Idea on peräisin tuoreesta elokuvasta. Rainan nimi ei nyt löydy selkärangasta. Se oli jenkkien terroristienkuritusta omalla maaperällä.
Jengi ottaa netistä weppikäyttöisen sähköpostiosoitteen. He jakavat tuon käyttäjätunnuksen ja salasanan keskenään. Näin he voivat siis käyttää samaa sähköpostitiliä.
Kun viesti halutaan jättää, se tallennetaan "luonnokseksi" sähköpostitilille, jolloin se on sieltä kaikkien luettavissa. Turvallisuus pitäisi toteutua siinä että sähköposteja ei _lähetetä_ mihinkään, joten "kytät" eivät voi nähdä viestejä lähtevää ja saapuvaa sähköpostiliikennettä seuraamalla.
Mutta entäs sen nettisähköpostin käyttö verkon yli, eikö se muka ole riski? Kulkeehan ne tiedot joka tapauksessa päätteen ja palvelimen välillä?
Jengi ottaa netistä weppikäyttöisen sähköpostiosoitteen. He jakavat tuon käyttäjätunnuksen ja salasanan keskenään. Näin he voivat siis käyttää samaa sähköpostitiliä.
Kun viesti halutaan jättää, se tallennetaan "luonnokseksi" sähköpostitilille, jolloin se on sieltä kaikkien luettavissa. Turvallisuus pitäisi toteutua siinä että sähköposteja ei _lähetetä_ mihinkään, joten "kytät" eivät voi nähdä viestejä lähtevää ja saapuvaa sähköpostiliikennettä seuraamalla.
Mutta entäs sen nettisähköpostin käyttö verkon yli, eikö se muka ole riski? Kulkeehan ne tiedot joka tapauksessa päätteen ja palvelimen välillä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lähetetäänhän se luonnoskin sekä postipalvelimelle etä sieltä kohdekoneelle. Jos terroristit seuraisivat Hollywoodia aika moni jäisi kiinni.
Kryptaus on ainoa konsti, ja senkin turvallisuuden varmistukseen on käytettävä konsteja, joita nyt en viitsi tässä yhteydessä käydä erittelemään. Löytyy kyllä netistä.
Ero on siis vain protokollassa. Sähköposti ei kulje smtp-protokollassa, mutta verkkoliikenne on seurattavissa. Jos nettisähköpostin protokolla on normaali http niin sitähän on sinänsä helppo seurata.
Kaiken verkkoliikenteen seuranta on isompi urakka kuin vain sähköpostien seuranta. Jos halutaan seurata sähköposteja niin luultavasti seurataan vain sen mukaista protokollaa.
Kun käytetään satunnaisia sähköpostitilejä satunnaisista paikoista niin henkilöiden yhdistäminen toisiinsa verkkoliikenteen perusteella ei ole helppoa. Tai voi ollakin helppoa jos tietää yhden jäsenen, mutta tyhjältä pöydältä lienee vaikea löytää sitä ensimmäistä.
Eihän tuo täyttä turvaa tokikaan anna. Jos kuitenkin käytetään koodisanomia ja käyttö on vähäistä (esim. terroristi-iskun kohde vasta hiukan ennen iskua) niin lienee käytännössä melko turvallinen tapa välittää tietoa.
Kryptaus voisi herättää tarpeetonta huomiota. Usein jo se tieto kuka on yhteydessä keneen on "kytille" arvokas vaikka viestin sisältö olisikin epäselvä.
Kryptata voi myös herättämättä huomiota ja viestintään voi käyttää myös spämmäystä ja jopa haittaohjelmaa. Tuhannet kiroilevat jotakin troijalaista, joka todellisuudessa välittää informaatiota kahden solun välillä ja on näiden koneissa tarkoituksella...