Hei! Olen 3,5 kk tytön äiti, ja pikkuhiljaa alkaa mielessä pyöriä kiinteiden anto. Ajatelin vielä pari kk ainakin imettää, mutta sitten siirryn vähitellen soseisiin. Moni antaa ilmeisesti myös esim. iltaisin velliä. Itse ajattelin olla kokonaan tarjoamatta viljatuotteita, sillä en koe niitä kovinkaan välttämättöminä terveydelle. Onko muita jotka eivät ollenkaan anna velliä tai muitakaan viljatuotteita? Miten on neuvolassa suhtauduttu?
Iloista kevään odotusta kaikille :)
Iloista kevään odotusta kaikille :)
Vastaukset 30
Vanhimmat
Esikoiseni ei huolinut velliä joten en ole sitä sitten antanut. Puuroa sai kylläkin. Meillä nyt vauva kohta 5kk (täysimetyksellä vielä) enkä aio velliä antaa nytkään, maidolla ja puurolla pärjää ihan hyvin.
Meilläkään ei vellit ole maistuneet, ja neuvolakin suosittaa, ettei niitä anneta; mielummin puuroa, joka on karkeampaa ja edistää näin ollen kielen käyttöä ja samalla puheen kehitystä.
Meillä siis syödään puuro sosetta aamuin illoin, siihen sekoitan lisäksi maitojauhetta (pojalla maitoallergia).
meillä ole kukaan neljästä lapsesta koskaan syönyt vellejä pienempinä. Puurot kyllä jokaiselle tarjottu ja hyvin ovat kelvanneet.
Äitiyspakkauksen mukanahan tulee sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema vihko "Imeväisikäisen lapsen ruoka", jossa sanotaan sivulla 23 näin: "Kotitekoisten puurojen tilalla ja rinnalla
voit käyttää teollisia lastenpuuroja. Jos
lapsi saa äidinmaidonkorviketta, voit korvata
siitä osan teollisella lastenvellillä noin
puolen vuoden iästä lähtien. Alle viiden
kuukauden ikäisille tarkoitettuja teollisia
vellejä ei suositella."
Jos siis imetät, ei vellejä suositella ollenkaan, ja korvikevauvoillekin vasta puolivuotiaina. Eli neuvolan ei pitäisi millään lailla ihmetellä vellittömyyttä!
En ihan ymmärtänyt ajattelitko olla kokonaan tarjoamatta viljatuotteita? Eihän niitä ole mitään tarvetta välttää, ellei ole kyseessä allergia. Eli kai kuitenkin normaaliin tahtiin alat sitten antaa puuroa, pastaa, leipää ym. viljatuotteita kun kiinteiden maistelussa sinne asti edetään?
Meillä on siis puolen vuoden täysimetyksen jälkeen alettu maistella kiinteitä, ja viljat ovat tulleet pastan ym. muodossa mukaan muutaman viikon sisällä siitä.
Kyllä ajattelin siis mahdollisimman pitkälti kokonaan olla tarjoamatta viljatuotteita. Ne eivät ole millään muotoa välttämättömiä, ja itse voin ainakin paljon paremmin kun olen jättänyt viljan kokonaan pois, vaikken allergiasta kärsikään. Viljahan ei ole perinteisesti kuulunut ihmisen ruokavalioon, ainakaan samalla tavalla kuin nykyään. Kuituja saa kasviksista, ja olen huomannut että paljon paremmin pärjään lihalla ja kasviksilla. Ajattelin siis myös tytölle antaa mahdollisimman vähän viljaa, mutta tietysti hän voi leivän tai pullan silloin tällöin syödä, siitä ei vain tule olennainen osa ruokavaliota.
Itse voit tietysti harrastaa vaikka millaisia kivikauden dieettejä. Mutta lapselle pitää kyllä antaa tarpeeksi myös hiilihydraatteja. Pyydä vaikka neuvolasta että järjestävät teille käynnin ravitsemusterapeutille, niin sinulle selitetään miten lapsen ravintotarpeet eroavat aikuisen tarpeista.
Viljoissakin on vaikka miten paljon valikoimaa, voithan tarjota quinoaa, spelttiä, maissia, hirssiä jne. jos et kotimaisia viljoja halua antaa.
en kyllä alkaisi välttää viljavalmisteiden tarjoamista lapselle. niissä on kuitenkin paljon hyödyllisiä ravintoaineita, ja kolmannes päivän energiamäärästäkin tulisi saada viljavalmisteista.
mielestäni on itsekästä olla antamatta lapselle viljaa (joka kuitenkin olennaisesti kuuluu ravitsemussuosituksiin) vain jos itse et sitä halua käyttää..
Aivan ensiksi haluan sanoa, että tässähän minä vasta kyselen, onko muilla kokemuksia, miten neuvola suhtautuu ym. Eli en ole vielä mitään muuta antanut kuin rintamaitoa. Tuo ravitsemusterapeutti kuulostaa järkevältä, kiitos tiedosta.
Toiseksi, nykymaailman ravintosuositukset perustuvat pitkälti siihen, mitä elintarviketeollisuus sanelee,joten on aivan tervettä pysähtyä kyseenalaistamaan sitä. Korostan, että en ole vielä aloittanut lapselleni minkäänlaista diettiä, suunnitteluasteella ollaan vielä. Joka tapauksessa nykyään on menty aika kauas ihmisen luontaisesta ruokavaliosta, ennen ei esimerkiksi juurikaan tuota viljaa syöty.
Ja mitä tuohon kivikautiseen ruokavalioon tulee, olen perehtynyt alan kirjallisuuteen ja ko. dietti on erittäin järkevän oloinen. Itse en sitä orjallisesti noudata, mutta voin paljon paremmin kuin ennen. On oikeasti mahdollista saada kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet, kuidut ym. ilman viljaa. Hiilihydraatteja saa mm. marjoista ja hedelmistä, ei ainoastaan viljasta. Enemmän ihmettelen kasvissyöjiä, sillä ihminen on sekaravintoinen, ei kasvissyöjä.
Yhteenvetona sanottakoon, että olen hyvinkin perehtynyt aiheeseen, ja tullut siihen tulokseen että nykyiset ravintosuositukset suosivat liiaksi viljatuotteita ja hiilihydraatteja, ja rasva puolestaan esitetään pahana, vaikka se on aivan välttämätön ihmiselle.
Meilläkään ei annettu vellejä lainkaan, aloitettiin sitten suoraan puurot kun niiden aika tuli.
Ihmettelin myös että aiotko tosiaan kokonaan välttää viljatuotteita? Saa niistä ainakin kuituja, jotka on tärkeitä ravintoaineita!
Kyllä siis ajattelin jättää viljat minimiin. Noista kuiduista:vilja sisältää liukenemattomia kuituja, joista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Marjojen, kasvisten yms. liukenevasta kuidusta saattaa ollakin etua. Lisäksi olo on aivan mahtava kun olen jättänyt viljat pois! Kuitujahan saa runsaasti marjoista, vihreistä vihanneksista ja siemenistä, eli ei pelkästään viljasta.
millä perusteella sanot, että liukenemattomista kuiduista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä? liukenemattomat kuiduthan kuitenkin lisäävät ulosteen määrää ja täten vähentävät riskiä sairastua mm. suolistosyöpään.
lisäksi viljoista ylipäätään saa tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja.
kummaa touhua tuo viljojen välttäminen..
Nämä on nyt taas näitä kysymyksiä, joihin ei tietenkään hetkessä löydy kaikkia miellyttävää absoluuttista totuutta, mutta olen kuitenkin perehtynyt aiheeseen ja nykytutkimusten valossa ulosteen määrällä ei ole oleellista merkitystä syövän syntyyn. Ja viljassa on vastaavasti monia ominaisuuksia, jotka saattavat hyvinkin altistaa syövälle. En nyt jaksa niitä tässä alkaa sen kummemmin erittelemään, sillä tappeluksihan se menisi.
Annoin lapselle maissivelliä tuossa kun täytti kolme kk. Ihmiset sanovat että ei olisi yhtään sen tukoisampaa kamaa kuin korvikekkaan mutta meidän neidillä se kyllä piti nälkää pidempään. Meidän lapsi nukkui jo kuukauden ikäisestä yli6h kerrallaan yössä mutta sitten alkoi ainainen nälkä ja yötkin meni plörinäksi. Joku sanoo nyt että olisi ollut tiheän imemisen kausi mutta kun se kausi kesti ja kesti niin otin käyttöön vellin. Sen voimilla pääsin esim. kaupassa käymään ilman että täytyi välillä ruokkia lasta. Yöt palautuivat myös heti ensimmäisestä iltavellistä normaaleiksi (siis meidän lapsen mittapuun mukaan).
Neuvolassa sain sitten neuvon aloittaa kiinteiden antaminen pikkuhiljaa kun lapsi oli siis sen kolme kk. Sekin helpotti meillä kovasti tuota lapse jatkuvaa nälkää, heti oli tyytyväisempi pikkuinen. Nyt hän on jo 5kk ja syö lähes kaikkea mitä tuon ikäiselle saakin antaa. Iltavelli on vaihdettu iltapuuroon ja sen voimin tämä neiti nukkuu 8-10 tuntia tyytyväisesti.
Minulla on siis positiivinen kokemus velleistä mutta tiedän että kaikki lapset eivät niitä huoli.
Kumma, meillä otettiin 5 kk-n iästä täysimetyksen lisäksi käyttöön soseet, mutta koska menekki oli nihkeetä ja hidasta, niin löysin vellit ja ne menee mainiosti- maissia, mysliä, peruna-porkkanaa, riisi-ruusunmarjaa, mmm ihania. Kivaa lurpsutusta tissin lisäksi ja tuttipullosta, ehtii sitä lusikkaa sitten myöhemminkin käyttää.
Lisäksi tutkittua tietoa että vellisose pysyy pidempään mahalaukussa, eli antaa pidempään kylläisen olon kuin kiinteä muona ja vaavi nukkuu kyllä edelleen mkeasti yli 6 h yössä.
Nyt 6,5 kk iässä soseita jaketaan, mutta mamin mielestä velliä edelleen helpompi antaa, olisinko vain laiska, mutta kyllä se puoli purkillista sosettakin hiljalleen lusikoitua onnistuu. Ja toki viljoja myös, kun vehnä ja maito yhdessä nukuttavat niin makeasti.
Kiitos kaikille vastanneille! Löysin karppaus.infon sivuilta hyviä keskusteluja aiheesta, sain hyvin tukea ajatuksilleni :) Vauvan parastahan tässä haluan, mutten kuitenkaan purematta niele neuvolan oppeja mm. perunasta, viljasta ja hiilareista yleensä.
Jos kiinnostaa niin tässä linkki:
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=26&t=11243
lapsesi terveyttä.Valitettavasti kaikki eivät niin tee,vaan uskovat sokeasti neuvolaa ja virallisia ravintosuosituksia jotka ovat hanurista.
Itse olen myös ollut kuukauden VHH:lla ja olo on kevyt ja jaksaa esim.salilla! Lapsille 8-14, en ole vhh:ta soveltanut,mutta muutoin terveellistä ravintoa saavat. Muistathan että neuvolan D-tipoista Jekovit ja Devitol sisältävät toksista ergokalsiferolia .Dee-tipat sisältävät tehokkaampaa kolekalsiferolia.Lisäksi D-vitamiinin saantisuositukset ovat minimaalisia ,siihen verrattuna mitä elimistö tarvitsee. Lisää D:stä tidelehden keskustelussa lääketide ja terveys.
Don Quijote taistelee hiilihydraatteja vastaan
Antti Heikkilän kirjan lukeminen on ravitsemustieteilijälle (ja todennäköisesti lääkärillekin) samanlainen kokemus kuin miehelle Anja Snellmanin romaanit: helppo lukea, mutta syyllistävä ja siksi hieman ahdistava. Jaan Heikkilän huolen diabeteksen yleistymisestä, olen samaa mieltä ruokavalion tärkeydestä ja minustakin sakkaroosiin, fruktoosiin ja puhdistetun viljan hiilihydraatteihin pitää suhtautua nykyistä kriittisemmin.
Kirjan luettuani ymmärsin, miksi Heikkilä kieltää hedelmät (hänen mukaansa niistä saatava fruktoosi riittää lisäämään diabeteksen riskiä) ja suosittelee tyydyttyneen rasvan käytön lisäämistä (se estää insuliiniresistenssiä ja normalisoi kolesteroliarvot, eikä hapetu).
Antti Heikkilän kymmenien sivujen perustelut näille radikaaleille teeseille eivät kuitenkaan vakuuta. Tähän on kolme syytä. Ensimmäinen on kirjoittajan asettuminen kaiken yläpuolelle. Hän on lähes yksin paljastanut salaliiton, jossa lääke- ja elintarviketeollisuus pyrkivät lisäämään voittoja ihmisten terveyden kustannuksella. Kaikki tapahtuu lääkärien ja ylimpien terveysviranomaisten tietoisuudessa ja suojaamana. Heikkilä on kuin Don Quijote taistelussa tuulimyllyjä (lue: hiilihydraatteja) vastaan. Hänen sanomansa nielemiseen kokonaisuudessaan minun uskoni ja ymmärrykseni ei vain riitä.
Toinen pulma on Heikkilän tapa perustella tutkimuksilla ja potilastapauksilla. Tutkimuksiin hän viittaa valikoiden ja liioitellen. Hän väittää, että D-vitamiinin merkitys ykköstyypin diabeteksen synnyssä on vakuuttavasti osoitettu, vaikka asia on useimmille diabetekseen erikoistuneelle tutkijoille vielä "vain" kiinnostava hypoteesi. Heikkilä myös esittää, ettei ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota ole menestyksekkäästi testattu koskaan. Mitenhän hän tulkitsee vaikkapa Jaakko Tuomilehdon kipparoiman Diabetes Prevention Studyn tulokset?
Vähähiilihydraattisella, paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävällä ruokavaliolla ihmeparannuksen kokeneet potilastapaukset ovat populistisia. Perinteisempiä dieettejä käyttävillä kaupallisilla laihdutusohjelmilla on ihan samanlaisia mainostarinoita. Eikä juuri 111 vuotta täyttänyt järvenpääläinen Arska tainnut syödä vähähiilihydraattista ruokaa - ei tosin vähärasvaistakaan.
Kolmas häiritsevä asia liittyy epäloogisuuksiin ja asiavirheisiin. Antti Heikkilä kirjoittaa, että tilastot ovat emävalheitakin pahempia
- ja muutaman sivun kuluttua hän vetoaa tilastoihin. Kolesterolin merkityksen riskitekijänä hän kiistää kirjan alussa, mutta myöhemmin hän perustelee kolesterolipitoisuuksien muutoksilla tyydyttyneen rasvan käytön lisäämistä.
Virheitä fysiologiassa ja elintarvikkeiden koostumustiedoissa on runsaasti. Tieto lihasten energia-aineenvaihdunnasta on huteralla pohjalla, kun Antti Heikkilä väittää, ettei lihas käytä energiakseen hiilihydraatteja ja rasvoja samanaikaisesti. Transrasvahappoja ei pitkään aikaan ole löytynyt margariineista, eikä yhdessä kananmunassa todellakaan ole kaikkia ihmisen tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita - toisin kuin Heikkilä esittää. Kirjaa lukiessa tulee tunne, että kirjoittaja on torkkunut fysiologian tunneilla ja tutustunut elintarvikekemiaan varsin huolimattomasti.
Kaikesta huolimatta yleislääkärien, sisätautilääkärien ja ravitsemustieteilijöiden kannattaa tutustua kirjaan, sillä koskaan ei voi tietää, kuka potilaista intoutuu kyselemään vähähiilihydraattisesta dieetistä. Ikävä kyllä Antti Heikkilän hieman aggressiivinen ja lääkäreitä sättivä kirjoitustyyli saattaa vieroittaa sellaiset lukijat, joita ei ole pyydetty tekemään kirjasta arvostelua.
Mikael Fogelholm
Olenkin kuullut paljon tuosta Heikkilästä, täytyy tutustua paremmin. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat tuolla ylimielisyydellä, olen lukenut useita kirjoja kolesterolista, joissa aika kovaa isketään syyllistämään lääke- ja elintarviketeollisuutta. Tämä tapahtuu siis kovin ehdottomasti ja ylimielisesti, se vie jotenkin pohjaa muuten ihan hyviltä ajatuksilta. Mutta toisaalta näitä kirjoja tulisi lukea suodattamalla niistä se oleellinen, erottaa pelkkä paatos faktasta.
Eipä niin ettenkö kyllä olisi samaa mieltä esim. tuosta kolesterolista, ihmisille syydetään turhaan lääkkeitä jotta lääkefirmat saisivat maksimoitua voittonsa. Sillähän ne firmat pyörivät, lääkkeillä, joten on bisnesmielessä aivan ymmärrettävää, että sen sijaan että tauteja parannettaisiin, koukutetaan ihmiset loppuelämäkseen "turhiin" lääkkeisiin. Eli olen kyllä osittain samoilla linjoilla sen suhteen, että kyllä lääkefirmat ja elintarviketeollisuus aika lailla vetävät kuluttajia narussa.
koska noin kovasti hyökkäät Heikkilää vastaan.Niinhän se on ollut kautta maailman sivu:toisinajattelijat ja totuuden puhujat tuomitaan.Edellisessä viestissä kerroin mistä löytyy monta kymmentä sivua tutkittua tietoa D-vitamiinista!Suosittelen sinullekkin tutustumista aiheeseen,koska et näytä siitä paljon tietävän.Itse käytän 100 mikragrammaa päivässä ja olo on mainio!
Kiitoksia sinulle vinkistä, taidanpa mennä lukaisemaan. Meillä on vasta eka satsi Jekovitia menossa (neuvolasta saatu), katsotaan että vaihtuuko merkki :)
Tutkimuksia on paljon vaikka mihin suuntaan. On tutkijoita puolesta ja vastaan, vähän joka asiassa. Siinä on maallikon vaikea miettiä mitä ja ketä pitäisi uskoa. Itse luotan normaaliin maalais järkeen ja neuvolan ohjeisiin. Ruokavaliossa pitää olla kohtuus kaikessa.
Meillä otettiin maissivelli käyttöön jo kun lapsi oli reilun 3kk ja siitä aloitettiin myös pikkuhiljaa kiinteiden antaminen. Neuvolassa olin asiasta keskustellut ja neuvolan "täti" oli samaa mieltä että kiinteät ja vellit voisivat meidän tapauksessa olla hyvä juttu jo 3kk ikäisellä lapsella. Meillä ei tullut ongelmaksi se etteikä kiinteitä olisi mennyt, niitä todellakin meni mutta illalla on paljon helpompi antaa väsyneelle lapselle velli suoraan pullosta. Tarkoitus olisi kuitenkin siirtyä iltaisin puuroon kun lapselle tulee ikää 5kk.
en laittanut tuota tekstiä D-vitamiinin takia. tiedän erittäin hyvin D-vitamiinin terveysvaikutukset ja myös sen, että suositukset ovat alakanttiin.
ja enhän minä toki heikkilää vastaan hyökkää, vaan tämän kyseisen artikkelin kirjoittaja. :D halusin lähinnä herätellä tähän hiilihydraattihömpötykseen ryhtyviä ja heikkilän kaikkia puheita uskovia.
psoriaasikseeni VHH:sta ja D-vitamiinista.En usko että se on sattumaa.Sen tiedän että päänahkani ei enää kuki.Se riittää minulle todisteeksi että VHH ja D-vitamiini toimivat.
Mitä tarkoitat hiilihydraattihömpötyksellä? Mikä tekee VHH:sta hömpötyksen?
lähinnä se, että äärimmäisyyksiin vietynä (--> hiilarit minimiin) on epätodennäköistä, että ko. ruokavalio on pidemmän päälle terveellinen. ottaen huomioon vallitsevat ravitsemussuositukset, joiden mukaan suurin osa päivän energiantarpeesta tulisi tyydyttää nimenomaan hiilihydraateilla.
mielestäni kukin aikuinen saa toimia, kuten parhaakseen näkee, mutta en millään ymmärrä miksi pienen lapsenkin pitäisi jo noudattaa jotain tietyä "erikoisruokavaliota". ei niitä ravitsemussuosituksiakaan hatusta ole vetäisty..
korostan vielä, etten ketään tahdo loukata. käyttäkää ihmiset kuitenkin järkeä, kun teette päätöksiä pienten puolesta.
Niinhän se on, että harva asia on liian pitkälle vietynä terveellistä. Noihin hiilareihin liittyen olen kuitenkin aika varma, että niitä nautitaan aivan liikaa. Ihan kuin miettii vain esim. 2. tyypin diabeteksen yleistymistäkin. Ja mitä noihin suosituksiin tulee, ei niitä tarvitse välttämättä sokeasti uskoa. Ruokaympyrä on ollut sellaisenaan käytössä 70-luvulta lähtien, mielestäni sitä pitäisi ehdottomasti tarkastella uudestaan. Rasva esimerkiksi on aivan liian pienessä roolissa hiilareihin verrattuna.
Mutta totta puhut, jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee. Mutta ei lapsi hiilihydraatilla kasva, rasvalla ja proteiinilla kylläkin :)
ruokapyramidi.Milloikohan saapuu tänne TAKAPAJULAAN!?
mainittu pähkinät,pavut ym.terveelliset raaka-aineet? Hups,ne on unohdettu ja siksi tavankansa ei osaa käyttää niitä!!!
meinaatko, ettei ihmiset oikeesti tiedä papujen, pähkinöiden, sinemenien yms. terveysvaikutuksia, koska niitä ei ole suoranaisesti mainittu lautasmallissa?? :D mun korviin kuulostaa kyllä varsin merkilliseltä.
no onpa ainakin terveydenhoitajille töitä..
raaka-aineiden merkitystä,valitettavasti. Olisi myös terveydenhoitajien opiskeltava enemmän ravinto-oppia,meinaan,ei ainakaan minulle ole lastenneuvolassa sanallakaan mainittu noista. Pikemminkin RAVITSEMUSTERAPEUTEILLA olisi hommia, ja paljon!! Heidän määrää pitäisi lisätä. Jos viitsitte katsoa Olet mitä syöt ohjelmaa,niin Anette Palssalla,Hanna Partasella ja Gilian Anderssonilla on tieto hallussa.