Palkattomat työt

Olkaapa tosi tarkkoja, kun laaditaan työnhaku/aktivointisuunnitelmaa. Muistakaa, että lain mukaan suunnitelma on tehtävä yhteistyössä. Työkkärin/typin virkailija ei voi sitä yksipuolisesti laatia. Sellaista suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyä, vaan siihen voi vaatia tehtäväksi haluamiaan muutoksia. Tuossa asiaa koskeva lainsäännös:

Työnhakusuunnitelman laatiminen

Työnhakusuunnitelman laatii työvoimatoimisto YHDESSÄ työttömän työnhakijan kanssa.

Vastaava säännös on olemassa aktivointisuunnitelmasta.

Suunnitelmat eivät ole pätevät, ennen kuin niissä on kaikkien osapuolien allekirjoitukset. Työvoimavirkailijan laatima tuloste ilman allekirjoituksia ei täytä lain vaatimuksia.

Orjatöihin voidaan velvoittaa lain mukaan vain, jos siitä on maininta työnhaku/aktivointisuunnitelmassa. Siksi on äärimmäisen tärkeää syventyä tarkkaan ennen allekirjoittamista, mitä suunnitelma sisältää.

Aiheesta tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000042740064#22000000042740064

Jos olet päivärahan saaja, niin sinulla on siitä riippumatta, mitä työnhakusuunnitelmassa lukee, kerran oikeus kieltäytyä orjatöistä.

Tuota juttua tuskin työkkäreissä kovinkaan hyvin tunnetaan. Mutta tuossa on lainsäännös:

Työnhakusuunnitelmasta, työllistymisohjelmasta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen (23.6.2005/459)

Työnhakijalla, joka kieltäytyy osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen tai kieltäytyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta työllistymisohjelman tarkistamisesta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. (23.6.2005/459)

Työnhakijalla, joka ilman 4 momentissa tarkoitettua tai siihen rinnastettavaa pätevää syytä kieltäytyy työvoimatoimiston tarjoamasta työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan sisältyvästä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta taikka muusta niihin rinnastettavasta kohtuulliseksi katsottavasta työllistymistä edistävästä toimenpiteestä, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. (23.6.2005/459)

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN saajaan VAIN, JOS KIELTÄYTYMINEN ON TOISTUVAA.

Tuo 2 momentti tarkoittaa muuten toista kappaletta.

Pykälä löytyy työttömyysturvalain 1 luvusta ja se on 18 §. Itse laki löytyy tuolta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290
16969
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Itselläni on edessä suunnitelman teko ensi viikolla. Olen yli 25 v.

En oikein osaa noita hommia, mutta hyvä kaverini sen sijaan osaa, ainakin paremmin kuin minä.

Voinko:
- Ottaa kaverin avustajaksi mukaan ? Onko tuosta jokin virallinen mainita jossain ?
- Tai voinko tarkistaa suunnitelman yhdessä kaverin kanssa rauhassa ja allekirjoittaa sen vasta sitten ?
- Mitä tarkalleen ovat nuo maininnat suunnitelmassa, jotka velvoittavat orjatyöhön.

Äänestä
  • ''Ottaa kaverin avustajaksi mukaan ? Onko tuosta jokin virallinen mainita jossain ?''

    Voit ottaa. Ja on suositeltavaakin. Ainakin aktivointisuunnitelman osalta laissa on suorastaan maininta, että työtön voi ottaa mukaan tilaisuuteen avustajan. Sama koskenee tuota työnhakusuunnitelmaakin. Ei avustajan läsnäoloa voida estää.

    Toinen hyvä keino on nauhoittaa kaikki keskustelut. Sellaisen keskustelun, missä itse on osapuolena, voi nauhoittaa myös salaa ihan laillisesti. Myöskään näkyvää nauhoittamista virkailija ei voi estää, mutta se voi siistiä virkailijan käytöstä.

    Monet nauhoittavatkin kaikki työkkärissä käymänsä keskustelut ja jotkut työhaastattelut. Onpa tuollainen joskus johtanut karenssin peruuttamiseen, kun työvoimatoimikunta on saanut tallenteen nauhoitetusta keskustelusta.

    ''Tai voinko tarkistaa suunnitelman yhdessä kaverin kanssa rauhassa ja allekirjoittaa sen vasta sitten ?''

    Ei tuotakaan pystytä estämään.

    ''Mitä tarkalleen ovat nuo maininnat suunnitelmassa, jotka velvoittavat orjatyöhön.''

    Työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu. Kuntouttava työtoiminta poikkeaa noista muista orjatöistä siinä, että se on lainkin mukaan 25-v täyttäneelle vapaaehtoista, vaikka se olisi mainittukin työnhaku/aktivointisuunnitelmassa. Sen sijaan nuo muut vaihtoehdot eivät ole, jos ne on mennyt suunnitelmaan hyväksymään.

    Monet työkkärin humpuukikurssit saattavat sisältää pääasiassa orjatöitä.

    Suunnitelmaan kannattaa siis hyväksyä vain palkkatyöt, palkkatukityöt ja ammatilliset koulutukset. Jos nuo menee hyväksymään, niin ei työkkäri voi syyttää, ettei olisi suostunut suunnitelman laatimiseen. Ja toisaalta, sellaisia orjatöitä tai työkkärin muita toimenpiteitä ei tarvitse hyväksyä, jos ei ole niitä mennyt suunnitelmissa hyväksymään.

    Huomaa, että työnhakukurssit ja työkkärin infot taitavat olla kaikille pakollisia.

    Äänestä

  • Suunnitelma' kirjoitti:

    ''Ottaa kaverin avustajaksi mukaan ? Onko tuosta jokin virallinen mainita jossain ?''

    Voit ottaa. Ja on suositeltavaakin. Ainakin aktivointisuunnitelman osalta laissa on suorastaan maininta, että työtön voi ottaa mukaan tilaisuuteen avustajan. Sama koskenee tuota työnhakusuunnitelmaakin. Ei avustajan läsnäoloa voida estää.

    Toinen hyvä keino on nauhoittaa kaikki keskustelut. Sellaisen keskustelun, missä itse on osapuolena, voi nauhoittaa myös salaa ihan laillisesti. Myöskään näkyvää nauhoittamista virkailija ei voi estää, mutta se voi siistiä virkailijan käytöstä.

    Monet nauhoittavatkin kaikki työkkärissä käymänsä keskustelut ja jotkut työhaastattelut. Onpa tuollainen joskus johtanut karenssin peruuttamiseen, kun työvoimatoimikunta on saanut tallenteen nauhoitetusta keskustelusta.

    ''Tai voinko tarkistaa suunnitelman yhdessä kaverin kanssa rauhassa ja allekirjoittaa sen vasta sitten ?''

    Ei tuotakaan pystytä estämään.

    ''Mitä tarkalleen ovat nuo maininnat suunnitelmassa, jotka velvoittavat orjatyöhön.''

    Työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu. Kuntouttava työtoiminta poikkeaa noista muista orjatöistä siinä, että se on lainkin mukaan 25-v täyttäneelle vapaaehtoista, vaikka se olisi mainittukin työnhaku/aktivointisuunnitelmassa. Sen sijaan nuo muut vaihtoehdot eivät ole, jos ne on mennyt suunnitelmaan hyväksymään.

    Monet työkkärin humpuukikurssit saattavat sisältää pääasiassa orjatöitä.

    Suunnitelmaan kannattaa siis hyväksyä vain palkkatyöt, palkkatukityöt ja ammatilliset koulutukset. Jos nuo menee hyväksymään, niin ei työkkäri voi syyttää, ettei olisi suostunut suunnitelman laatimiseen. Ja toisaalta, sellaisia orjatöitä tai työkkärin muita toimenpiteitä ei tarvitse hyväksyä, jos ei ole niitä mennyt suunnitelmissa hyväksymään.

    Huomaa, että työnhakukurssit ja työkkärin infot taitavat olla kaikille pakollisia.

    Eli kun siis tekee suunnitelmaa, sinne ei ole pakko ottaa noita harjoitteluita, valmenuksia ja muita ?

    Tunnen ihmisiä, joille näitä oli tuputettu väen vökisin suunnitelmaan ja olivat ne hyväksyneetkin. Ei siis olisi pakko ?

    Miksi ihmeessä muuten työkkärissä sitten yritetään saada näitä suunnitelmiin ?

    Äänestä

  • E. epätietoinen kirjoitti:

    Eli kun siis tekee suunnitelmaa, sinne ei ole pakko ottaa noita harjoitteluita, valmenuksia ja muita ?

    Tunnen ihmisiä, joille näitä oli tuputettu väen vökisin suunnitelmaan ja olivat ne hyväksyneetkin. Ei siis olisi pakko ?

    Miksi ihmeessä muuten työkkärissä sitten yritetään saada näitä suunnitelmiin ?

    ''Eli kun siis tekee suunnitelmaa, sinne ei ole pakko ottaa noita harjoitteluita, valmenuksia''

    Ilmaistöitä ei ole pakko hyväksyä.

    ''Tunnen ihmisiä, joille näitä oli tuputettu väen vökisin suunnitelmaan''

    Tuossa työkkärin virkailija on toiminut lainvastaisesti. Laissa edellytetään, että suunnitelmat tehdään yhteistyössä työttömän ja virkailijan kanssa. Virkailijan yksin laatima suunnitelma ei täytä lain vaatimuksia.

    Tiedän, että on työkkäreitä, jotka toimivat niin, että työttömälle laitetaan eteen valmiiksi tulostettu suunnitelma. Työttömän vain ei pidä tällaista suunnitelmaa ilman muutoksia allekirjoittaa.

    '' Miksi ihmeessä muuten työkkärissä sitten yritetään saada näitä suunnitelmiin ? ''

    Siksi, että mahdollisimman moni työtön halutaan pois rumentamasta työttömyystilastoja. Työtön ei ole työtön, jos hän on ilmaistyössä tai humpuukikoulutuksessa. Työkkäreissä on näet tulostavoitejärjestelmä...

    Äänestä

Noiden edellisten lisäksi oli hyvä tietää myös, mites kun työmarkkinatuella on oltu 180 pv ja kunta yrittää laittaa silloin kaikki työpajalle ? Voiko noista kieltäytyä ? Ei kiinnosta tippaakaan alkaa tekemään ilman palkkaa mitään. Palkallisena sen sijaan väännän mielelläni ylitöitäkin minkä saan. Kuten aiemminkin.

Äänestä
  • päteekö nuo ohjeet ylipäätään työmarkkinatuella oleviin ? Vaiko vain liiton rahaakin saaviin ?

    Äänestä

  • Työpajahan on orjatöiden teettämistä käsittääkseni.

    Äänestä

  • kysyä kirjoitti:

    päteekö nuo ohjeet ylipäätään työmarkkinatuella oleviin ? Vaiko vain liiton rahaakin saaviin ?

    Muutoin pätee paitsi siltä osin, ettei työmarkkinatuelle pudonnut voi kieltäytyä kertaakaan mistään sellaisesta, minkä on mennyt työnhaku/aktivointisuunnitelmassa hyväksymään. Päivärahan saajahan voi sen kerran tehdä.

    Äänestä

  • Pätee' kirjoitti:

    Muutoin pätee paitsi siltä osin, ettei työmarkkinatuelle pudonnut voi kieltäytyä kertaakaan mistään sellaisesta, minkä on mennyt työnhaku/aktivointisuunnitelmassa hyväksymään. Päivärahan saajahan voi sen kerran tehdä.

    luettava.
    Nauhoitus kannattaa tehdä salaa, kun eukot muuten eivät ole niin puheliaita.
    Lisäksi, jos saa osoituksen työpaikkaan, kannattaa sekin ehdottomasti nauhoittaa.

    Äänestä

  • *********'' kirjoitti:

    Työpajahan on orjatöiden teettämistä käsittääkseni.

    Suomessa on orjatyön teettäminen kielletty.

    Äänestä

  • korjaan kirjoitti:

    Suomessa on orjatyön teettäminen kielletty.

    Mutta silti sitä tapahtuu.
    Se että kutsutaan orjatyötä vaikka aktivoiniksi ei muuta sitä tosiasiaa että Suomessa on todella ja ihan oikeesti orjatyötä.

    SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET

    Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa yleisesti tietoon ja arvioitaviksi.

    Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä

    -kieltäytymisestä
    -eroamisesta
    -omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
    -omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu

    seuraa rangaistus.


    LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET

    Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, EU:n perusoikeuskirjaa, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakia.


    TOIMINNAN ESITTELY

    Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.

    Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.

    Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.

    Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.

    Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.

    Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.


    RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ

    Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.

    Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.

    Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.

    Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia. Toimeentulotukilaissa kuitenkin sanotaan: "alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

    Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.

    Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.

    Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.


    MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET

    Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.

    Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.

    Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.

    Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.

    Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.

    Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.

    Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.

    Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.

    On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.

    Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.


    SANANVAPAUS

    Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.

    Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.

    On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.


    SEURAUKSIA

    Nämä pakotuskäytännöt ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia. Ne ovat epäilemättä omalta osaltaan vaikuttaneet maamme köyhyysongelman ja yleisen väkivallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Aivan suoria seurauksia ovat:

    -Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.

    -Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet paljon työvoima- ja sosiaalitoimistoissa, ja niissä on jouduttu turvautumaan paikoittain jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset uutisoidaan.

    -Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.

    -Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.


    TÄSTÄ ESITYKSESTÄ

    Tätä esitystä on muokattu yli kuukauden ajan avoimissa ja laajaltiseuratuissa nettipalveluissa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.


    LOPPUSANAT

    YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.

    EU:n perusoikeuskirja sanoo: ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.

    Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

    Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.

    Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.

    Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.

    Äänestä

  • myös kielletty kirjoitti:

    Mutta silti sitä tapahtuu.
    Se että kutsutaan orjatyötä vaikka aktivoiniksi ei muuta sitä tosiasiaa että Suomessa on todella ja ihan oikeesti orjatyötä.

    SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET

    Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa yleisesti tietoon ja arvioitaviksi.

    Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä

    -kieltäytymisestä
    -eroamisesta
    -omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
    -omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu

    seuraa rangaistus.


    LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET

    Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, EU:n perusoikeuskirjaa, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakia.


    TOIMINNAN ESITTELY

    Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.

    Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.

    Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.

    Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.

    Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.

    Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.


    RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ

    Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.

    Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.

    Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.

    Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia. Toimeentulotukilaissa kuitenkin sanotaan: "alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

    Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.

    Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.

    Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.


    MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET

    Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.

    Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.

    Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.

    Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.

    Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.

    Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.

    Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.

    Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.

    On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.

    Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.


    SANANVAPAUS

    Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.

    Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.

    On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.


    SEURAUKSIA

    Nämä pakotuskäytännöt ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia. Ne ovat epäilemättä omalta osaltaan vaikuttaneet maamme köyhyysongelman ja yleisen väkivallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Aivan suoria seurauksia ovat:

    -Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.

    -Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet paljon työvoima- ja sosiaalitoimistoissa, ja niissä on jouduttu turvautumaan paikoittain jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset uutisoidaan.

    -Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.

    -Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.


    TÄSTÄ ESITYKSESTÄ

    Tätä esitystä on muokattu yli kuukauden ajan avoimissa ja laajaltiseuratuissa nettipalveluissa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.


    LOPPUSANAT

    YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.

    EU:n perusoikeuskirja sanoo: ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.

    Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

    Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.

    Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.

    Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.

    käyttää vapaasti mm. lähettämällä se esim. kansanedustajalle

    Äänestä

  • kirjoittamaasi kirjoitti:

    käyttää vapaasti mm. lähettämällä se esim. kansanedustajalle

    Tuo teksti on pyörinyt tuolla Potkut- ja työttömyyspalstalla ja muuallakin internetissä jo ainakin pari vuotta. Alkuperäinen kirjoittaja ei ole tiedossa. Aikoinaan tuossa oli teksti "saa vapaati levittää eri tiedotusväineille, se on jopa suotavaa". Veikkaan että aika moni kansanedustaja on saanut tuon tekstin, itsekin olen lähettänyt 8 kansanedustajalle. Vastauksia en ole saanut. Mikään virallinen taho ei ole tetääkseni yrittänyt kumota tuossa esitettyjä väitteitä. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?
    Mistähän oikein kertoo tuo vaikeneminen? Veikkaan että joidenkin p*settä se polttaa jo aika tavalla.

    Äänestä

  • kirjoittamaasi kirjoitti:

    käyttää vapaasti mm. lähettämällä se esim. kansanedustajalle

    Teksti on Potkut ja työttömyyspalstalla monen yhteisesti laatima. Sitä on levitetty moniin paikkoihin, mutta ei lisä pahaa tee. Teksti on vapaasti levitettävissä.

    Jos haluaa kirjoituksen historiaa tutkailla, niin hakuun voi laittaa kirjoittajan kohdalle AD UN ja hakea kannattaa Potkut ja työttömyyspaltalta.

    En ole tuo AD UN, joka homman aloitti. Osallistuin kyllä kehittelytyöhön.

    Tuon kirjoituksen laatimisen jälkeen Potkut ja työttömyyspalstalla ei asiallinen keskustelu ole enää onnistunutkaan sensuroinnin vuoksi. Teksti ilmeisesti meni jonnekin sellaiseen paikkaan, joka laittoi massiivisen sensurointihomman päälle. Ja sitä on jatkunut parin vuoden ajan eikä loppua näytä tulevan.

    Oli ilmeisesti jollekin liikaa, että työttömien kesken syntyi yhteistoimintaa. Siitä haluttiin kai tehdä oitis loppu. Itse epäilen hyvin vahvojen syiden vuoksi, että asialla on työhallinto. Vaan menihän teksti mm. työministerille.

    Äänestä

  • ***************'' kirjoitti:

    Teksti on Potkut ja työttömyyspalstalla monen yhteisesti laatima. Sitä on levitetty moniin paikkoihin, mutta ei lisä pahaa tee. Teksti on vapaasti levitettävissä.

    Jos haluaa kirjoituksen historiaa tutkailla, niin hakuun voi laittaa kirjoittajan kohdalle AD UN ja hakea kannattaa Potkut ja työttömyyspaltalta.

    En ole tuo AD UN, joka homman aloitti. Osallistuin kyllä kehittelytyöhön.

    Tuon kirjoituksen laatimisen jälkeen Potkut ja työttömyyspalstalla ei asiallinen keskustelu ole enää onnistunutkaan sensuroinnin vuoksi. Teksti ilmeisesti meni jonnekin sellaiseen paikkaan, joka laittoi massiivisen sensurointihomman päälle. Ja sitä on jatkunut parin vuoden ajan eikä loppua näytä tulevan.

    Oli ilmeisesti jollekin liikaa, että työttömien kesken syntyi yhteistoimintaa. Siitä haluttiin kai tehdä oitis loppu. Itse epäilen hyvin vahvojen syiden vuoksi, että asialla on työhallinto. Vaan menihän teksti mm. työministerille.

    "Itse epäilen hyvin vahvojen syiden vuoksi, että asialla on työhallinto."

    Minulle eräs työvoimaneuvoja paljasti, että hän lukee päivittäin työaikanaan potkut- ja työttömyyspalstaa. Mitä itse työvoimaneuvojaan tulee, niin hän on parhaasta päästä ammattikunnassaan. Toinen ryhmä joka voisi terrorisoida sivustoa, ovat työvoimapoliittisilla kurseilla olevat - ja vielä työttömienyhdistykset.

    Äänestä

  • ovat..................... kirjoitti:

    "Itse epäilen hyvin vahvojen syiden vuoksi, että asialla on työhallinto."

    Minulle eräs työvoimaneuvoja paljasti, että hän lukee päivittäin työaikanaan potkut- ja työttömyyspalstaa. Mitä itse työvoimaneuvojaan tulee, niin hän on parhaasta päästä ammattikunnassaan. Toinen ryhmä joka voisi terrorisoida sivustoa, ovat työvoimapoliittisilla kurseilla olevat - ja vielä työttömienyhdistykset.

    En usko, että kukaan ilman palkkiota hommaa tekee niin tiiviisti. Palstalla päivystetään ma-to lähes ympäri vuorokauden ja tehtaillaan poistopyyntöjä. Sen lisäksi palstalle tulee tietynlaisia häirikköviestejä, joiden ainakin alkuperäinen laatija tuntee työttömyysturvaa.

    Viikonloppuna sitten ovat enemmän tavalliset häiriintyneet tyypit asialla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


*************' kirjoitti:

Olkaapa tosi tarkkoja, kun laaditaan työnhaku/aktivointisuunnitelmaa. Muistakaa, että lain mukaan suunnitelma on tehtävä yhteistyössä. Työkkärin/typin virkailija ei voi sitä yksipuolisesti laatia. Sellaista suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyä, vaan siihen voi vaatia tehtäväksi haluamiaan muutoksia. Tuossa asiaa koskeva lainsäännös:

Työnhakusuunnitelman laatiminen

Työnhakusuunnitelman laatii työvoimatoimisto YHDESSÄ työttömän työnhakijan kanssa.

Vastaava säännös on olemassa aktivointisuunnitelmasta.

Suunnitelmat eivät ole pätevät, ennen kuin niissä on kaikkien osapuolien allekirjoitukset. Työvoimavirkailijan laatima tuloste ilman allekirjoituksia ei täytä lain vaatimuksia.

Orjatöihin voidaan velvoittaa lain mukaan vain, jos siitä on maininta työnhaku/aktivointisuunnitelmassa. Siksi on äärimmäisen tärkeää syventyä tarkkaan ennen allekirjoittamista, mitä suunnitelma sisältää.

Aiheesta tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000042740064#22000000042740064

Jos olet päivärahan saaja, niin sinulla on siitä riippumatta, mitä työnhakusuunnitelmassa lukee, kerran oikeus kieltäytyä orjatöistä.

Tuota juttua tuskin työkkäreissä kovinkaan hyvin tunnetaan. Mutta tuossa on lainsäännös:

Työnhakusuunnitelmasta, työllistymisohjelmasta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen (23.6.2005/459)

Työnhakijalla, joka kieltäytyy osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen tai kieltäytyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta työllistymisohjelman tarkistamisesta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. (23.6.2005/459)

Työnhakijalla, joka ilman 4 momentissa tarkoitettua tai siihen rinnastettavaa pätevää syytä kieltäytyy työvoimatoimiston tarjoamasta työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan sisältyvästä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta taikka muusta niihin rinnastettavasta kohtuulliseksi katsottavasta työllistymistä edistävästä toimenpiteestä, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. (23.6.2005/459)

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN saajaan VAIN, JOS KIELTÄYTYMINEN ON TOISTUVAA.

Tuo 2 momentti tarkoittaa muuten toista kappaletta.

Pykälä löytyy työttömyysturvalain 1 luvusta ja se on 18 §. Itse laki löytyy tuolta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu