En tunne sinua enää
tämä maa mulle vieras on,
on päiväsi vaihtunut yöhön
on näkymä lohduton.
En tunne sinua enää
minne kauniin kaipuuni vien,
ei kuulu nyt tunteeni tänne
kai valitsen toisen tien.
En tunne sinua enää
olit kerran sä ystävä mun,
on kasvosi vieraiksi tulleet
on outoja tekosi sun.
En tunne sinua enää
olit ennen sä ihminen,
on tekosi tehtävän tehneet
on piirteesi eläimen.
En tunne sinua enää
sanoi viimein hän kuvalleen,
on muuttunut muoto oma
nyt katso en entiseen.
En tunne sinua enää
pois kauneus katseesta on,
on aika tää ilmeesi luonut
kaunis alla on naamion.
tämä maa mulle vieras on,
on päiväsi vaihtunut yöhön
on näkymä lohduton.
En tunne sinua enää
minne kauniin kaipuuni vien,
ei kuulu nyt tunteeni tänne
kai valitsen toisen tien.
En tunne sinua enää
olit kerran sä ystävä mun,
on kasvosi vieraiksi tulleet
on outoja tekosi sun.
En tunne sinua enää
olit ennen sä ihminen,
on tekosi tehtävän tehneet
on piirteesi eläimen.
En tunne sinua enää
sanoi viimein hän kuvalleen,
on muuttunut muoto oma
nyt katso en entiseen.
En tunne sinua enää
pois kauneus katseesta on,
on aika tää ilmeesi luonut
kaunis alla on naamion.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kertovan menetetystä ystävyydestä. Ystävyyden loppuminen on surullinen asia.
Tykkään tällaisista runoista, joissa hyvän riimittelyn ohella on sanomaa.
kyllä sekin tulkinta käy. Tarkoitus oli kuitenkin kirjoittaa ajan ja ihmisen muuttumisesta. Kaikki ovat muuttuneet ystävät ja kukin itsekin.
Kaunis kiitos palauttestasi.
t. make :)
Tästä tulee minulle mieleen ihminen, Jumalan kuva.
Runossasi on herkkyyttä ja puhtaan kauneuden kaipuuta. Suruakin.
Pidän tästä runostasi.
Kerppuli
siitä olisi tarkoitus löytyä. Kun kauneus on hävinnyt meistä ihmisistä varsinkin.
Kiitos sanoistasi ystävä :)