tilanteeni on kovin ahdistava, en tiedä mitä tehdä. olen jo muutaman vuoden ajan elänyt hyvin stressaavaa elämää, olen tehnyt kaiken mitä voin jotta asiat tulisivat kuntoon, olen eronnut alkoholisoituneesta miehestäni ja muuttanut toiselle paikkakunnalle, lomaa en ole pitänyt viimeisen kolmen vuoden aikana kuin jouluisin 2 viikkoa, olen vain jatkanut pätkätyöstä toiseen, kieltäytyminen merkitsisi sitä että tilalleni otettaisiin joku muu ja minulta loppuisivat työt, taluodellinen tilanteeni ei työttömyyttä kestäisi. minulla on kaksi aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta, olen heistäkin murheissani, heidän opiskeluistaan ja siitä saavatko he kesäksi töitä kun alati hoetaan lamasta. stressi ilmenee ahdistuksena ja fyysisinä vaivoina, joskus tekisi mieleni vain lyödä hanskat tiskiin ja lukkiutua kotiin, mutta eihän siinä mitään järkeä olisi eikä se mitään auttaisi, eikä minulla ole varaa jäädä kotiin makaamaan, tosin pelkään että kohta niin käy, että en vain jaksa. mitä minun pitäisi tehdä? sairaslomalle en voi jäädä sillä sen jälkeen työsopimustani tuskin jatkettaisiin ja masentuisin vain lisää jos rahatkin loppuisivat. miten te olette selviytyneet vastaavista elämäntilanteista?
voisiko joku auttaa.........
surullinen siili
1247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinun kannattaa pitää lomaa, ei kannata toisten mieliksi kiduttaa itseään tekemällä töitä vaikka ei jaksa. Ihan sama jos työnantaja tai työkaverit halveksuu, sen kestää paremmin kun stressin ja ahdistuksen. Eikä työttömät edes ole laiskoja, monet ei vaan pysty eikä jaksa mitään. Ja se ei haittaa jos jää työttömäksi, sos. toimisto kyllä auttaa työttömiä. Silloin vaan rupeaa elämään vaatimattomasti, mutta pystyy kyllä maksamaan kaikki laskut ja ostamaan ruuat ja vaatteet. Tunnen ihmisen joka on ollut työttömänä yli vuoden ja hyvin on selvinnyt. Työtön ei ole yhtään surkeampi, kun työtä tekevä.