käännäppä selkäsi niin miten käy.
Hakkaamalla henkisesti olet itse psykopaatti!!!
Kuinka useamman ihmisen tappanut ei muutu kurilla
vaikka niin viranomsis koneisto yrittää.
Ja sitten yks kaks sama tappaja toteaa HLUAN OLLA HYVÄ JA ALOITTAA ILMAN IHMISTEN KURITUSTA UUDEN ELÄMÄN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ!
Lapsi jota kehutaan ja hänelle vastataan hänen ihmetellessään asioita "SIIS OPETETAAN" hänet siis huomioidaan ja hänen kanssaan keskustellaan.
Tiedän teidän yksinkertaisesti ihmisoppeja seuraavien tekevän kaiken kuin apinat konsanaan.
VAI KURIA LISÄÄ..LAKI SAA AIKAAN VIHAA!!
Asioiden tajuaminen oikein opetettuna on aarre!
VAI LISÄÄ LASTEN HUOSTAAN OTTOJA JA 3-KALAPUIKKOA.
LEIRITTÄJÄT PSYKOPAATIT!!!!