Kun olette marinoineet dieselin venekäyttöön oletko vaihtanut suuttimet venekäyttöön sopiviksi. Eräs raskaiden dieseleiden korjaaja kertoi että venekäytössä suuttimien tulee olla erilaiset kuin autoissa. Merimoottoreiden kierrokset ovat pitkiä aikoja korkeahkolla tasolla kun taas ajoneuvoissa kierrokset seilaavat koko ajan. No nyt mulla on uudet suuttimet. Oliko hukka investointi?
Marinointi / suuttimet
Elvis Persauki
292686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuullutkaan moista, dieselkonekorjaaja oli saivartelija. Ei käytännön
Pumppuja jotku on säätänyt, mutta ei noita suuttimia vaihdeta!!!
On yleensä alempana kuin maa-ajoneuvo käytössä.
Pyritää siihen että käytetään parasta vääntö-aluetta
ei suurinta tehoa.
Uppoumaveneellä voi olla näin, mutta liukuvilla ajetaan 4/5 kaasulla
"Uppoumaveneellä voi olla näin, mutta liukuvilla ajetaan 4/5 kaasulla"
Ei dieselmoottorin käytettävä kierroslukualue riipu siitä onko se asennettu uppoumarunkoiseen vai liukuvaan veneeseen. Mistä se sen tietäis?
Se on moottorin ominaisuus.
Jos tarvii käyttää 4/5 osaa kierrosluku alueesta matkanopeudella ei potkuri ole sovitettu oikein sinun veneeseen.
Okei tottakai se toimii nyt, mutta polttoaine talousdessa häviää.
Liekö vene raskaammin varusteltu kun silloin kun moottori asennettu tai jostain muusta asiasta tullut painoa lisää?
Ei ole omaa kokemusta, mutta mitä olen lukenut liukuvien diisseliveneiden testejä, pidetään matka-ajossa kierrokset tyypillisesti muutamia satoja alle suurimman tehon kierrosluvun eli 4/5 on varsin lähellä tai jopa alakanttiin. Kuitenkin ollaan kaukana suurimman väännön kierroksista tai mistä sitä tietää kun moottorivalmistajat eivät niitä ilmoita koskaan.
Olet osittain väärässä. Useissa liukuvissa veneissä matkakierrokset ovat aika lähellä maksimia, jopa 80-90 maksimitehon kierrosluvusta. Selitykswenä tähän on se, että kustannussyistä veneisiin yleensä asennetaan hieman "alitehoinen" moottori, jolloin joudutaan juuri kuvatun kaltaiseen tilanteeseen, Kierroksia ei voi laskea veneen putoamatta liu´usta.
Kestävyydenkin kannalta olisi hyvä olla riittävästi tehoreserviä, mutta tehokkaat diesel-moottorit maksavat maltaita.
Mikään liukupaatti ei pysy edes kunnolla plaanissa, jos sillä ajetaan suurimman vääntömomentin alueella, esim jos kone ottaa 2500rpm, suurin vääntömomentti on 1550rpm(Sisu 620DSI)
Omassa paatissani potkuri pyörii täydellä kaasulla hivenen alle 2000 rpm , kun välityksenä on 2:1 , vauhtia on silloin karvan yli 30 solmua, ja koneen maksimikierrokset siis 4000 rpm.
Jos laitaisin mainitsemasi SISUn koneen paattiini, niin valitsisin välitykseksi 1:1 - 1.3:1 , jolloin 1550 rpm 1.3:1 välityksellä merkitsee 1192 rpm potkurilla. Jos potkuri olisi sama, kuin nykyisellä koneellani, niin veneeni kulkee silloin n. 14 kn.
Se onko tuo 14 solmua vielä aivan puhdasta liukua - siitä saa toisen keskustelun aikaiseksi; mutta omassa tapauksessani tuokin nopeus on täysin käyttökelpoinen koska veneeni rungolla ei ole juuri havaittavaa liukukynnystä vaan koko nopeusalue on käytettävissä - taloudellisestikin.
Teoriassa ehkä noin mutta käytännössä Sisun kone on niin painava että kaasua on laitettava reilusti oletettua enemmän.
Koneesi on kierroksista päätellen kevyehkö Sisuun verrattuna.
En minäkään aja lähellekään täyskaasulla matka-ajoa mutta sitä tehoreserviä kyllä on tarpeeksi. Täysillä tai lähes täysillä mennään erittäin harvoin.
ei se ollut varmaankaan huono investointi onhan hyvä joskus tarkistaa suuttimien paine että ovat tasaiset ja oikea paine
Jos tärkeän tietävät diisselijepet olisivat joskus katsoneet käyntinopeuden ja väännön yhteistä käppyräkäyrää, niin olisivat hiljaa. Se ei mene linjaarisesti kasvaen!
Suurin vääntö löytyy dieselistä yleensä noin 75-80% ennen maksimikierroksia, johon vääntö vuorostaan on jo pienentynyt. Vaihteistolla saadaan sitten porkurissa kierrokset ja väännöt kohdalleen.
Mitä tulee suuttimiin ja niiden uusimiseen, niin vanhat ja ehjät suuttimet kannatta säilyttää. Ei niitä uusia viitsi olla laittamatta moottoriin, mutta ei niillä vesikäytössä ole mitään hyötyä.
En täysin ymmärtänyt, mikä oli viestisi pointti.
Jos puhutaan edelleen liukuvista veneistä, niin kierrokset matkanopeudella tulisi olla jonkun verran yli suurimman vääntömomentin kierrosluvun. Tällöin, jos kierrokset pyrkivät laskemaan aallokon, vastatuulen tms. seurauksena, niin moottorin vääntö kasvaa ja se pyrkii korjaamaan tilanteen eli säilyttämään kierrokset.
Käytettäessä matkanopeudella alle maksimiväännön kierroksia joudutaan helposti tilanteeseen, missä kaasua joudutaan lisäämään, jotta vene pysyisi liu'ussa yllämainitussa tilanteessa, koska kierrosten laskiessa vääntökin heikkenee.
Dieselmoottori ei pyri "korjaamaan" mitään! (Aku Ankassa Pellen moottorit ajatteleekin!) Pitää tietää muutama fysiikan ja lämpöopin hyväksytty sääntö.
Kaasuvirtauksilla on on vastuksensa imupuolella, niitä ei ihminen pysty voittamaan. Kierroksien laskiessa kuormituksen mukana moottori vain myöhemmin palautuu samoille kierroksille kuormituksen muuttuessa ennalleen. Siinä ei korjata mitään! Moottori ei kykene tekemään kaasuvirtausvastuksistaan suurempaa vääntöä tai kierrosnopeutta. Pakopuolella energiaa hukkautuu kaikissa putkissa, äänenvaimentimissa ja turbossakin.
Dieselin yläkierroksilla ei ole käytössä maksimaalista vääntöä. Sen ihminen oppi pian jo 1880-luvulla. Niitä käytetään siksi, että autoissa kaikki on kiinteää renkaasta akselia pitkin mäntään saakka. Antamalla liikaa polttoainetta ja pitämällä ilmansaannin täysillä moottori asettuu sinne suurimman väännön alueelle ja hukkaa paljon polttoaineen energiaa. Viisainta olisi rajoittaa kierrokset siihen maksimivääntöön, mutta menetettäisiin mm. myötämäessä tuleva ylikierroshyöty. Luulen polttoaineiden hinnan kohotessa moottorien menevänkin korkeimman väännön rajoitukseen.
Vesiliikenteessä potkuri antaa anteeksi paljon tuota väärää pyörimisnopeutta ja sen vaatimaa maksimaalista vääntöä. Toiseksi täydellä kaasulla paikaltaan lähtiessä potkurilla voi olla ihanteellisin vääntö/pyörimisnopeus. Sitten, kun itse potkuri liikkuu vesimassassa menetetään potentiaalisesti sitä pyörimisnopeuden tuomaa hyötyä. Potkurin takareuna vieläkin pystyy työntämään vesimassaa ja tekemään reaktiovoimaa akselia pitkin veneeseen, mutta liikenopeus paikallaan pysyvään veteen ja taaksepäin sysättyyn ei pysy ihanteellisena. Ilma-aluksissa tätä ilmiötä tasataan säätöpotkureilla. Siksi mm. jäänsärkijän, kilpaveneen, huviveneen ja suuren lastialuksen potkurit ovat kovin erilaisia.
Se missä olet oikeassa on lauseesi "Kierroksien laskiessa kuormituksen mukana moottori vain myöhemmin palautuu samoille kierroksille kuormituksen muuttuessa ennalleen". Näinhän se on. Se mitä ajoin yksinkertaistettuna takaa, että jos ollaan laskevan momentin alueella, tätä kierrosten palautumista ei tapahdu, vaikka kuormitus palutuisikin alemmalle tasolle. Tämä siksi, että vääntö ei riitä. Myös moottorin teho on silloin lähtötilannetta alempi.
Sen sijaan suuri osa viestistäsi ei avautunut minulle.
"Dieselin yläkierroksilla ei ole käytössä maksimaalista vääntöä. "
No eipä ole missään normaalikäyttöön tarkoitetussa moottorissa, käyttää se sitten mitä polttoainetta hyvänsä.
"Antamalla liikaa polttoainetta ja pitämällä ilmansaannin täysillä moottori asettuu sinne suurimman väännön alueelle ja hukkaa paljon polttoaineen energiaa."
?? Dieselissä ei mitenkään rajoiteta ilmansaantia. Mitä tarkoitat liiallisella polttoaineella?
"Luulen polttoaineiden hinnan kohotessa moottorien menevänkin korkeimman väännön rajoitukseen".
Ei varmasti mennä, koska silloin menetetään tehoa. Ylläolevaan viitaten suurin teho saadaan paljon maksimiväännön yläpuolella. Toinen suuri ongelma olisi käytettävissä olevan kierroslukualueen kaventuminen entisestään.
"Vesiliikenteessä potkuri antaa anteeksi paljon tuota väärää pyörimisnopeutta ja sen vaatimaa maksimaalista vääntöä."
Mikä väärä pyörimisnopeus vaatii maksimaalista vääntöä?
Kaikenkaikkiaan selvityksesi potkurin toiminnasta ei ollut ainakaan minulle ymmärrettävää.
En yleensä viitsi väitellä, kun vastapuolelta puuttuu perustiedotkin. Menköön nyt kuitenkin pari kohtaa:
1. Dieselin yläkierroksilla ei ole maksimaalista vääntöä. Olisit neuvoni mukaan pyrkinyt katselemaan jotakin netin dieselmoottorien tehokäyriä.
2. Miksi luulet imukanavassa olevan läpän? Sillä säädetään ilmamäärää! Valitettavasti samalla on ruiskutus maksimissaan ja kuitenkin kierrokset putoaa, jos kuormitus on kova. Säästöönkö luulet sen turhan suuren ruiskutusmäärän menneen, vai pakoputkeen?
3. Varmasti rajoitetaan, kunhan taas saastenormit kovenee raskaan liikenteen moottoreissa.
4. Väärä kierrosmäärä on potkurilla yleisempää, kuin oikea. Potkuri on keksintönä kinkkinen. Sen nousu, halkaisija ja pyörintänopeus on vain kapealla sektorilla optimaalinen. Siksi sitä pitäisi kuormituksen ja liikenopeuden mukaan jatkuvasti pyrkiä säätämään. Potkuri, joka vesimassassa etenee 30 solmua, vaatii erilaisen nousun, kuin 10 mailia etenevä. Potkurilapojen pinta-ala N on otettava huomioon, sekä sen pyöriessä että ollessa paikallaan. Tämä N vastustaa kulkemista sillä N:n pinta-alallaan pyöriessäänkin. Nesteessä vastuskaavassa sattuu olla kuutiokerroin kaavana. Kitka, myy, siis neliösentillä kasvaa kolminkertaiseksi nopeuden kasvaessa kaksinkertaiseksi. Siitä voit päätellä miten suuri on vastus, kun nopeus on kolmekymmenkertainen!
Ellei tämäkään selvitä asiaa, niin ei kannata jatkaakaan!
Ei tämän edellisen kirjoittajan kanssa kannata todellakaan jatkaa.
Tunnusta, ettet ymmärtänyt juuri mitään. Pitää vain olla amis.
"1. Dieselin yläkierroksilla ei ole maksimaalista vääntöä. Olisit neuvoni mukaan pyrkinyt katselemaan jotakin netin dieselmoottorien tehokäyriä."
Tästähän olemme samaa mieltä. Sehän käy selvästi ilmi vastauksestani. Kuten mainitsin, se koskee kaikkia normaalikäyttöön tarkoitettuja polttomoottoreita, ei vain diesel-moottoreita.
"2. Miksi luulet imukanavassa olevan läpän? Sillä säädetään ilmamäärää! Valitettavasti samalla on ruiskutus maksimissaan ja kuitenkin kierrokset putoaa, jos kuormitus on kova. Säästöönkö luulet sen turhan suuren ruiskutusmäärän menneen, vai pakoputkeen?"
Dieselmoottorissa ei todellakaan ole läppää imukanavassa. Tehoa säädetään vain polttoaineen syötöllä. Ahdetuissa moottoreissa syötetään lisäilmaa, jolloin myös polttoaineen syöttöä voidaan lisätä suuremman tehon aikaansaamiseksi. Ilmamäärää ei mitenkään rajoiteta diesel-moottorissa.
"3. Varmasti rajoitetaan, kunhan taas saastenormit kovenee raskaan liikenteen moottoreissa."
Tämä väittämä koski kierrosten rajaamista suurimman vääntömomentin kohdalle.
Tästä olen edelleen eri mieltä. Jos moottorin kierrosluku rajoitetaan suurimman vääntömomentin alueelle, sen käyttöominaisuudet heikkenevät olennaisesti:
-käytettävissä oleva kierrosalue kapenee
-kuormituksen lisääntyessä joudutaan välittömästi laskevan vääntömomentin alueelle
-tarvittavaa tehoreserviä ei ole, moottorin suurin potentiaalinen teho jää käyttämättä
Tarkoitin tuossa edellä vain sitä että kyseessä lienee sama mies kuin integroidun uimatason ja giljotiinikaiteiden takana! Sen verran paksua puppua esittää yhtenä ainoana totuutena ilman järjen hiventäkään!!
Ei tuollaisten kanssa voi keskustella järkevästi mistään asiasta, tuskin edes siitä paistaako päivä vai ei!
Tekstit mitä tää yksi "asiantuntija" esittää ovat ilmeisesti huonolla menestyksellä opittu aiemmista enemmän ja vähemmän alaa tuntevien lennokkaista keskusteluista - sen verran menee puurot ja vellit sekaisin.
Onhan se toki totta, että dieselin tehokkaimmalle käyntinopeudelle, kuten muidenkin moottoreiden kohdalla on optimaalinen alueensa, mutta vain laivoissa käytetään vakiokierrosmoottoreita - veneissä kun ikävä kyllä nämä saavutetut edut tulisivat tehokkaasti ulosmitatuiksi sivutuotteina tulevilla haitoilla, mikäli nuo kiivaan asiantuntijan ehdotukset säätölapapotkureista otettaisiin käyttöön.
Haittoja mm. potkurin navan koon kasvaminen , mikä pienentää potkurin tehokasta pinta-alaa, lisää veden vastusta = soppaa palaisikin sitten vastaavasti enemmän, perinteistä vaihteistoa ei toki tarvittaisi, mutta eipä se säätömekanismikään aivan yksinkertainen ole, lisäksi tulevat vielä kestävyyteen liittyvät seikat.
Ja miksi ihmeessä tämä asiantuntija käyttää itsekeksimiään lyhenteitä esittäessään "kaavojaan" , kuten pinta-alan yksikkönä N:ää?? Iso N on on totuttu näkemään voiman yksikönä, Newtonin mukaan; pinta-alasta yleisemmin käytetään
A:ta joka tulee Area sanasta joka tarkoittaa juuri pinta-alaa. Pientä n:ää käytetään potkurin yhteydessä useimmin kertomaan lapojen lukumäärää.
Toki missään ei kielletä käyttämästä vaikka kyriilisiä symboleja, mutta kyllä outojen symbolien käyttö melkoisesti vaikeuttaa ymmärretyksi tulemista.
Ja sitten taas vaihteeksi oli esim. potkurin tehokäyrä kokonaan unohdettu, ja siten myös miten potkuri normaalisti mitoitetaan moottorin maksimitehon kierrosluvulle sopivaksi. Kirjoittaja pyrkii mitätöimään omilla väitteillään koko maailmassa yleisen vallitsevan käytännön tässä asiassa!
Mutta ei silti, keskustella näistä aina voi, mutta ennen kuin ryhtyy väittämään mitään ehdottomana totuutena kannattanee ainakin vähän ottaa asioista selkoa, ellei sitten pyri täysin viihteelliseen keskusteluun.
Mulla o ollu riisseliautoja peukeutista, scaniaa, mersua ja nyt passattia. Kaikiss niis on ollut joko tanko imusarjan läppään tai alipaineputki, jolla sitä ohjattu. En mää sitten tierä....kai mitään?
Fiiatissakin oli moinen läppä, ja taitaa olla Traaderin "marine" koneessakin? Mutta eihän eilensyntynyt sellaisista tiedä, jollei vikipediassa mainita..
Läppä on ja sun juttus on toisaa ammattikoulupojan paskaa!
Suuttimiin vaikuttaa palotilan muoto ja ruiskutuspumppu. Eikä ne ymmärrä ollanko vesillä vai kadulla.
Esimerkiksi jos katsoo varaosakirjasta erään tietyn moottorin meri- ja autoversioita, niin niissä on eri suuttimet, eri pumppu sekä myös eri männät.
ammattilainen suositteli. Pajalla on hyvä maine raskaan kaluston piirissä.
Oma koneeni on hidaskäyntinen 72hv diesel ja veneenä uppoumarunkoinen jota ajetaan 1800rpm jolloin nopeutta on n8s.
pumppu on mallia jakaja. Kytkin on mekaaninen 1.5:1 ja siirtopumppu toimii sähkollä.
Elikkä tuossa on esim. Marine suuttimet
http://www.puredieselpower.com/catalog/bosch-370hp-cummins-marine-injectors-9498-12v-dodge-59l-p-191.html
ja niin minunkin moottorissani on nyt merikäyttöön tarkoitetut suuttimet, mutta kysymys kuului kuinka moni moottorinsa itse marinoinut on vastaavanlaiset laittanut?
Vain sinä!