Katselin ilmanvaihtokoneen näytöstä, että -20 asteen pakkasella poistoilma on 6 astetta. Mitä jos tekisi virityksen, joka ohjaisi poistoilmaa jonkun reikäisen suppilon kautta ILPille? Luulisi, että poistoilmasta saisi paremman hyötysuhteen, kuin suoraan ulkoilmasta. Tämä toimisi osittain PILPin lailla. Olisi paljon halvempi kuin PILP.
Varmaankin paremman hyötysuhteen saisi myös sijoittamalla ILPin tuulettuvaan alapohjaan, siellä kun pakkasta on huomattavasti vähemmän.
Yksi viritys voisi olla myös takan piippuun asennettava ilmanvaihtokenno. ILP:lle tuleva ilma lämmitettäisiin piipusta tulevan energian avulla.
Tuleeko muille mieleen vastaavia ideoita hukkalämmön hyödyntämiseen?
Varmaankin paremman hyötysuhteen saisi myös sijoittamalla ILPin tuulettuvaan alapohjaan, siellä kun pakkasta on huomattavasti vähemmän.
Yksi viritys voisi olla myös takan piippuun asennettava ilmanvaihtokenno. ILP:lle tuleva ilma lämmitettäisiin piipusta tulevan energian avulla.
Tuleeko muille mieleen vastaavia ideoita hukkalämmön hyödyntämiseen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
> Varmaankin paremman hyötysuhteen saisi myös sijoittamalla ILPin
> tuulettuvaan alapohjaan, siellä kun pakkasta on huomattavasti vähemmän.
Siellä on nyt vähemmän pakkasta, mutta kun laitat ilpin ulkoyksikön sinne, voi tilanne muuttua päinvastaiseksi. Ei välttämättä hyvä (ja voivat tulla lattiatkin viileämmiksi).
Tuo ylijäämälämmön ohjaaminen ilpille voisi kyllä toimia, mutta ainakin yksi ongelma tulee itselle mieleen. Kosteutta tuossa poistoilmassa voi olla aika paljon ulkoilmaa enemmän (esimerkiksi suihkussa käydessä, toki paljon tiivistyy jo lto:ssa). Ulkoyksikkö sitten jäätyy tavallista nopeammin, sulatusta vaaditaan useammin ja se kestää kauemmin.
Voihan se silti toimia.
Ei kannata yrittää keksiä pyörää uudelleen.
Poistoilmalämpöpumppuja saa jo ostaa kaupasta...
...eikä niissäkään poistoilmaa pystytä jäähdyttämään (ainakaan montaa astetta) pakkasen puolelle, muuten jäätyy koko **ska umpeen.
Että siitä vaan miettimään, kannattaako 50 l/s * 6 °C delta-tee = 0,36 kW lämmönhukan vuoksi maksaa tonneja...
Pannuhuonemiehelle lisää pohdittavaa.
Joka kuukausi joku keksii ton idean. Sulta unohtu vielä se yläpohja.
Se poistoilma tai alapohjan "lämmin" ilma imetään ILP:lle noin viidessä sekunnissa. Jatkossa siellä on ulkolämpötila.
Tekisipä mieli taas neuvoa laittamaan se ilppin ulkouksikkö sisälle takan viereen, siinähän sitä vasta lämmintä on.
Tosiaan onhan noita TOP lista
- Vinttiasennuksessa otetaan yläpohjan vuoto talteen.
- Poistoilman lämpö syötetään ilpille
- Alapohjan kissanluukuista puhalletaan lämpövuodot ilpin kautta
- Maahan kaivetaan onkalo jonka kautta otetaan ilma ilpille ja näin saadaan maalämpöä.
- Ilppi piipun päälle savukaasujen lämpöä hyödyntämään.
Mitäs muita niitä vielä oli?
Kyllä tuossa oli aika kattavasti yleisimmät väläykset :)
Muutaman kerran vuodessa joku keksii että ulkoyksikön voisi sijoittaa eristettyyn puolilämpimään varastoon tai autotalliin. Perustelu vaihtelee vähän, toisinaan siksi että lämpimästä saa paremmin energiaa ja joskus taas kompuran hukkalämpö jäisi talteen.
Toinen aika rasittava keksijäkaarti ovat nämä aurinkokeräin ideoijat.
Ja vielä surkeana huippuna jussi vaaralan ideat ja stirling sähkö jostain takan kyljestä.
Mies räkänokasta, mutta ei tyhjän naurajasta. Vaarala saattaa olla lähenpänä totuutta kuin luuletkaan.
On siinä paljonkin järkeä mutta tekniikka pitää olla kunnossa.
-ILP kuivattaa alapohjaa mutta sen rinnalle voi asentaa vielä ilmankuivaimen varmuuden varalle.
-LTO:n poistoilman ohjaus alapohjaan estää alapohjan liiallista jäätymistä kovimpien pakkasten aikana ja sitä voidaan avustaa puulämmityksellä
-ILP:n hukkalämpö, kuivaimen hukkalämpö, talon hukkalämpö ja maaperän lämpö saadaan hyödynnettyä.
-Keväällä ILP:n avulla saadaan tuuletettua alapohja.
-Kesällä saadaan säästöä jäähdytyksestä koska alapohja on ulkotiloja viileämpi.
-Kesällä jäähdytyksestä aiheutunut alapohjan lämpeneminen kuivattaa alapohjaa sekä lämmittää taloa paremmalla hyötysuhteella kun ulkolämpötila laskee (yö)
Alapohjan tyhjää tilaa voisi ehkä myös hyödyntää lämmön varastoinnissa jos alapohjassa olisi lämminvesivaraaja jonka voisi lämmittää yöllä(samalla kun lämmittää taloa).
(ILP: n ja kuivaimen poistovedestä olisi myös mahdollista ottaa hieman lämpöä talteen?)
Lämpöpumppaus laskisi taas alapohjan lämpötilaa aurinkoisen päivän jäähdytystä varten.
ILP:iin kun yhdistää automaattisen ilmanvaihdon niin järjestelmän voi ohjata ottamaan tarvittaessa kylmää/lämmintä/kuivaa/kosteaa ilmaa sisään kun olosuhteet ovat sopivat.
Asennus alapohjaan poistaa myös pumpusta aiheutuvaa melua.
Tuossa vanhasta TM-lehdestä ote:
TALOTEKNIIKKA LÄMMITYS
14.12.2011 TEKSTI Rakennusmaailma
Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa
Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä
rossi1
Omakotitalon ryömintätilaan asennetun ilmalämpöpumpun toimintaan eivät paukkupakkaset vaikuta, sillä lämpöenergia kerätään maaperästä. Positiivinen yllätys oli myös tuntuvasti alentunut lämmityslasku.
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentaminen talon ryömintätilaan voi kuulostaa arveluttavalta, mutta käytäntö osoitti, että laite kykeni hyödyntämään maaperästä nousevaa lämpöä. Viime talven helmi-maaliskuisen mittausjakson aikana rossin lämpötila laski nollan tuntumaan ja vain kovimmilla pakkasjaksoilla hieman miinukselle, joten otolliset olosuhteet ilmalämpöpumpun toiminnalle hyvällä hyötysuhteella olivat olemassa.
Ilmalämpöpumpun läpi virtaa valtava ilmamäärä, josta laite ottaa talteen lämpöenergiaa. Kun pumppu asennetaan ulkoilmasta eristettyyn ryömintätilaan, joutuu se kierrättämään ”samaa ilmaa” lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen. Tähän kiertävään ilmamassaan on saatava lämpöenergiaa, ja tässä kokeilussa se tuli maasta.
Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.
Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli 20:n ja 23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli 32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan.
Ilmalämpöpumppuun asennettiin energiankulutusmittari, joka mittasi sekä hetkellistä että kokonaisvirrankulutusta. Edellä mainitut lämpö- ja kosteuslukemat kirjattiin päivittäin noin klo 20. Samoin mitattiin laitteen senhetkinen virrankulutus. Mittausjakson päätteeksi pumpun kokonaisvirrankulutus summattiin, samoin kuin talon muukin sähkönkulutus.
Varsinainen mittausjakso kesti 73 päivää, 2.2.2011–16.3.2011, mutta ilmalämpöpumppu käynnistettiin rossissa jo 13. tammikuuta, jolloin oli –12 astetta ulkona ja lämpötila rossissa 5 astetta. Pumppausjakson ensimmäisen viikon aikana ilman lämpötila rossissa laski nolla-asteen tuntumaan.
Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen. Tällä pakkasjaksolla rossipohjan lämpötila laski alimmillaan –4 asteeseen, mutta maaperä yleisesti pysyi sulana. Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä.