Käytätkö sinä

käytin viikon muuton jälkeen kunnes sain oman netin. täällä maalla ei ole 3g-yhteyksiä jotta olisi mokkulaa voinut järkevästi käyttää joten "lainasin" naapurin nettiä.

korkein oikeus ei ole vielä ottanut wlanin "lainaamiseen".
mutta ei se mielestäni kyllä laitonta taida olla.
saahan yksityistä tietäkin ajaa, jollei sitä ole puomitettu umpeen tai kielletty ajamista liikennemerkillä.
wlanissa ajattelisin että puomia vastaa salauksen päällelaitto ja kieltomerkkiä selaimen pakko-ohjaaminen jossa kielletään verkon käyttö.

mutta oli niin tai näin, niin kyllä ehdottomasti kannattaa verkkonsa laittaa salatuksi.
ajattelepa jos joku ajaa auton talosi lähettyville ja käyttää verkkoasi johonkin laittomaan.
kenet poliisit roudaa ensimmäisenä kuulusteluun?
eli hitosti turhaa vaivaa voi olla tietoturvan laiminlyönnistä.

toinen asia on sitten nämä wippies-palvelut, niissähän jäsen saa ihan luvalla käyttää toisen jäsenen verkkoa. ja samalla jakaa omaansa muille.

Ongelma on se ettei nykyisetkään wlan tukiasemat kerää mitään lokia siitä ketä sinne yhdistää ja milloin. Ei siis ole todisteita näyttää että naapuri on käyttänyt langatonta verkkoasi.

Sen takia esim. nettirikolliset käyttävät avoimia yksityishenkilöiden yhteyksiä.

Heppoisesti suojattu (WEP) wlan on helposti murrettavissa ja kevyemmällä salauksella olevat (WPA) ovat kohtuu helposti murrettavissa.

Tiukimman mahdollisen salauksen käyttäminen ja mahdollisimman hankalan salasanan käyttäminen ei aiheuta tavalliselle käyttäjälle mitään ongelmia. Kunhan muistaa tallettaa tuon salasanan yhteysasetuksii jottei joka yhdistämisellä sitä kysytä. Ja tietysti paperille tms. salasana jos sitä joskus uudestaan tarvitsee.

Reilu vuosi sitten ihan kokeilu mielessä skannasin riksun keskustassa autolla ajaessa wlanit ja niistä noin puolet oli avoimia (poislukien RSS yms palveluntarjoajien avoimet.) Yhdistettynä skannaus vielä GPS:n kanssa saadaan suhteellisen tarkat sijainnit tukiasemille. Kantama riittää yleensä ulos asti esim. parkkipaikalle.

Oma wlanini kantaa kerrostalosta tien toiselle puolelle. Joten kannattaa miettiä sitä suojaamista tosissaan.

Conficker-verkkomato aktivoitui yöllä

julkaistu tänään klo 11:29

Conficker-verkkomadon uusin versio on aktivoitui tiistaiyönä Suomen aikaa. Viestintävirastossa toimiva tietoturvaviranomainen CERT-FI uskoo, että verkkomadon vaikutukset Suomeen jäävät vähäisiksi.

CERT-FI:n mukaan Suomen tilanne on muuhun maailmaan verrattuna erittäin hyvä: Suomalaisilla tietokoneilla arvioidaan olevan vain muutamia satoja aktiivisia tartuntoja. Esimerkiksi Etelä-Koreassa Conficker-verkkomadon tartuttamia koneita arvioidaan olevan satoja tuhansia.

Syy Suomen vähäisiin tartuntoihin selittyy sillä, verkkomato ei hae päivityksiä suomalaisilta palvelimilta: Suomessa käytössä olevat fi-verkkopäätteet eivät lukeudu niihin verkko-osoitteisiin, joista Conficker-mato hakee uusia komentoja.

Confickerin tartuttamat koneet muodostavat verkoston, eli niin sanotun bottiverkon, joka hakee uusia komentoja. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mitä komentoja verkkomato hakee, eli mitä madon on tarkoitus tehdä.

Conficker-verkkomadon vanhat versiot on onnistuttu torjumaan hyvin, sanoo CERT-FI. Madon löytämiseen on kehitetty ohjelmia, ja virustorjuntaohjelmat tunnistavat madon.

Vaikka Conficker-mato on vakava uhka tietoverkoille, nettiä voi käyttää normaalisti, jos virustorjunta ja käyttöjärjestelmän päivitykset ovat kunnossa, CERT-FI rauhoittelee.

Eikö naapurin tontille saakaan paaluttaa?



Turun hovioikeuden mukaan on rikos käyttää naapurin langatonta nettiyhteyttä. Hovioikeus on tuominnut naapurin verkkoa luvatta käyttäneen pieniin päiväsakkoihin. Yllättävän monelta näyttää menevän netissä oma ja toisen oma sekaisin.

Langattomia verkkoja saattaa suuressa kerrostalossa olla kymmeniä. Monelle verkon salaaminen on niin hankala homma, että se jää tekemättä.

Vähän jokaisessa taskussa alkaa jo olla esimerkiksi kännyköitä, jotka etsivät kyselemättä jatkuvasti vapaita verkkoja.

Suojaamattomaan verkkoon pääsee yhdessä hujauksessa.

Joskus käyttäjä voi solahtaa naapurin yksityisverkkoon vahingossa, kun yrittää etsiä julkista verkkoa.

Ei tietysti ole kohtuullista, että tällaisista aikuisten oikeista vahingoista joutuu tuomiolle.

Tämä, mutta vain tämä, on verkkokeskustelun vakava puoli.
Pitäisikö autoakin saada lainata luvatta?

Vai kuinka vakavasti pitäisi ottaa höpinä siitä, että naapurin verkkoa pitäisi saada tieten tahtoen käyttää ilman lupaa, jos sattuu siihen käsiksi pääsemään?

Helsingin Sanomat meni kysymään tätä päivän verkkokysymyksessään.

Aamupäivällä, yhteentoista mennessä melkein yhdeksästätuhannesta vastanneesta puolet oli sitä mieltä, että naapurin suojaamatonta nettiyhteyttä pitäisi saada käyttää vapaasti.

Tulosta voisi pitää kollektiivisena aprillipilana, mutta voi olla niinkin ikävästi, ettei se ole sitä.

Vanha vitsi naapurin tontille paaluttamisesta saa tällaisen porukan edessä ihan uusia kierroksia. Saa paaluttaa, jos tontti on netissä?

Ehkä jonkin ajan päästä kysytään jo vakavissaan, saako naapurin autoa käyttää vapaasti, jos se ei satu olemaan lukossa.

* Tietoturvavaltuutetun mukaan ihmiset käyttävät liian usein samaa salasana ja käyttäjätunnus -yhdistelmää kirjautuessaan eri palvelimille.
* Jos yhdistelmän saa kerran ronkittua selville, voi urkkija päästä kaikkiin henkilön käyttämien salasanayhdistelmien taakse. Yhdistelmiä kannattaa luoda useita.
* Googlen viestintäedustajan mukaan asiakkaiden ei tarvitse olla Gmailin tietosuojasta huolissaan. Yhtiö on luvannut tehdä kaikkensa asiakkaidensa yksityisyyden suojan varmistamiseksi.
* Anonyymia sähköpostiosoitetta luodessa kannattaa muutenkin olla tarkkana: osoitetta ei kannata rekisteröidä etunimi.sukunimi -muotoon tai valita salasanan varmistuskysymystä niin, että kuka tahansa voisi arvata siihen vastauksen.
* Omaa varovaisuutta vaaditaan myös verkossa.