Mielipidettä kysyvä

Haluaisin tuoda julki meidän "tarinamme" :)

Vaimoni sairastui aivoinfarktiin viime kesänä, perheessämme on yksi alle kouluikäinen lapsi ja useampi koululainen. Perustin tmi:n kesäkuussa ja yhden keikan kerkesin ottamaan vastaan sen jälkeen olen ollut kotona hoitamassa vaimoa.
Tuloja ei minulla ole, soststo käski hakea omaishoidontukea ja niin haettiin mutta hylkäävä päätös tuli viime vkon loppu puolella... vaimoni ei täytä heidän vaatimiaan kriteereitä eikä hänen terveydentilansa ole sellainen että tämä tuki voitaisiin minulle myöntää. Olen kertonut tästä useammalle eri taholle ja kaikki ovat ihmeissään, vaimoni on alle 40vuotias, vasemmalta puolelta halvaantunut, kasvoista varpaisiin. (liikkuu pääasiassa rollaattorilla)
Muisti katkoksia on päivittäin, esim levyt unohtuvat päälle,sanat unohtuvat ja kaikki asiat mistä olemme puhuneet, kaatuilee ja näin ollen myös loukkaa itseensä. ei pääse ilman apua ulos talosta. sisällä kyllä liikkuu aika itsekseen seinistä saaden tukea. Nyt olemme tulleet tilanteeseen että minun on pakko hakea töitä kosin ulkopuolelta ja jätettävä vaimoni yksin pääiväksi, mitä jos jotain tapahtuu???? Kuka ottaa vastuun??? Ylitämme sostston normit 42eurolla joten sieltä ei heru mitään.... laskutkin olisi pakko maksaa. Kertokaa hyvät ihmiset mikä neuvoksi????
102464
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Mutta en hallitse tätä omaishoisontukiasiaa vaikka olen itsekin nyt omaishoitaja. Minun korviini kuulostaa siltä, että vaimoasi ei voi jättää kotiin päiviksi yksin jos hän kaatuilee, unohtaa levyt päälle jne. Ja jos lapset ovat siinä ympärillä niin he joutuvat olemaan kohtuuttoman huolissaan äidistä - olen lastensuojelun ammattilainen ja tämä lasten asema tulee ensimmäisenä mieleen. Yritä turvata lastesi elämä mahdollisimman hyvin, äidin sairastuminen on varmasti ollut kriisi heillekin.


Mitä lääkärinlausunnossa sanottiin vaimosi toimintakyvystä, sehän on olennainen lähtökohta päätökselle? Onko lääkärillä ollut oikea tietoa pärjäämisestä kotioloissa?

Kun omaishoidontuki evättiin niin perustuiko kielteinen päätös vain vaimosi kuntoon vai vaikuttiko toiminimesi siihen l. oliko oletuksena, että tienaat koko ajan toiminimen kautta?

Osittain tältä palstalta olen oppinut, että omaishoidontuessa laki antaa kuntien toiminnalle hyvin väljät puitteet ja omaishoidontukiasiat ovat eri kunnissa aivan eri tavoin.

Sen perusteella mitä kirjoitit ehdottaisin, että valittaisit päätöksestä (viranhaltijan päätöksestä valitusaika on 2vk, toivottavasti ei ole umpeutunut). Jos valitusaika on umpeutunut niin yritä aloittaa homma alusta.

Jos toiminimi oli este niin sen kai voi lopettaa, käsittääkseni jopa helpommin kuin osakeyhtiön? Ja perustaa myöhemmin ehkä uudelleen?

Jos olisin sinä niin en lähtisi vielä mihinkään töihin vaan huolehtisin vaimosta ja lapsista ja selvittäisin kaikki mahdolliset tuet. Saako vaimo hoitotukea, miten eläkkeet?

Koska perhe on toimeentulotuessa juuri rajalla niin voit hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea perheessä tapahtuneen äkillisen muutoksen perusteella. Sitä kannattaa hakea kohdennetusti tiettyihin tarkoituksiin, erääntyneisiin laskuihin ulosoton välttämiseksi tai lasten harrastuksiin yms. sillä perusteella, että lapset tarvitsevat nyt erityistukea. Ylipäätään hakemuksiin kannattaa paneutua ja yksilöidä rahantarpeet.

Selvitä voitteko saada tukea asunnon muutostöihin: turvaliesi joka sammuttaa itse itsensä, kaiteita eri paikkoihin jne. Näidenkin saaminen riippuu lääkärin lausunnosta.

Tilanteesi on vaikea mutta älä hätiköi. Yritä löytää itsellesi luottosossu joka paneutuisi perheenne asioihin.

Äänestä
  • vastauksestasi, olen ollut tänään taas yhteydessä eri tasoihin, ja kunta nähtävästi arvioi tukea tarvitsevat vanhusten kriteerien mukaan kun perusteltiin että vaimoni käy omatoimisesti wc:ssä, pukee ja syö itse....ok kuulostaa aika hassulta.
    Tänään saimme tiedon että korotettu hoitotuki on myönnetty mikä edes hiukan auttaa tässä vaiheessa. Kyllä sitä aina jotenkin pärjätään vaikka ei tää helppoa kyllä ole eikä varmaan tule olemaan. En minä perhettäni jätä, mielummin elämme näin kun riskeeraan ja jätän heidät oman onnensa nojaan, joskus vaan tuntuu ettei jaksa tapella näitten päättäjien kanssa, mutta eiköhän sekin ole ihan normaalia.
    Jos teillä on samankaltaisia juttuja takana niin kuuntelen miellelläni.... eli kirjoittakaa ihmeessä

    Äänestä

  • Mies -67 kirjoitti:

    vastauksestasi, olen ollut tänään taas yhteydessä eri tasoihin, ja kunta nähtävästi arvioi tukea tarvitsevat vanhusten kriteerien mukaan kun perusteltiin että vaimoni käy omatoimisesti wc:ssä, pukee ja syö itse....ok kuulostaa aika hassulta.
    Tänään saimme tiedon että korotettu hoitotuki on myönnetty mikä edes hiukan auttaa tässä vaiheessa. Kyllä sitä aina jotenkin pärjätään vaikka ei tää helppoa kyllä ole eikä varmaan tule olemaan. En minä perhettäni jätä, mielummin elämme näin kun riskeeraan ja jätän heidät oman onnensa nojaan, joskus vaan tuntuu ettei jaksa tapella näitten päättäjien kanssa, mutta eiköhän sekin ole ihan normaalia.
    Jos teillä on samankaltaisia juttuja takana niin kuuntelen miellelläni.... eli kirjoittakaa ihmeessä

    Kuulostaa aika tutulta, usein kunnat tekee näitä päätöksiä, mutta kannattaa valittaa eteenpäin ja perustella tarkkaan asiat, sekä tarpeelliset lausunnot mukaan.

    Toisekseen voisit saada myös kunnan kotihoitoakin avuksi, tuli vaan ajatuksena, koska/ jos aiot ansiotyöhön, sillä tämä omaishoitopalkkio on todellakin pieni, vähän yli 300 euroa miinus verot, sillä ei kyllä perhettä elätetä, tiedän ihan kokemuksesta.
    Kuitenkin moni saa tuota omaishoidontukea vaikka käykin ansiotyössä, päivän aikaan kotihoito hoitaa omaistasi, pulmana on tietenkin jos hän on kokoaikaista apua vailla, kotihoito tuskin voi järjestää tällaista palvelua, tai ei ainakaan joka kunnassa, mutta kannattaa kysäistä!

    Toivon mukaan asiasi lähtee rullaamaan, voimia taistoon!

    Äänestä

  • *tyttelityyyyyyy kirjoitti:

    Kuulostaa aika tutulta, usein kunnat tekee näitä päätöksiä, mutta kannattaa valittaa eteenpäin ja perustella tarkkaan asiat, sekä tarpeelliset lausunnot mukaan.

    Toisekseen voisit saada myös kunnan kotihoitoakin avuksi, tuli vaan ajatuksena, koska/ jos aiot ansiotyöhön, sillä tämä omaishoitopalkkio on todellakin pieni, vähän yli 300 euroa miinus verot, sillä ei kyllä perhettä elätetä, tiedän ihan kokemuksesta.
    Kuitenkin moni saa tuota omaishoidontukea vaikka käykin ansiotyössä, päivän aikaan kotihoito hoitaa omaistasi, pulmana on tietenkin jos hän on kokoaikaista apua vailla, kotihoito tuskin voi järjestää tällaista palvelua, tai ei ainakaan joka kunnassa, mutta kannattaa kysäistä!

    Toivon mukaan asiasi lähtee rullaamaan, voimia taistoon!

    kotihoidosta, jo lastenkin kannalta. Jos perheen isä käy työssä, lapsia on useampia, vaikkakin kouluikäisiä paitsi yksi, aikuista tarvitaan jo arjen pyörityksessä.

    Äänestä

  • *tyttelityyyyyyy kirjoitti:

    Kuulostaa aika tutulta, usein kunnat tekee näitä päätöksiä, mutta kannattaa valittaa eteenpäin ja perustella tarkkaan asiat, sekä tarpeelliset lausunnot mukaan.

    Toisekseen voisit saada myös kunnan kotihoitoakin avuksi, tuli vaan ajatuksena, koska/ jos aiot ansiotyöhön, sillä tämä omaishoitopalkkio on todellakin pieni, vähän yli 300 euroa miinus verot, sillä ei kyllä perhettä elätetä, tiedän ihan kokemuksesta.
    Kuitenkin moni saa tuota omaishoidontukea vaikka käykin ansiotyössä, päivän aikaan kotihoito hoitaa omaistasi, pulmana on tietenkin jos hän on kokoaikaista apua vailla, kotihoito tuskin voi järjestää tällaista palvelua, tai ei ainakaan joka kunnassa, mutta kannattaa kysäistä!

    Toivon mukaan asiasi lähtee rullaamaan, voimia taistoon!

    on valmis ainakin näillä näkymin järjestämään 2x päivässä jonkun tarkastamaan kotiin että kaikki on ok, tai näin sanottiin puhelimessa, mikä sit mahtaa olla totuus kun se tulee eteen.
    asumme taajaman ulkopuolella n.30km kunnan palveluista.
    Käskivät ripustamaan vaimolle lappuja hellaan ym... älä käytä yksin :)
    Kirjoitanko lapun myös rinnuksiin älä liiku, ettet kaadu tai jotain muuta vastaavaa ;)
    sehän tässä naurattaakin lähteä tuommoisen summan takia riitelemään, ja kyllä varmaan tulee kunnalle kalliimaksi kuin n.300e kotihoito järjestelyt ym jos töihin lähden.
    No joka tapauksessa päätös tänään kuului etten ole estynyt lähtemään töihin vaimon sairauden takia..... mitäpä siihen sit sanomaan :/

    Äänestä

  • Mies -67 kirjoitti:

    on valmis ainakin näillä näkymin järjestämään 2x päivässä jonkun tarkastamaan kotiin että kaikki on ok, tai näin sanottiin puhelimessa, mikä sit mahtaa olla totuus kun se tulee eteen.
    asumme taajaman ulkopuolella n.30km kunnan palveluista.
    Käskivät ripustamaan vaimolle lappuja hellaan ym... älä käytä yksin :)
    Kirjoitanko lapun myös rinnuksiin älä liiku, ettet kaadu tai jotain muuta vastaavaa ;)
    sehän tässä naurattaakin lähteä tuommoisen summan takia riitelemään, ja kyllä varmaan tulee kunnalle kalliimaksi kuin n.300e kotihoito järjestelyt ym jos töihin lähden.
    No joka tapauksessa päätös tänään kuului etten ole estynyt lähtemään töihin vaimon sairauden takia..... mitäpä siihen sit sanomaan :/

    on päivät, siis hän joka ei ole koulussa?

    Äänestä

  • nuorimmainen kirjoitti:

    on päivät, siis hän joka ei ole koulussa?

    HETKELLÄ KOTONA, MUTTA JOS TÖIHIN LÄHDEN NIIN TIETENKIN JOKU HOITO SILLOIN ON JÄRJESTETTÄVÄ

    Äänestä

  • Mies -67 kirjoitti:

    vastauksestasi, olen ollut tänään taas yhteydessä eri tasoihin, ja kunta nähtävästi arvioi tukea tarvitsevat vanhusten kriteerien mukaan kun perusteltiin että vaimoni käy omatoimisesti wc:ssä, pukee ja syö itse....ok kuulostaa aika hassulta.
    Tänään saimme tiedon että korotettu hoitotuki on myönnetty mikä edes hiukan auttaa tässä vaiheessa. Kyllä sitä aina jotenkin pärjätään vaikka ei tää helppoa kyllä ole eikä varmaan tule olemaan. En minä perhettäni jätä, mielummin elämme näin kun riskeeraan ja jätän heidät oman onnensa nojaan, joskus vaan tuntuu ettei jaksa tapella näitten päättäjien kanssa, mutta eiköhän sekin ole ihan normaalia.
    Jos teillä on samankaltaisia juttuja takana niin kuuntelen miellelläni.... eli kirjoittakaa ihmeessä

    Vastasinkin sinulle jo pitkät litaniat. Hyvä että korotettu hoitotuki tuli.
    Minä olen oppinut puolisoni n. viiden vuoden sairastamisen ja muutaman kuukauden omaishoitajuuden aikana, että n. puolet ajasta menee erilaiseen selvittelyyn. Kela ja vammaispalvelut, omaishoidontuki ja toimeentulotuki, apuvälineet ja hoitotarvikkeet. Lista on loputon. Jossain välissä olisi ihan pakko huolehtia itsestäänkin, ei tässä hoitajana ole varaa itse enää väsyä tai sairastua.
    Hassuinta minun kohdallani on se, että kun minulla on sosiaalityöntekijän koulutus niin kaikki ilman muuta luulevat että osaan nämä vammaisasiat kuin vettä vaan. Ei näitä nippelijuttuja yliopistossa opetettu, sitäpaitsi ne muuttuvatkin koko ajan. Osaan suurin piirtein hyvin lastensuojelun ja siihen liittyvät asiat, en muuta.
    Mutta sen olen oppinut, että omaishoitajalla pitää olla kuin tiikeri vaatimassa hoitoa, apua ja tukea. Hyökkäävä tiikeri ei saa olla, silloin luullaan että omaishoitajakin on tärähtänyt, mutta pitää olla määrätietoinen ja sinnikäs ja lähestyä eri tahoja asiallisesti, perustellen ja itsevarmasti. Demokratiassa kansalaisilla on oikeus lähestyä julkisen viran haltijoita.
    Minun käy todella sääliksi joitakin omaishoitajia jotka ovat vanhuksia itsekin ja joilla on vanhan ajan kunnioitus virkamiehiä kohtaan, sellainen hattu kourassa -asenne.
    Minä olen joutunut ottamaan yhteyttä kotikaupungin korkeimpiin viranhaltijoihin ja vaikka he sitten ovatkin delegoineet asiaa alaspäin niin isomman päällikön mukaantulo on edesauttanut asioita.
    Olen kehittänyt ihan oman kiilateorian. Se on sellainen, että jos tulee tosi tiukka paikka (minulla se oli sellainen, että omaistani oltiin sijoittamassa hoitokotiin 100km päähän) niin silloin pitää aloittaa asian selvittely kaikkein korkeimmista viranhaltijoista ja edetä alaspäin. Jos tekee päin vastoin niin väärät päätökset ehtivät jo syntyä, mutta jos joku asia on ison päällikön pöydällä niin sen kanssa odotetaan vähän. Muuten, tuo 100km päähän sijoittaminen selvisi pelkäsi väärinkäsitykseksi toimintaterapeuttien välillä, mutta pari päivää se oli täyttä totta.
    Voimia ja sinnikkyyttä perheellesi ja kaikille muillekin omaishoitajille! Muista ottaa myös itsellesi vapaapäiviä jos vaan saat kodinhoitajan, sukulaisen tai jonkun huolehtimaan perheestäsi. Jo yksi päivä jossain ihan muissa ympyröissä tuo lisää voimia.

    Äänestä

  • Tässä on todella hyvät neuvot.

    Äänestä

Kun meillä lapset olivat tuon ikäisiä niin siinäkin on tarpeeksi työtä arjen pyörittämiseessä. Nuoremmilla ihmisillä on vaikeaa siksikin kun työtä pitäisi tehdä (tai ainakin olla työnhakijana), muuten ei tahdo rahaa saada. Mutta kuinka menet työhön tuossa tilanteessa, työnhakijanakaan ei voi oikein olla koska silloin pitäisi olla käytettävissä jos työtä tarjotaan. Meillä eläkeläisillä on jo helpompaa kun on vakituiset, vaikkakin pienet tulot. Kun luin tekstiäsi päätin olla valittamatta kohtaloani. En osaa muuta neuvoa antaa kuin sen että alkaisit vaatimaan kotiin hoitajaa kun on lapsetkin, ethän sinä muuten voi töihin mennä. Lapsethan saisi päivähoitoon, mutta entä sairas vaimosi, ethän sinä voisi keskittyä työhön kun on huoli koko ajan päällä. Toiveajatteluahan se hoitajan saaminen saattaa olla. Jaksamista sinulle ja vaimollesi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mies -67 kirjoitti:

Haluaisin tuoda julki meidän "tarinamme" :)

Vaimoni sairastui aivoinfarktiin viime kesänä, perheessämme on yksi alle kouluikäinen lapsi ja useampi koululainen. Perustin tmi:n kesäkuussa ja yhden keikan kerkesin ottamaan vastaan sen jälkeen olen ollut kotona hoitamassa vaimoa.
Tuloja ei minulla ole, soststo käski hakea omaishoidontukea ja niin haettiin mutta hylkäävä päätös tuli viime vkon loppu puolella... vaimoni ei täytä heidän vaatimiaan kriteereitä eikä hänen terveydentilansa ole sellainen että tämä tuki voitaisiin minulle myöntää. Olen kertonut tästä useammalle eri taholle ja kaikki ovat ihmeissään, vaimoni on alle 40vuotias, vasemmalta puolelta halvaantunut, kasvoista varpaisiin. (liikkuu pääasiassa rollaattorilla)
Muisti katkoksia on päivittäin, esim levyt unohtuvat päälle,sanat unohtuvat ja kaikki asiat mistä olemme puhuneet, kaatuilee ja näin ollen myös loukkaa itseensä. ei pääse ilman apua ulos talosta. sisällä kyllä liikkuu aika itsekseen seinistä saaden tukea. Nyt olemme tulleet tilanteeseen että minun on pakko hakea töitä kosin ulkopuolelta ja jätettävä vaimoni yksin pääiväksi, mitä jos jotain tapahtuu???? Kuka ottaa vastuun??? Ylitämme sostston normit 42eurolla joten sieltä ei heru mitään.... laskutkin olisi pakko maksaa. Kertokaa hyvät ihmiset mikä neuvoksi????

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu