KOTKAN KÄRÄJÄOIKEUDELLE
Asia Haastehakemus asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa, Suomen pe-rustuslaki (11.6.1999/731) 21 § oikeusturva
Kantaja / Asianomistaja, prosessiosoite
Vastaajat 1) kaupunginjohtaja Henry Lindelöf
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4200
2) kansliapäällikkö Jarmo Koivisto
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4205, gsm. 040 707 8715
3) kaupunginlakimies Marianna Ruonala
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4205, gsm. 040 707 8715
4) Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. vaihde (05) 2341
Syyte Vaadin vastaajille Henry Lindelöf, Jarmo Koivisto ja Marianna Ruonala rangaistusta rikoslain 40 luvun tarkoittamasta 7 §:n (12.7.2002/604) tar-koittamasta virka-aseman väärinkäyttämisestä seuraavasti:
Vastaaja Henry Lindelöf on tuomittava ehdottomaan vankeuteen yhdeksi vuodeksi sekä ilmeisen sopimattomana tehtäväänsä myös viralta panta-vaksi. Mikäli jäljempänä selostamaani Laajakosken entisen sairaalan kiin-teistökauppaa moskovalaiselle "Zdorovje tseloveka" -nimiselle yritykselle ei saada estetyksi, hänet on lisäksi vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1 §:n nojalla yhteisvastuullisesti Kotkan kaupungin palvelujohtaja Tauno Telarannan kanssa tuomittava korvaamaan Kymenlaakson sairaan-hoitopiirille 5,6 miljoonaa (viisimiljoonaa kuusisataatuhatta) euroa.
Vastaajat Jarmo Koivisto ja Marianna Ruonala on kumpikin tuomittava 90 päiväsakon suuruisiin rangaistuksiin.
Tapahtuma-aika torstaina 29.1.2009
Muut vaatimukset 1) Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 5 luvun 18 §:n nojalla pyydän, että oikeudenkäynnistä aiheutuvien kus¬-tannusten hallitsemiseksi ja asian käsittelyn selkiyttämiseksi tämä asia käsitellään pääkäsittelyssä yhdessä hovioikeudessa vireillä olevien asi-oiden R 08/85 (vastaajina Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja lääninrovasti Jari Pennanen) ja R 08/805 (vastaajina Kymenlaakson poliisilaitoksen rikoskomisario Juha Junkkari ja rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen sekä Etelä-Suomen lääninhallitus) sekä Kotkan kä-räjäoikeudessa vireillä olevien asioiden R 08/1295 (vastaajina Kotkan kaupunki sekä kaupungin palvelujohtaja Tauno Telaranta ja hallinto-johtaja Kari Häkämies) ja asian R 08/1407 (vastaajana Kotkan kau-punginvaltuutettu Sami Kalevi Virtanen) kanssa.
Kaikki mainitut asiat liittyvät valmistelussani olevaan Kymenlaakson Voimanpesä -nimiseen mielenterveys- ja päihdetyöhankkeeseen.
2) Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 5 luvun 7 §:n nojalla, jos esitutkinnassa on puute, jonka johdosta pääkäsittelyä ei voitaisi toimittaa yhtäjaksoisesti, tuomioistuimen on ilmoitettava puutteesta syyttäjälle ja kehotettava häntä huolehtimaan määräajassa esitutkinnan täydentämisestä
3) Kotkan kaupunki sekä vastaajat Lindelöf, Koivisto ja Ruonala on vel-voitettava korvaamaan minulle oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n (19.3.1999/368) nojalla kaikki tarpeellisista toimenpiteistäni johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuu-kauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä lukien, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Vuotuinen viivästyskorko on korkolain (20.8.1982/633) 4 §:n 1 mo-mentin mukainen viivästyskorko.
Peruste Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n (kansanvaltaisuus ja oikeus-valtioperiaate) 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Kuntalain (17.3.1995/365) 27 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osal-listua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voi-daan edistää muun muassa järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoi-tamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua.
Kotkan kaupungin Kotkan käräjäoikeuden käräjätuomari Seppo Kujalalle asiassa R 08/1295 osoittamastani kirjallisesta vastauksesta 30.1.2009 il-menee, että olen tehnyt Kotkan kaupungille kuntalain 28 §:n mukaisen aloitteen yhteistoiminnan aloittamisesta koskien Kymenlaakson Voiman-pesä -nimisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintakeskuksen perusta-mista. Samassa asiassa Kotkan kaupunki on antanut 4.2.2009 päivätyn kir-jallisen vastauksen käräjäoikeudelle, josta ilmenee, ettei Kotkan kaupunki ole toistaiseksi nähnyt tarvetta valmistella asiaa.
Kotkan Perussuomalaiset ry teki vuosikokouksessaan 13.1.2009 kannan-oton, jossa se ilmaisee syvän huolensa paikalliseen hallintokulttuuriin pe-siytynyttä hyväveli-järjestelmää vastaan. Edelleen Kotkan Perussuomalai-set esitti, että kaupunki tarjoaisi mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulle rei-luin ehdoin solmittua uutta työsopimusta ja mahdollisuutta jatkaa arvokas-ta työtään.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala jättivät torstaina 29.1.2009 il-tapäivällä yhteisen tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilaitokselle Kot-kan Perussuomalaisten valtuustoryhmän Kotkan kaupunginvaltuuston ko-kouksessa 26.1.2009 jättämästä valtuustoaloitteesta.
Olen torstaina 5.2.2009 soittanut asiassa kaupunginlakimies Marianna Ruonalalle ja sopinut asiasta siten, että mikäli kaupunginjohtaja Lindelöf, kansliapäällikkö Koivisto ja kaupunginlakimies Ruonala peruuttavat tut-kintapyyntönsä Kotkan Perussuomalaisten valtuustoryhmää vastaan, niin minä luovun rangaistusvaatimuksestani heitä kohtaan. Näin ei ole kuiten-kaan tapahtunut, joten asiaa on jatkettava oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) tarkoittamana menettelynä.
Teonkuvaus Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkittävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tauti-taakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes. Mielenterveys-kuntoutujien määrä on kasvanut 2000 -luvulla 75 prosenttia. Mielenter-veyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2008 tavallisin peruste Ke-lan kuntoutukselle. Mielenterveysongelmat ohittivat tuki- ja liikuntaelin-sairaudet yleisimpänä kuntoutuksen syynä nyt ensimmäistä kertaa.
Viime vuonna mielenterveyden häiriöihin kuntoutusta sai 28 500 henkilöä. Vertailun vuoksi todettakoon, että samaan aikaan Kelan kuntoutusta sai kaikkiaan 86 300 henkilöä. Tämä määrä laski hieman edellisvuodesta. Ke-lan kuntoutusmenot olivat noin 300 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyskuntoutujien keski-ikä oli 28 vuotta. Kaikkien kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta.
Yhteiskunnan voimavaroja ei nykyisellään ohjata riittävästi mielenterveys- ja päihde¬työhön. Niukkojen resurssien järkiperäinen käyttö on vaikeaa, kos¬ka julkiset mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kovin pirstoutunei¬ta.
Nykyinen mielenterveys- ja päihdetyön toteutusmalli ei perustu asiakkai-den tarpeisiin, vaan se on syntynyt ammattikuntien halusta korostaa identi-teettiään, asemaansa ja erilaisia lähestymistapojaan. Vanhentuneesta mal-lista on syytä pyrkiä eroon. Sen tilalle pitäisi rakentaa palvelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomi-oon. Parhaimmillaan mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat saumattomia, monipuolisia ja joustavia, jotka perustuvat molempien alojen riittävään asiantuntemukseen.
Tähän ongelmaan valtioneuvosto kiinnitti huomiota vuonna 2003 anta-massaan periaatepäätöksessä sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämän periaatepäätöksen mukaan palvelurakenteen tulee perustua alueel-lisesti joustaviin ratkaisuihin. Sosiaalipalveluiden järjestäminen alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti toimivana kokonaisuutena edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä sekä lisäksi yhteistyötä opetus-, asunto-, työ- ja liikenneviranomaisten kanssa. Palvelujen monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä.
Valmisteltavanani olevaa Kymenlaakson Voimanpesä -nimistä mielenter-veys- ja päihdetyöhanketta koskien olen ollut yhteydessä muiden joukossa sosiaali- ja terveysministeriöön. Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja ter-veysministeriön perhe- ja sosiaaliosasto lähetti minulle 13.2.2008 päivätyn, johtaja Kari Paason ja neuvotteleva virkamies Kari Haaviston allekir-joittaman, kirjeen, missä he kirjoittavat mm, että ”Lupa-asioissa oikea vi-ranomainen on lääninhallitus ja siellä sosiaali- ja terveysosasto, johon olet-tekin ollut jo yhteydessä. Kuntoutusrahaan liittyviä asioita hoitaa Kansan-eläkelaitos. Kansaneläkelaitos pitää luetteloa hoitopaikoista, joissa tapah-tuvan kuntoutuksen tueksi kuntoutujalle maksetaan kuntoutusrahaa. Kan-saneläkelaitoksen on kuntoutusraha-asetuksen mukaan kuultava sosiaali- ja terveysministeri¬ötä ennen päihdehuollon laitoksen merkitsemistä kun-toutusrahaan oikeuttavien laitosten luetteloon”.
Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriön terveysosasto lä-hetti minulle 18.3.2008 päivätyn, hallintoneuvos Pekka Järvisen ja ylilää-käri Eila Laukkasen allekirjoittaman, kirjeen 123190 v.3, missä he kirjoit-tavat mm, että ”Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa kehittämisoh-jelmassa on kiinnitetty huomiota myös mielenterveyspotilaiden tilanteeseen ja siihen on kohdennettu valtion rahaa. Kehittämisohjelmalla on tarkoitus edistää eri toimijoiden yhdessä sopimia, alueen tarpeisiin vastaavia hyviä toimintamalleja. Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvät hanke-esitykset käsitellään ja asetetaan tärkeysjärjestykseen alueellisten johtoryhmien kautta. Kotka kuuluu Etelä-Suomen alueelli¬sen johtoryhmän piiriin”.
Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriö lähetti minulle 10.4.2008 päivätyn, kansliapäällikkö Kari Välimäen ja ylitarkastaja Maria Waltarin allekirjoittaman, kirjeen 129505 v.1, missä he toteavat heidän terveysosastonsa sekä perhe- ja sosiaaliosastonsa jo tutustuneen hanke-suunnitelmaani sekä informoineen minua ajankohtaisista kansallisista mie-lenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeista. Lisäksi tässä kirjeessä mi-nun todetaan olleen yhteydessä ministeriön alaisiin asiantuntijalaitoksiin ja neuvotaan kääntymään ulkoministeriön puoleen hankkeeseeni sisältyvän kansainvälisen osuuden suhteen, joka käsittää ensi sijassa Venäjän Karja-lan, Pietarin ja Viron.
Jätin Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle 7.1.2008 kuntalain (365/1995) 28 § tarkoittaman aloitteen, missä pyysin, että Kotkan kaupun-ki aloittaa viipymättä neuvottelut Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen suunnitelman toteuttamiseksi Kotka - Haminan seudulla.
Kuntalaisaloitteeni johdosta Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi antoi 20.2.2008 Telarannan ja Häkämiehen allekirjoittaman vastauksen, jota varten asiassa oli hankittu kaupungin mielenterveysjohtaja Jyrki Joen-suun ja sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvallin lausunnot. Omassa lausun-nossaan Telaranta ja Häkämies kirjoittavat, että ”Näiden edellä mainittujen ja monien muiden hankkeiden ja jo käytössä olevien yhteistyötahojen lisäksi ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää uusia hankkeita. Edellä ole-viin lausuntoihin viitaten Kotkan sosiaali- ja terveystoimi toteaa, ettei ole tarkoituksenmukaista käynnistää Kymenlaakson Voimanpesä -aluetoi¬min-takeskushanketta”.
Koska edellä olevan perusteella oli todettavissa se seikka, ettei Kotkan kaupungilla ollut ajatusta tehdä yhteistyötä mielenterveys- ja päihdeon-gelmista kärsivien kanssa, jätin asiassa 17.3.2008 Kotkan kaupungin sosi-aali- ja terveystoimelle kuntalain 89 § nojalla oikaisuvaatimuksen, missä vaadin, että kaupunki kumoaa 20.2.2008 tekemänsä päätöksen ja osallistuu Kymenlaakson Voimanpesä nimisen mielenterveys- ja päihdetyön aluetoimintakeskushankkeen valmisteluun sekä hankkeen perustamiseen. Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi vastasi Telarannan ja Häkä-miehen allekirjoittamalla kirjeellä 3.4.2008, että ”Kotkan kaupungin sosi-aali- ja terveystoimi toteaa, että mainittu vastaus ei ole sellainen päätös, josta voidaan kuntalain 89 §:n mukaan tehdä oikaisuvaatimus”.
Kotkan Perussuomalaiset ry teki vuosikokouksessaan 13.1.2009 kannan-oton, jossa se ilmaisee syvän huolensa paikalliseen hallintokulttuuriin pe-siytynyttä hyväveli-järjestelmää vastaan. Edelleen Kotkan Perussuomalai-set esitti, että kaupunki tarjoaisi mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulle rei-luin ehdoin solmittua uutta työsopimusta ja mahdollisuutta jatkaa arvokas-ta työtään.
Kuntalain (17.3.1995/365) 13 §:n (Valtuuston tehtävät) mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tämän ja viranomaisten toimin-nan julkisuudesta annetun lain (21.5.1999/621) 11 §:n (Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin) nojalla Kotkan Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetut vaativat kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.1.2009 kaupunkia luovut-tamaan entiselle Kymenlaakson museon museomestari Asko Kerviselle kaupunginlakimies Marianna Ruonalan 29.7.2004 laatiman asiakirjan väi-tetyistä Kervisen työtehtävien laiminlyönneistä.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala jättivät torstaina 29.1.2009 il-tapäivällä yhteisen tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilaitokselle Kot-kan Perussuomalaisten valtuustoryhmän Kotkan kaupunginvaltuuston ko-kouksessa 26.1.2009 jättämästä valtuustoaloitteesta.
Asiaa kokonaisuutena arvioiden on otettava huomioon seuraavaa:
Kotkan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 4.2.2008 tehnyt päätöksen 9 § myöntää Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n laina-määrältään 150 000 euron lainarahoitukselle omavelkaisen takauksen. Päätöksestä valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka vuoden 2009 alussa kumosi edellä mainitun Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksen. Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan Kotkan seu-dulla vallitsee mielenterveyspotilaiden avohoidossa vapaa kilpailu. Kotka on hankkinut näitä palveluja kilpailuttamalla ja suorahankintana sekä myynyt niitä lähialueen kunnille.
Edelleen hallinto-oikeus toteaa, että lainatakauksen myöntämistä yhdelle alueen palvelujen tarjoajalle ja sen kuulumista kunnan toimialaan on arvi-oitava yksityiselle annettavaa tukea koskevien periaatteiden mukaisesti. Kunnan toimialan kriteereihin kuuluu yhdenvertaisuuden periaate ja tasa-puolisuuden huomioon ottaminen päätöksenteossa. Yhdenvertaisuudesta voidaan johtaa kielto antaa taloudellista tai muuta tukea yksityisille ilman erityisiä perusteita. Hallinto-oikeuden mukaan Kakspylle myönnetyn omavelkaisen takauksen tueksi ei esitetty erityisiä perusteita.
Toimittaja Seppo Häkkinen kirjoittaa Kymen Sanomien pääkirjoituksessa 18.1.2009 otsikolla "Kotkan mielenterveyspalvelut syytä selvittää" mm, että "Mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuun irtisanoutumisen synnyttämä keskustelu psykiatrisen hoidon tilasta ja kaupungin poliittisesta kulttuurista on sinällään myönteistä. Toivottavasti se psykiatrisen hoidon järjestelyjen osalta johtaa kokonaisarviointiin. Arvioinnin luonteva alustaja on tar-kastuslautakunta. ... Kakspykin voisi harkita uudelleenorganisoitumista muuttuneeseen tilanteeseen. Monesta yhteiskunnan tuutista tukea saava yhdistys tarjouskilpailun yhtenä osapuolena herättää helposti epäilyjä yk-sityisissä kilpakumppaneissa. Kakspyn pitäisi harkita ostopalvelu- ja ke-hittämistöidensä organisatorista eriyttämistä tai ainakin parantaa toimin-tansa ja rahoituksensa läpinäkyvyyttä.
Epäilyjä kaupungin tasapuolisuudesta herättää myös se, että Kakspy on monin henkilökohtaisin sitein kietoutunut poliittiseen päätöksentekoon. Päättäjien sidosten julkistaminen, johon kotkalaisvaltuutetut suhtautuivat kiitettävän positiivisesti Kymen Sanomien kyselyssä, on ensimmäinen as-kel. Tämä avoimuus on syytä virallistaa ja ulottaa lautakunta- ja yhtiöpäät-täjiin. Mutta sen lisäksi tarvitaan julkista keskustelua sidonnaisuuksien merkityksestä sekä niiden huomioon ottamista henkilövalinnoissa, jotta kansalaisten mahdollisesti perusteettomatkin epäilyt hälvenevät."
Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta pyysi kokouksessaan 20.1.2009 §:n 4 kohdalla mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulta 27.1.2009 mennessä selvityksen seuraaviin kysymyksiin:
1. Miksi julkisuudessa esille tuotuja ongelmia ei ole tuotu lautakunnan käsittelyyn?
2. Miltä osin Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ei ole nou-dattanut kaupungin kanssa solmimaansa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelusopimusta?
3. Milloinka pidetyn sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla ehdotus mielenterveyden avopalvelujen kilpailuttamisesta on ollut?
4. Milloinka Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta Paanukaarta koskien tuli kau-pungille? Milloinka kaupunki toimitti tiedot lausuntonsa kera läänin-hallitukselle rekisterin pitoa varten? Täyttikö ilmoituksenvarainen pal-velutoiminta yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa säädetyt edellytykset (3 §, 4 §)?
5. Neuvottelussa Kakspyn ja Kotkan mielenterveyskeskuksen kanssa 27.11.2008 on yhteisesti todettu muun muassa, että Kotkan ja Kakspyn yhteistyö asumispalveluissa sujuu hyvin. Mahdollisuuksien talon ja Klubitalotoiminnan osalta todettiin, että palvelut ovat toteutuneet vuosi sitten sovitulla tavalla ja yhteistyö mielenterveyskeskuksen kanssa on muutenkin sujunut hyvin. Puitesopimus, joka tuli voimaan 1.1.2008, koskee myös kotikuntou-tusta, jonka todettiin pääosin toimineen hyvin. Muistion neuvottelusta on allekirjoituksellaan vahvistanut Jyrki Joensuu sekä Vesa Salminen. Miksi julkisuuteen on annettu lausuntoja, jotka ovat vakavasti ristiriidassa em. neuvottelussa todetun kanssa?
Mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuun vastaus yllä mainittuihin kysymyksiin saapui 27.1.2009.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja palvelujohtaja Tauno Telaran-ta ovat neuvotelleet Kymenlaakson sairaanhoitopiirin 100 prosenttisesti omistaman Kastek-Kiinteistöt Oy:n nimissä väitetyn moskovalaisen "Zdo-rovje tseloveka" -nimisen yhtymän kanssa Kotkan Laajakosken kaupun-ginosassa sijaitsevan entisen sairaalakiinteistön myynnistä hintaan 1,4 mil-joonaa euroa. Asiassa on laadittu esisopimus, jonka allekirjoittajina ovat "Zdorovje tselovekan" puolesta Evgenia Konstantinovna Nikkinen ja Staba Petr Ivanovits. Kastek-kiinteistöt Oy:n puolesta esisopimuksen on kirjoit-tanut Kotkan kaupungin palvelujohtaja Tauno Telaranta. Kaupanvahvista-jana on ollut Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppä-lä. Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, ettei mainittua "Zdorovje tseloveka" -nimistä yhtymää löydy Venäjän kaupparekisteristä.
Ihmetystä herättää myös se, ettei Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ja siten Kastek-Kiinteistöt Oy:n suurena rahoittajana ja osakkaana olevaa Kotkan kaupunkia ja etenkin sen kaupunginvaltuustoa ja -hallitusta ole informoitu kaupan valmistelussa. Tämä olisi ollut tärkeää siksi, että kyseessä olevalla entisen Laajakosken sairaalan kiinteistössä toimivat A-klinikkasäätiön palvelut ja sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston hallinnon alainen pakolaisten vastaanottopiste, joita koskevia saattavat myös Kotkan kau-pungin luottamushenkilöt joutua käsittelemään.
Samaa asiaa käsitteli Kymen Sanomien mielipidepalstalla 11.3.2009 jul-kaistussa kirjoituksessaan Kotkan kaupunginvaltuuston I varapuheenjohta-ja, kansanedustaja Pentti Tiusanen. Kirjoitus on kokonaisuudessaan alla.
Laajakosken myynti laajempaan selvitykseen
11.3. 04:00
Kansalainen Pernoosta sai peräänantamattomuudellaan lopulta käsiinsä Laajakosken sairaalan myynnistä tehdyn esisopimuksen.
Kauppakirjan on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kiinteistöjä hallinnoivan Kastek-Kiinteistöt Oy:n puolesta allekirjoittanut Tauno Telaranta ja "Zdorovje tseloveka" -yhtymän (Ihmisen terveys) puolesta ainakin Peter Shtaba. Kaupanvahvistajana toimi Sakari Seppälä.
Kauppasopimuksessa Laajakosken sairaalan kaikkia rakennuksia luonneh-ditaan "huonokuntoisiksi ja ne on peruskorjattava tai purettava". Kaupan hinta on 1,4 miljoonaa euroa ja siihen kuuluu noin 23 hehtaaria maata. Esisopimus on allekirjoitettu Pietarissa, tosin päivämäärä on virheellinen eli 19. marraskuuta 2009.
Ostajataho, samoin Laajakoskelle aiottu toiminta ovat edelleen epäselviä, onneksi myös rahoitus. Ostajalle ja Kastek Oy:lle 23 hehtaarin maa-alueen sisällyttäminen kauppaan näyttää tärkeältä, mutta sitä ei ole hyväksyttä-västi perusteltu.
Erityisen kummallista on Kotkan kaupungin into myydä vielä saman verran maata Zdorovje tselovekalle, myyntiä valmistellaan virkamiestyönä. Maa-alalle on muutakin käyttöä! Kymenlaakson sairaanhoitopiirin tulee käyttää omistajaohjaustaan ja käsitellä kiinteistön ja maa-alan myynti uudelleen yhtymäkokouksessaan esimerkiksi 13. maaliskuuta.
PENTTI TIUSANEN
Kansanedustaja (vas.)
Laajakoskea koskevassa asiassa on vireillä myös kansalaisadressi, jonka perjantaihin 27.3.2009 mennessä oli kertynyt 542 allekirjoitusta. http://www.adressit.com/laajakoskensairaalanmyynti
Näin ollen asialla on laajempaakin yhteiskunnallista merkitystä.
Oikeudellinen arviointi
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n (kansanvaltaisuus ja oikeus-valtioperiaate) 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Kuntalain 27 §:n (Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti
5) -kohdan mukaan järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoita-misessa;
6) -kohdan mukaan avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua;
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007), antaa kunnille mahdollisuuden uudistaa ja tehostaa myös mielenterveys- ja päihdepalve-luja. Sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto on perusteltua järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena. Silloin, kun kunnat muodostavat yh-teistoiminta-alueita, on huolehdittava siitä, että mielenterveys- ja päih-depalveluissa on sama väestöalue. Tämä luo perustaa palveluiden johtami-selle ja toimivalle yhteistyölle.
Sosiaali- ja terveysministeriön terveysosaston apulaisosastopäällikkö, hal-lintoneuvos Pekka Järvinen, ja ylilääkäri Eila Laukkanen kirjoittavat mi-nulle lähettämässään kirjeessä 18.3.2008 (Dnro 123190 v.3) mm, että ”So-siaali- ja terveysministeriön kansallisessa kehittämisohjelmassa on kiinni-tetty huomiota myös mielenterveyspotilaiden tilanteeseen ja siihen on kohdennettu valtion rahaa. Kehittämisohjelmalla on tarkoitus edistää eri toimijoiden yhdessä sopimia, alueen tarpeisiin vastaavia hyviä toiminta-malleja”.
Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kan-sallisen kehittämisohjelman (KASTE) osatavoitteita ovat
1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän suhteessa ikäryhmään kääntäminen laskuun
2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuu-den ikäluokasta painaminen alle 10 prosentin
3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden nuorten osuuden vastaavasta ikäluokasta puolittaminen
4. Pitkäaikaistyöttömyys laskeminen alle 30 000 henkilön
5. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu 5
Nämä osatavoitteet sisältyvät myös työhallinnon ohjelmiin.
Silloisen työministeriön ylijohtaja Marja Merimaa ja ylitarkastaja Natalia Härkin kirjoittavat minulle lähettämässään kirjeessä 1.11.2007
(Dnro 1280/006/2007 TM) mm, että ”Kun hankesuunnitelmanne on täs-mentynyt ja olette hakemassa rahoitusta hankkeellenne, voitte ottaa yhtey-den Kaakkois-Suomen TE -keskuksen työvoimaosastoon, joka myöntää työllisyysperusteisia tukia (työllisyyspoliittinen avustus ja investointituki) ja ESR -projektien rahoitusta”.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja vanhempi hallitussihteeri Heidi Nummela kirjoittavat minulle lähettämässään kir-jeessä 15.1.2008 (Dnro 107/060/2008) mm, että ”Asiakirjojen mukaan olettekin olleet hankkeenne tiimoilta jo yhteydessä myös Kaakkois-Suo-men työvoima- ja elinkeinokeskukseen, joka on ilmoittanut harkitsevansa mahdollista edustajaa neuvotteluun, mikäli saatatte hankehakemuksenne vireille ao. viranomaisessa”.
Olen tehnyt Kotkan kaupungille kuntalain 28 §:n mukaisen aloitteen yh-teistoiminnan aloittamisesta koskien Kymenlaakson Voimanpesä -nimisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintakeskuksen perustamista. Samassa asiassa Kotkan kaupunki on antanut 4.2.2009 päivätyn kirjallisen vastauk-sen, josta ilmenee, ettei Kotkan kaupunki ole toistaiseksi nähnyt tarvetta valmistella asiaa.
Kotkan Perussuomalaiset ry teki vuosikokouksessaan 13.1.2009 kannan-oton, jossa se ilmaisee syvän huolensa paikalliseen hallintokulttuuriin pe-siytynyttä hyväveli-järjestelmää vastaan. Edelleen Kotkan Perussuomalai-set esitti, että kaupunki tarjoaisi mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulle rei-luin ehdoin solmittua uutta työsopimusta ja mahdollisuutta jatkaa arvokas-ta työtään.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala jättivät torstaina 29.1.2009 il-tapäivällä yhteisen tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilaitokselle Kot-kan Perussuomalaisten valtuustoryhmän Kotkan kaupunginvaltuuston ko-kouksessa 26.1.2009 jättämästä valtuustoaloitteesta.
Vastaajien Lindelöf, Koivisto ja Ruonala jättämän tutkintapyynnön motii-vina on ollut Kotkan Perussuomalaisten saattaminen aiheettomasti epäi-lyksenalaiseksi rikoksesta, mikä on selvästi ollut vastaajien pääasiallinen tarkoitus. Mitään epäselvyyttä ei voi olla myöskään siitä, etteivät vastaajat olisi tienneet tutkintapyynnön jättäessään aiheuttavansa Kotkan Perus-suomalaisten kaupunginvaltuutetuille vaaran joutua rikosprosessuaalisen pakkokeinon kohteeksi, syytteeseen tai tuomituksi rikosoikeudelliseen seuraamukseen rikoksesta, jota he eivät ole tehneet. Edellä olevin perustein on todettava vastaajien Lindelöf, Koivisto ja Ruonalan edellä selostamani menettelyn täyttävän rikoslain 40 luvun 7 §:n tunnusmerkistön virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Henkilötodistajat: 1) kaupunginvaltuutettu Juho Eerola
Rastaantie 32, 48220 Kotka
puhelin 040 566 7831
2) kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghem
Loitsutie 10 E 35, 48350 Kotka
puhelin. 050 375 0615
3) kaupunginhallituksen jäsen Jorma-Kalevi Merivirta
Kukkulapolku 1 E 42, 48350 Kotka
puhelin. 0400 756 188
4) kaupunginhallituksen jäsen Pasi Hirvonen
Tammikatu 18, 48130 Kotka
puhelin. 0400 669 215
Todistusteema: edellä mainittujen henkilötodistajien todistusteemana on tapahtumien kulku
5) kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppälä
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4334, gsm. 0400 554 858
5) kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Pentti Tiusanen
Keskuskatu 17 C 5, 48100 Kotka
puhelin. 050 511 3085
Todistusteema: edellä mainittujen henkilötodistajien todistusteemana on Laajakoski-kauppa
Kirjalliset todisteet 1) Kotkan käräjäoikeudessa vireillä olevat tai olleet asiat
- asia R 08/85, vastaajina Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja lääninrovasti Jari Pennanen
- asia R 08/805, vastaajina Etelä-Suomen lääninhallitus, rikoskomisario Juha Junkkari ja rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen
- asia R 08/1295, vastaajina Kotkan kaupunki, palvelujohtaja Tauno Telaranta ja hallintojohtaja Kari Häkämies
- asia R 08/1407, vastaajana kaupunginvaltuutettu Sami Virtanen
Todistusteema: edellä mainittujen kirjallisten todisteiden todistustee-mana on tapahtumien kulku
2) Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeet 13.2, 18.3. ja 10.4.2008
Todistusteema: Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet
3) Työ- ja elinkeinoministeriön kirje 15.1.2008 ja työministeriön kirje 1.11.2007
Todistusteema: Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet
4) Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kirjeet 20.2.2008 ja 3.4.2008 liitteineen
Todistusteema: Kotkan kaupungin toimenpiteet
5) Kotkan kaupunginvaltuuston 4.2.2008 tekemä päätös Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry:n takauspäätöksestä ja kaupunkilehti Hiiohoin artikkeli 11.2.2009 Kakspy noudattaa lakia, Hiiohoi -kaupunkilehden artikkeli 21.1.2009 Kotkan Perussuomalaisten kannanotto, Kotkan kaupunginhallituksen esityslista 3.3.2009
Todistusteema: Kotkan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toimenpi-teet
6) Kymen Sanomien artikkelit 18.1.2009 ja Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 25.2.2009 tekemä päätös Mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuun selvityksestä sosiaali- ja terveyslautakunnan hänelle osoittamiin kysymyksiin.
Todistusteema: Kotkan kaupungin mielenterveystyön tila
7) Kymen Sanomien artikkeli 29.1.2009 ja Kotkan Perussuomalaiset ry:n valtuustoaloite 26.1.2009
Todistusteema: Tutkintapyyntö Kotkan Perussuomalaisten valtuusto-ryhmää vastaan
8) Kansalaisadressi Laajakosken entisen sairaalakiinteistön myynnistä
Todistusteema: Virkamiesten toimivallan ylittäminen
Tutkintapyyntö Vastaajia Lindelöf, Koivisto ja Ruonala koskeva tutkintapyyntö nro 8150/S//748/09 on tutkittava Kymenlaakson poliisilaitoksella. Tutkinnan-johtajana asiassa on rikoskomisario Juha Paukkunen, puh. 071 873 5701. Olen sopinut hänen kanssaan tämän haastehakemuksen jättämisestä.
Tuomioistuin Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 4 luvun 1 §:n nojalla Kotkan käräjäoikeus on toimivaltainen käsittelemään asian, koska rikos on tehty Kotkassa.
Maksuton oikeudenkäynti
Oikeusapulain (257/2002) nojalla olen oikeutettu maksuttomaan oikeu-denkäyntiin. Oikeusapupäätöksen toimitan saatuani käräjäoikeuden diaari-numeron.
Päiväys ja allekirjoitus
Kotkassa 31. maaliskuuta 2009
Liitteet - yhteensä 28 sivua
Asia Haastehakemus asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa, Suomen pe-rustuslaki (11.6.1999/731) 21 § oikeusturva
Kantaja / Asianomistaja, prosessiosoite
Vastaajat 1) kaupunginjohtaja Henry Lindelöf
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4200
2) kansliapäällikkö Jarmo Koivisto
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4205, gsm. 040 707 8715
3) kaupunginlakimies Marianna Ruonala
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4205, gsm. 040 707 8715
4) Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. vaihde (05) 2341
Syyte Vaadin vastaajille Henry Lindelöf, Jarmo Koivisto ja Marianna Ruonala rangaistusta rikoslain 40 luvun tarkoittamasta 7 §:n (12.7.2002/604) tar-koittamasta virka-aseman väärinkäyttämisestä seuraavasti:
Vastaaja Henry Lindelöf on tuomittava ehdottomaan vankeuteen yhdeksi vuodeksi sekä ilmeisen sopimattomana tehtäväänsä myös viralta panta-vaksi. Mikäli jäljempänä selostamaani Laajakosken entisen sairaalan kiin-teistökauppaa moskovalaiselle "Zdorovje tseloveka" -nimiselle yritykselle ei saada estetyksi, hänet on lisäksi vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1 §:n nojalla yhteisvastuullisesti Kotkan kaupungin palvelujohtaja Tauno Telarannan kanssa tuomittava korvaamaan Kymenlaakson sairaan-hoitopiirille 5,6 miljoonaa (viisimiljoonaa kuusisataatuhatta) euroa.
Vastaajat Jarmo Koivisto ja Marianna Ruonala on kumpikin tuomittava 90 päiväsakon suuruisiin rangaistuksiin.
Tapahtuma-aika torstaina 29.1.2009
Muut vaatimukset 1) Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 5 luvun 18 §:n nojalla pyydän, että oikeudenkäynnistä aiheutuvien kus¬-tannusten hallitsemiseksi ja asian käsittelyn selkiyttämiseksi tämä asia käsitellään pääkäsittelyssä yhdessä hovioikeudessa vireillä olevien asi-oiden R 08/85 (vastaajina Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja lääninrovasti Jari Pennanen) ja R 08/805 (vastaajina Kymenlaakson poliisilaitoksen rikoskomisario Juha Junkkari ja rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen sekä Etelä-Suomen lääninhallitus) sekä Kotkan kä-räjäoikeudessa vireillä olevien asioiden R 08/1295 (vastaajina Kotkan kaupunki sekä kaupungin palvelujohtaja Tauno Telaranta ja hallinto-johtaja Kari Häkämies) ja asian R 08/1407 (vastaajana Kotkan kau-punginvaltuutettu Sami Kalevi Virtanen) kanssa.
Kaikki mainitut asiat liittyvät valmistelussani olevaan Kymenlaakson Voimanpesä -nimiseen mielenterveys- ja päihdetyöhankkeeseen.
2) Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 5 luvun 7 §:n nojalla, jos esitutkinnassa on puute, jonka johdosta pääkäsittelyä ei voitaisi toimittaa yhtäjaksoisesti, tuomioistuimen on ilmoitettava puutteesta syyttäjälle ja kehotettava häntä huolehtimaan määräajassa esitutkinnan täydentämisestä
3) Kotkan kaupunki sekä vastaajat Lindelöf, Koivisto ja Ruonala on vel-voitettava korvaamaan minulle oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n (19.3.1999/368) nojalla kaikki tarpeellisista toimenpiteistäni johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuu-kauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä lukien, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Vuotuinen viivästyskorko on korkolain (20.8.1982/633) 4 §:n 1 mo-mentin mukainen viivästyskorko.
Peruste Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n (kansanvaltaisuus ja oikeus-valtioperiaate) 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Kuntalain (17.3.1995/365) 27 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osal-listua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voi-daan edistää muun muassa järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoi-tamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua.
Kotkan kaupungin Kotkan käräjäoikeuden käräjätuomari Seppo Kujalalle asiassa R 08/1295 osoittamastani kirjallisesta vastauksesta 30.1.2009 il-menee, että olen tehnyt Kotkan kaupungille kuntalain 28 §:n mukaisen aloitteen yhteistoiminnan aloittamisesta koskien Kymenlaakson Voiman-pesä -nimisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintakeskuksen perusta-mista. Samassa asiassa Kotkan kaupunki on antanut 4.2.2009 päivätyn kir-jallisen vastauksen käräjäoikeudelle, josta ilmenee, ettei Kotkan kaupunki ole toistaiseksi nähnyt tarvetta valmistella asiaa.
Kotkan Perussuomalaiset ry teki vuosikokouksessaan 13.1.2009 kannan-oton, jossa se ilmaisee syvän huolensa paikalliseen hallintokulttuuriin pe-siytynyttä hyväveli-järjestelmää vastaan. Edelleen Kotkan Perussuomalai-set esitti, että kaupunki tarjoaisi mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulle rei-luin ehdoin solmittua uutta työsopimusta ja mahdollisuutta jatkaa arvokas-ta työtään.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala jättivät torstaina 29.1.2009 il-tapäivällä yhteisen tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilaitokselle Kot-kan Perussuomalaisten valtuustoryhmän Kotkan kaupunginvaltuuston ko-kouksessa 26.1.2009 jättämästä valtuustoaloitteesta.
Olen torstaina 5.2.2009 soittanut asiassa kaupunginlakimies Marianna Ruonalalle ja sopinut asiasta siten, että mikäli kaupunginjohtaja Lindelöf, kansliapäällikkö Koivisto ja kaupunginlakimies Ruonala peruuttavat tut-kintapyyntönsä Kotkan Perussuomalaisten valtuustoryhmää vastaan, niin minä luovun rangaistusvaatimuksestani heitä kohtaan. Näin ei ole kuiten-kaan tapahtunut, joten asiaa on jatkettava oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) tarkoittamana menettelynä.
Teonkuvaus Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkittävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tauti-taakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes. Mielenterveys-kuntoutujien määrä on kasvanut 2000 -luvulla 75 prosenttia. Mielenter-veyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2008 tavallisin peruste Ke-lan kuntoutukselle. Mielenterveysongelmat ohittivat tuki- ja liikuntaelin-sairaudet yleisimpänä kuntoutuksen syynä nyt ensimmäistä kertaa.
Viime vuonna mielenterveyden häiriöihin kuntoutusta sai 28 500 henkilöä. Vertailun vuoksi todettakoon, että samaan aikaan Kelan kuntoutusta sai kaikkiaan 86 300 henkilöä. Tämä määrä laski hieman edellisvuodesta. Ke-lan kuntoutusmenot olivat noin 300 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyskuntoutujien keski-ikä oli 28 vuotta. Kaikkien kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta.
Yhteiskunnan voimavaroja ei nykyisellään ohjata riittävästi mielenterveys- ja päihde¬työhön. Niukkojen resurssien järkiperäinen käyttö on vaikeaa, kos¬ka julkiset mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kovin pirstoutunei¬ta.
Nykyinen mielenterveys- ja päihdetyön toteutusmalli ei perustu asiakkai-den tarpeisiin, vaan se on syntynyt ammattikuntien halusta korostaa identi-teettiään, asemaansa ja erilaisia lähestymistapojaan. Vanhentuneesta mal-lista on syytä pyrkiä eroon. Sen tilalle pitäisi rakentaa palvelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomi-oon. Parhaimmillaan mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat saumattomia, monipuolisia ja joustavia, jotka perustuvat molempien alojen riittävään asiantuntemukseen.
Tähän ongelmaan valtioneuvosto kiinnitti huomiota vuonna 2003 anta-massaan periaatepäätöksessä sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämän periaatepäätöksen mukaan palvelurakenteen tulee perustua alueel-lisesti joustaviin ratkaisuihin. Sosiaalipalveluiden järjestäminen alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti toimivana kokonaisuutena edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä sekä lisäksi yhteistyötä opetus-, asunto-, työ- ja liikenneviranomaisten kanssa. Palvelujen monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä.
Valmisteltavanani olevaa Kymenlaakson Voimanpesä -nimistä mielenter-veys- ja päihdetyöhanketta koskien olen ollut yhteydessä muiden joukossa sosiaali- ja terveysministeriöön. Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja ter-veysministeriön perhe- ja sosiaaliosasto lähetti minulle 13.2.2008 päivätyn, johtaja Kari Paason ja neuvotteleva virkamies Kari Haaviston allekir-joittaman, kirjeen, missä he kirjoittavat mm, että ”Lupa-asioissa oikea vi-ranomainen on lääninhallitus ja siellä sosiaali- ja terveysosasto, johon olet-tekin ollut jo yhteydessä. Kuntoutusrahaan liittyviä asioita hoitaa Kansan-eläkelaitos. Kansaneläkelaitos pitää luetteloa hoitopaikoista, joissa tapah-tuvan kuntoutuksen tueksi kuntoutujalle maksetaan kuntoutusrahaa. Kan-saneläkelaitoksen on kuntoutusraha-asetuksen mukaan kuultava sosiaali- ja terveysministeri¬ötä ennen päihdehuollon laitoksen merkitsemistä kun-toutusrahaan oikeuttavien laitosten luetteloon”.
Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriön terveysosasto lä-hetti minulle 18.3.2008 päivätyn, hallintoneuvos Pekka Järvisen ja ylilää-käri Eila Laukkasen allekirjoittaman, kirjeen 123190 v.3, missä he kirjoit-tavat mm, että ”Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa kehittämisoh-jelmassa on kiinnitetty huomiota myös mielenterveyspotilaiden tilanteeseen ja siihen on kohdennettu valtion rahaa. Kehittämisohjelmalla on tarkoitus edistää eri toimijoiden yhdessä sopimia, alueen tarpeisiin vastaavia hyviä toimintamalleja. Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvät hanke-esitykset käsitellään ja asetetaan tärkeysjärjestykseen alueellisten johtoryhmien kautta. Kotka kuuluu Etelä-Suomen alueelli¬sen johtoryhmän piiriin”.
Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriö lähetti minulle 10.4.2008 päivätyn, kansliapäällikkö Kari Välimäen ja ylitarkastaja Maria Waltarin allekirjoittaman, kirjeen 129505 v.1, missä he toteavat heidän terveysosastonsa sekä perhe- ja sosiaaliosastonsa jo tutustuneen hanke-suunnitelmaani sekä informoineen minua ajankohtaisista kansallisista mie-lenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeista. Lisäksi tässä kirjeessä mi-nun todetaan olleen yhteydessä ministeriön alaisiin asiantuntijalaitoksiin ja neuvotaan kääntymään ulkoministeriön puoleen hankkeeseeni sisältyvän kansainvälisen osuuden suhteen, joka käsittää ensi sijassa Venäjän Karja-lan, Pietarin ja Viron.
Jätin Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle 7.1.2008 kuntalain (365/1995) 28 § tarkoittaman aloitteen, missä pyysin, että Kotkan kaupun-ki aloittaa viipymättä neuvottelut Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen suunnitelman toteuttamiseksi Kotka - Haminan seudulla.
Kuntalaisaloitteeni johdosta Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi antoi 20.2.2008 Telarannan ja Häkämiehen allekirjoittaman vastauksen, jota varten asiassa oli hankittu kaupungin mielenterveysjohtaja Jyrki Joen-suun ja sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvallin lausunnot. Omassa lausun-nossaan Telaranta ja Häkämies kirjoittavat, että ”Näiden edellä mainittujen ja monien muiden hankkeiden ja jo käytössä olevien yhteistyötahojen lisäksi ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää uusia hankkeita. Edellä ole-viin lausuntoihin viitaten Kotkan sosiaali- ja terveystoimi toteaa, ettei ole tarkoituksenmukaista käynnistää Kymenlaakson Voimanpesä -aluetoi¬min-takeskushanketta”.
Koska edellä olevan perusteella oli todettavissa se seikka, ettei Kotkan kaupungilla ollut ajatusta tehdä yhteistyötä mielenterveys- ja päihdeon-gelmista kärsivien kanssa, jätin asiassa 17.3.2008 Kotkan kaupungin sosi-aali- ja terveystoimelle kuntalain 89 § nojalla oikaisuvaatimuksen, missä vaadin, että kaupunki kumoaa 20.2.2008 tekemänsä päätöksen ja osallistuu Kymenlaakson Voimanpesä nimisen mielenterveys- ja päihdetyön aluetoimintakeskushankkeen valmisteluun sekä hankkeen perustamiseen. Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi vastasi Telarannan ja Häkä-miehen allekirjoittamalla kirjeellä 3.4.2008, että ”Kotkan kaupungin sosi-aali- ja terveystoimi toteaa, että mainittu vastaus ei ole sellainen päätös, josta voidaan kuntalain 89 §:n mukaan tehdä oikaisuvaatimus”.
Kotkan Perussuomalaiset ry teki vuosikokouksessaan 13.1.2009 kannan-oton, jossa se ilmaisee syvän huolensa paikalliseen hallintokulttuuriin pe-siytynyttä hyväveli-järjestelmää vastaan. Edelleen Kotkan Perussuomalai-set esitti, että kaupunki tarjoaisi mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulle rei-luin ehdoin solmittua uutta työsopimusta ja mahdollisuutta jatkaa arvokas-ta työtään.
Kuntalain (17.3.1995/365) 13 §:n (Valtuuston tehtävät) mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tämän ja viranomaisten toimin-nan julkisuudesta annetun lain (21.5.1999/621) 11 §:n (Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin) nojalla Kotkan Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetut vaativat kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.1.2009 kaupunkia luovut-tamaan entiselle Kymenlaakson museon museomestari Asko Kerviselle kaupunginlakimies Marianna Ruonalan 29.7.2004 laatiman asiakirjan väi-tetyistä Kervisen työtehtävien laiminlyönneistä.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala jättivät torstaina 29.1.2009 il-tapäivällä yhteisen tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilaitokselle Kot-kan Perussuomalaisten valtuustoryhmän Kotkan kaupunginvaltuuston ko-kouksessa 26.1.2009 jättämästä valtuustoaloitteesta.
Asiaa kokonaisuutena arvioiden on otettava huomioon seuraavaa:
Kotkan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 4.2.2008 tehnyt päätöksen 9 § myöntää Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n laina-määrältään 150 000 euron lainarahoitukselle omavelkaisen takauksen. Päätöksestä valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka vuoden 2009 alussa kumosi edellä mainitun Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksen. Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan Kotkan seu-dulla vallitsee mielenterveyspotilaiden avohoidossa vapaa kilpailu. Kotka on hankkinut näitä palveluja kilpailuttamalla ja suorahankintana sekä myynyt niitä lähialueen kunnille.
Edelleen hallinto-oikeus toteaa, että lainatakauksen myöntämistä yhdelle alueen palvelujen tarjoajalle ja sen kuulumista kunnan toimialaan on arvi-oitava yksityiselle annettavaa tukea koskevien periaatteiden mukaisesti. Kunnan toimialan kriteereihin kuuluu yhdenvertaisuuden periaate ja tasa-puolisuuden huomioon ottaminen päätöksenteossa. Yhdenvertaisuudesta voidaan johtaa kielto antaa taloudellista tai muuta tukea yksityisille ilman erityisiä perusteita. Hallinto-oikeuden mukaan Kakspylle myönnetyn omavelkaisen takauksen tueksi ei esitetty erityisiä perusteita.
Toimittaja Seppo Häkkinen kirjoittaa Kymen Sanomien pääkirjoituksessa 18.1.2009 otsikolla "Kotkan mielenterveyspalvelut syytä selvittää" mm, että "Mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuun irtisanoutumisen synnyttämä keskustelu psykiatrisen hoidon tilasta ja kaupungin poliittisesta kulttuurista on sinällään myönteistä. Toivottavasti se psykiatrisen hoidon järjestelyjen osalta johtaa kokonaisarviointiin. Arvioinnin luonteva alustaja on tar-kastuslautakunta. ... Kakspykin voisi harkita uudelleenorganisoitumista muuttuneeseen tilanteeseen. Monesta yhteiskunnan tuutista tukea saava yhdistys tarjouskilpailun yhtenä osapuolena herättää helposti epäilyjä yk-sityisissä kilpakumppaneissa. Kakspyn pitäisi harkita ostopalvelu- ja ke-hittämistöidensä organisatorista eriyttämistä tai ainakin parantaa toimin-tansa ja rahoituksensa läpinäkyvyyttä.
Epäilyjä kaupungin tasapuolisuudesta herättää myös se, että Kakspy on monin henkilökohtaisin sitein kietoutunut poliittiseen päätöksentekoon. Päättäjien sidosten julkistaminen, johon kotkalaisvaltuutetut suhtautuivat kiitettävän positiivisesti Kymen Sanomien kyselyssä, on ensimmäinen as-kel. Tämä avoimuus on syytä virallistaa ja ulottaa lautakunta- ja yhtiöpäät-täjiin. Mutta sen lisäksi tarvitaan julkista keskustelua sidonnaisuuksien merkityksestä sekä niiden huomioon ottamista henkilövalinnoissa, jotta kansalaisten mahdollisesti perusteettomatkin epäilyt hälvenevät."
Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta pyysi kokouksessaan 20.1.2009 §:n 4 kohdalla mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulta 27.1.2009 mennessä selvityksen seuraaviin kysymyksiin:
1. Miksi julkisuudessa esille tuotuja ongelmia ei ole tuotu lautakunnan käsittelyyn?
2. Miltä osin Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ei ole nou-dattanut kaupungin kanssa solmimaansa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelusopimusta?
3. Milloinka pidetyn sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla ehdotus mielenterveyden avopalvelujen kilpailuttamisesta on ollut?
4. Milloinka Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta Paanukaarta koskien tuli kau-pungille? Milloinka kaupunki toimitti tiedot lausuntonsa kera läänin-hallitukselle rekisterin pitoa varten? Täyttikö ilmoituksenvarainen pal-velutoiminta yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa säädetyt edellytykset (3 §, 4 §)?
5. Neuvottelussa Kakspyn ja Kotkan mielenterveyskeskuksen kanssa 27.11.2008 on yhteisesti todettu muun muassa, että Kotkan ja Kakspyn yhteistyö asumispalveluissa sujuu hyvin. Mahdollisuuksien talon ja Klubitalotoiminnan osalta todettiin, että palvelut ovat toteutuneet vuosi sitten sovitulla tavalla ja yhteistyö mielenterveyskeskuksen kanssa on muutenkin sujunut hyvin. Puitesopimus, joka tuli voimaan 1.1.2008, koskee myös kotikuntou-tusta, jonka todettiin pääosin toimineen hyvin. Muistion neuvottelusta on allekirjoituksellaan vahvistanut Jyrki Joensuu sekä Vesa Salminen. Miksi julkisuuteen on annettu lausuntoja, jotka ovat vakavasti ristiriidassa em. neuvottelussa todetun kanssa?
Mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuun vastaus yllä mainittuihin kysymyksiin saapui 27.1.2009.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja palvelujohtaja Tauno Telaran-ta ovat neuvotelleet Kymenlaakson sairaanhoitopiirin 100 prosenttisesti omistaman Kastek-Kiinteistöt Oy:n nimissä väitetyn moskovalaisen "Zdo-rovje tseloveka" -nimisen yhtymän kanssa Kotkan Laajakosken kaupun-ginosassa sijaitsevan entisen sairaalakiinteistön myynnistä hintaan 1,4 mil-joonaa euroa. Asiassa on laadittu esisopimus, jonka allekirjoittajina ovat "Zdorovje tselovekan" puolesta Evgenia Konstantinovna Nikkinen ja Staba Petr Ivanovits. Kastek-kiinteistöt Oy:n puolesta esisopimuksen on kirjoit-tanut Kotkan kaupungin palvelujohtaja Tauno Telaranta. Kaupanvahvista-jana on ollut Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppä-lä. Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, ettei mainittua "Zdorovje tseloveka" -nimistä yhtymää löydy Venäjän kaupparekisteristä.
Ihmetystä herättää myös se, ettei Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ja siten Kastek-Kiinteistöt Oy:n suurena rahoittajana ja osakkaana olevaa Kotkan kaupunkia ja etenkin sen kaupunginvaltuustoa ja -hallitusta ole informoitu kaupan valmistelussa. Tämä olisi ollut tärkeää siksi, että kyseessä olevalla entisen Laajakosken sairaalan kiinteistössä toimivat A-klinikkasäätiön palvelut ja sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston hallinnon alainen pakolaisten vastaanottopiste, joita koskevia saattavat myös Kotkan kau-pungin luottamushenkilöt joutua käsittelemään.
Samaa asiaa käsitteli Kymen Sanomien mielipidepalstalla 11.3.2009 jul-kaistussa kirjoituksessaan Kotkan kaupunginvaltuuston I varapuheenjohta-ja, kansanedustaja Pentti Tiusanen. Kirjoitus on kokonaisuudessaan alla.
Laajakosken myynti laajempaan selvitykseen
11.3. 04:00
Kansalainen Pernoosta sai peräänantamattomuudellaan lopulta käsiinsä Laajakosken sairaalan myynnistä tehdyn esisopimuksen.
Kauppakirjan on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kiinteistöjä hallinnoivan Kastek-Kiinteistöt Oy:n puolesta allekirjoittanut Tauno Telaranta ja "Zdorovje tseloveka" -yhtymän (Ihmisen terveys) puolesta ainakin Peter Shtaba. Kaupanvahvistajana toimi Sakari Seppälä.
Kauppasopimuksessa Laajakosken sairaalan kaikkia rakennuksia luonneh-ditaan "huonokuntoisiksi ja ne on peruskorjattava tai purettava". Kaupan hinta on 1,4 miljoonaa euroa ja siihen kuuluu noin 23 hehtaaria maata. Esisopimus on allekirjoitettu Pietarissa, tosin päivämäärä on virheellinen eli 19. marraskuuta 2009.
Ostajataho, samoin Laajakoskelle aiottu toiminta ovat edelleen epäselviä, onneksi myös rahoitus. Ostajalle ja Kastek Oy:lle 23 hehtaarin maa-alueen sisällyttäminen kauppaan näyttää tärkeältä, mutta sitä ei ole hyväksyttä-västi perusteltu.
Erityisen kummallista on Kotkan kaupungin into myydä vielä saman verran maata Zdorovje tselovekalle, myyntiä valmistellaan virkamiestyönä. Maa-alalle on muutakin käyttöä! Kymenlaakson sairaanhoitopiirin tulee käyttää omistajaohjaustaan ja käsitellä kiinteistön ja maa-alan myynti uudelleen yhtymäkokouksessaan esimerkiksi 13. maaliskuuta.
PENTTI TIUSANEN
Kansanedustaja (vas.)
Laajakoskea koskevassa asiassa on vireillä myös kansalaisadressi, jonka perjantaihin 27.3.2009 mennessä oli kertynyt 542 allekirjoitusta. http://www.adressit.com/laajakoskensairaalanmyynti
Näin ollen asialla on laajempaakin yhteiskunnallista merkitystä.
Oikeudellinen arviointi
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n (kansanvaltaisuus ja oikeus-valtioperiaate) 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Kuntalain 27 §:n (Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti
5) -kohdan mukaan järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoita-misessa;
6) -kohdan mukaan avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua;
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007), antaa kunnille mahdollisuuden uudistaa ja tehostaa myös mielenterveys- ja päihdepalve-luja. Sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto on perusteltua järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena. Silloin, kun kunnat muodostavat yh-teistoiminta-alueita, on huolehdittava siitä, että mielenterveys- ja päih-depalveluissa on sama väestöalue. Tämä luo perustaa palveluiden johtami-selle ja toimivalle yhteistyölle.
Sosiaali- ja terveysministeriön terveysosaston apulaisosastopäällikkö, hal-lintoneuvos Pekka Järvinen, ja ylilääkäri Eila Laukkanen kirjoittavat mi-nulle lähettämässään kirjeessä 18.3.2008 (Dnro 123190 v.3) mm, että ”So-siaali- ja terveysministeriön kansallisessa kehittämisohjelmassa on kiinni-tetty huomiota myös mielenterveyspotilaiden tilanteeseen ja siihen on kohdennettu valtion rahaa. Kehittämisohjelmalla on tarkoitus edistää eri toimijoiden yhdessä sopimia, alueen tarpeisiin vastaavia hyviä toiminta-malleja”.
Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kan-sallisen kehittämisohjelman (KASTE) osatavoitteita ovat
1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän suhteessa ikäryhmään kääntäminen laskuun
2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuu-den ikäluokasta painaminen alle 10 prosentin
3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden nuorten osuuden vastaavasta ikäluokasta puolittaminen
4. Pitkäaikaistyöttömyys laskeminen alle 30 000 henkilön
5. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu 5
Nämä osatavoitteet sisältyvät myös työhallinnon ohjelmiin.
Silloisen työministeriön ylijohtaja Marja Merimaa ja ylitarkastaja Natalia Härkin kirjoittavat minulle lähettämässään kirjeessä 1.11.2007
(Dnro 1280/006/2007 TM) mm, että ”Kun hankesuunnitelmanne on täs-mentynyt ja olette hakemassa rahoitusta hankkeellenne, voitte ottaa yhtey-den Kaakkois-Suomen TE -keskuksen työvoimaosastoon, joka myöntää työllisyysperusteisia tukia (työllisyyspoliittinen avustus ja investointituki) ja ESR -projektien rahoitusta”.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja vanhempi hallitussihteeri Heidi Nummela kirjoittavat minulle lähettämässään kir-jeessä 15.1.2008 (Dnro 107/060/2008) mm, että ”Asiakirjojen mukaan olettekin olleet hankkeenne tiimoilta jo yhteydessä myös Kaakkois-Suo-men työvoima- ja elinkeinokeskukseen, joka on ilmoittanut harkitsevansa mahdollista edustajaa neuvotteluun, mikäli saatatte hankehakemuksenne vireille ao. viranomaisessa”.
Olen tehnyt Kotkan kaupungille kuntalain 28 §:n mukaisen aloitteen yh-teistoiminnan aloittamisesta koskien Kymenlaakson Voimanpesä -nimisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintakeskuksen perustamista. Samassa asiassa Kotkan kaupunki on antanut 4.2.2009 päivätyn kirjallisen vastauk-sen, josta ilmenee, ettei Kotkan kaupunki ole toistaiseksi nähnyt tarvetta valmistella asiaa.
Kotkan Perussuomalaiset ry teki vuosikokouksessaan 13.1.2009 kannan-oton, jossa se ilmaisee syvän huolensa paikalliseen hallintokulttuuriin pe-siytynyttä hyväveli-järjestelmää vastaan. Edelleen Kotkan Perussuomalai-set esitti, että kaupunki tarjoaisi mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuulle rei-luin ehdoin solmittua uutta työsopimusta ja mahdollisuutta jatkaa arvokas-ta työtään.
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala jättivät torstaina 29.1.2009 il-tapäivällä yhteisen tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilaitokselle Kot-kan Perussuomalaisten valtuustoryhmän Kotkan kaupunginvaltuuston ko-kouksessa 26.1.2009 jättämästä valtuustoaloitteesta.
Vastaajien Lindelöf, Koivisto ja Ruonala jättämän tutkintapyynnön motii-vina on ollut Kotkan Perussuomalaisten saattaminen aiheettomasti epäi-lyksenalaiseksi rikoksesta, mikä on selvästi ollut vastaajien pääasiallinen tarkoitus. Mitään epäselvyyttä ei voi olla myöskään siitä, etteivät vastaajat olisi tienneet tutkintapyynnön jättäessään aiheuttavansa Kotkan Perus-suomalaisten kaupunginvaltuutetuille vaaran joutua rikosprosessuaalisen pakkokeinon kohteeksi, syytteeseen tai tuomituksi rikosoikeudelliseen seuraamukseen rikoksesta, jota he eivät ole tehneet. Edellä olevin perustein on todettava vastaajien Lindelöf, Koivisto ja Ruonalan edellä selostamani menettelyn täyttävän rikoslain 40 luvun 7 §:n tunnusmerkistön virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Henkilötodistajat: 1) kaupunginvaltuutettu Juho Eerola
Rastaantie 32, 48220 Kotka
puhelin 040 566 7831
2) kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghem
Loitsutie 10 E 35, 48350 Kotka
puhelin. 050 375 0615
3) kaupunginhallituksen jäsen Jorma-Kalevi Merivirta
Kukkulapolku 1 E 42, 48350 Kotka
puhelin. 0400 756 188
4) kaupunginhallituksen jäsen Pasi Hirvonen
Tammikatu 18, 48130 Kotka
puhelin. 0400 669 215
Todistusteema: edellä mainittujen henkilötodistajien todistusteemana on tapahtumien kulku
5) kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppälä
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
puhelin. (05) 234 4334, gsm. 0400 554 858
5) kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Pentti Tiusanen
Keskuskatu 17 C 5, 48100 Kotka
puhelin. 050 511 3085
Todistusteema: edellä mainittujen henkilötodistajien todistusteemana on Laajakoski-kauppa
Kirjalliset todisteet 1) Kotkan käräjäoikeudessa vireillä olevat tai olleet asiat
- asia R 08/85, vastaajina Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja lääninrovasti Jari Pennanen
- asia R 08/805, vastaajina Etelä-Suomen lääninhallitus, rikoskomisario Juha Junkkari ja rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen
- asia R 08/1295, vastaajina Kotkan kaupunki, palvelujohtaja Tauno Telaranta ja hallintojohtaja Kari Häkämies
- asia R 08/1407, vastaajana kaupunginvaltuutettu Sami Virtanen
Todistusteema: edellä mainittujen kirjallisten todisteiden todistustee-mana on tapahtumien kulku
2) Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeet 13.2, 18.3. ja 10.4.2008
Todistusteema: Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet
3) Työ- ja elinkeinoministeriön kirje 15.1.2008 ja työministeriön kirje 1.11.2007
Todistusteema: Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet
4) Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kirjeet 20.2.2008 ja 3.4.2008 liitteineen
Todistusteema: Kotkan kaupungin toimenpiteet
5) Kotkan kaupunginvaltuuston 4.2.2008 tekemä päätös Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry:n takauspäätöksestä ja kaupunkilehti Hiiohoin artikkeli 11.2.2009 Kakspy noudattaa lakia, Hiiohoi -kaupunkilehden artikkeli 21.1.2009 Kotkan Perussuomalaisten kannanotto, Kotkan kaupunginhallituksen esityslista 3.3.2009
Todistusteema: Kotkan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toimenpi-teet
6) Kymen Sanomien artikkelit 18.1.2009 ja Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 25.2.2009 tekemä päätös Mielenterveysjohtaja Jyrki Joensuun selvityksestä sosiaali- ja terveyslautakunnan hänelle osoittamiin kysymyksiin.
Todistusteema: Kotkan kaupungin mielenterveystyön tila
7) Kymen Sanomien artikkeli 29.1.2009 ja Kotkan Perussuomalaiset ry:n valtuustoaloite 26.1.2009
Todistusteema: Tutkintapyyntö Kotkan Perussuomalaisten valtuusto-ryhmää vastaan
8) Kansalaisadressi Laajakosken entisen sairaalakiinteistön myynnistä
Todistusteema: Virkamiesten toimivallan ylittäminen
Tutkintapyyntö Vastaajia Lindelöf, Koivisto ja Ruonala koskeva tutkintapyyntö nro 8150/S//748/09 on tutkittava Kymenlaakson poliisilaitoksella. Tutkinnan-johtajana asiassa on rikoskomisario Juha Paukkunen, puh. 071 873 5701. Olen sopinut hänen kanssaan tämän haastehakemuksen jättämisestä.
Tuomioistuin Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 4 luvun 1 §:n nojalla Kotkan käräjäoikeus on toimivaltainen käsittelemään asian, koska rikos on tehty Kotkassa.
Maksuton oikeudenkäynti
Oikeusapulain (257/2002) nojalla olen oikeutettu maksuttomaan oikeu-denkäyntiin. Oikeusapupäätöksen toimitan saatuani käräjäoikeuden diaari-numeron.
Päiväys ja allekirjoitus
Kotkassa 31. maaliskuuta 2009
Liitteet - yhteensä 28 sivua
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt on persufillarissa liikaa vauhtia ja se menee pahasti nurin. Toivottavasti se auttaa ja opettaa!
Toi on nyt jo ihan kauheeta, kun on noin päähän käynyt noi jutut.
TAJUA KUINKA VASTUUTON TYYPPI OLET? JOS TUOLLAISIIN IHMISIÄ KIUSAAVIIN JUTTUIHIN VIELÄ TULISIT SAAMAAN VERONMAKSAJIEN RAHOJA, NIIN TAKAAN ETTÄ TULEN HENKILÖKOHTAISESTI NEUVOTTELEMAAN OMAN OSUUTENI TAKAISIN PERINNÄSTÄ KANSSASI. SE ON SALETTI. VITUN ÄLYPÄÄ!
Kyllä aloittajalla on nyt pahasti asiat. Joko lääkkeet on ottamatta tai sitten niitä ei vielä ole.
Samaa paskaa tulee tänne nyt oikeen tuutin täydeltä.