täytyy oikeissa "elävissä kuvissa" käydä eikä aina käpertyä soffannurkkaan TV:n ääreen.
Meikämanne repäisi viime sunnuntaina ja lähdin tutustumaan meidän uuteen hiljan valmistuneeseen
elokuvatetteriimme.
Väkeä oli ihan kohtuullisesti liikenteessä, ikärakenne kyllä selvästi alle 40 v. Muut osteli kovasti karkkia, lastuja ym.purtavaa.
Filmi oli "Slummien miljonääri", kovasto Oscareita napsinut teos. No, aika erikoinen aikuisten fantasia. Ei ihan mun makuun, arvosana
8. Mä olen tykästynyt suomalaisiin leffoihin.
Käykö 60- kymppiset miten paljon leffoissa ?
Meikämanne repäisi viime sunnuntaina ja lähdin tutustumaan meidän uuteen hiljan valmistuneeseen
elokuvatetteriimme.
Väkeä oli ihan kohtuullisesti liikenteessä, ikärakenne kyllä selvästi alle 40 v. Muut osteli kovasti karkkia, lastuja ym.purtavaa.
Filmi oli "Slummien miljonääri", kovasto Oscareita napsinut teos. No, aika erikoinen aikuisten fantasia. Ei ihan mun makuun, arvosana
8. Mä olen tykästynyt suomalaisiin leffoihin.
Käykö 60- kymppiset miten paljon leffoissa ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ehtinyt aloittaa uudelleen. Perheettömänä Helsingissä kävin paljon, koska viidessä minuutissa ehti moneen teatteriin . Pidän elokuvista paljon enemmän kuin teatterista, pääsee laajemmalle. Hiljaiset sillat on yksi parhaista. Sen kävin katsomassa oikeassa elokuvateatterissa. Minusta ei tarvitsisi syödä mitään, tuo jatkuva mussuttaminen joka paikassa häiritsee.
Ainakin täällä piäkaupunkiseuvulla ruukataan käydä päiväleffassa, koska liput ovat silloin hieman halvempia ja teattereissa on ihanan rauhallista ja väljää. Olen intohimoinen leffassakävijä edelleen, kotisohvalta nähty ei voita teatteritunnelmaa. Ikäisiäni eli yli kuusikymppisiä on paljon päivänäytäksissä yksin ja yhdessä. Huomenna on tarkoitus piipahtaa katsomassa Miehet, jotka vihaavat naisia (heh, kuullostaa kovin suomlaiselta). Yli kahden tunnin istuminen on tiedossa.
Käyn mielelläni elokuvissa ja viime viikolla olin jopa kahdessa leffassa. Ystäväni kanssa olin päivänäytöksessä (on edullisempi pääsymaksu) katsomassa Daru Karukosken elokuvan, joka kertoo lestadiolaistytöistä. He karkaavat omasta suljetusta piiristään kaupunkiin, 'syntiseen elämään' kokemaan tavallisen nuoren elämää. - Elokuva oli kauniisti filmattu, suomalaismaisemat upeita ja tarina ajattelua herättävä. Pidin kovasti filmistä. - Toinen filmi oli englantilainen 'Herttuatar' ja kertoi 1700-luvun lopussa eläneestä tytöstä ja hänen elämästään herttuattarena. Kuvaus oli upeaa, puvut ja muut miljööt loistavia. Sen aikainen yläluokan elämä vyöryi elokuvakankaan välityksellä loisteliaan, kammottavana, näennäisen rikkaana ja teennäisenä. Ja itse tarina oli aika hengästyttävää, mutta uskottavaa sen aikakauden tarinaa yläluokan naisen elämästä. - On hauskaa, kun molemmat tyttäreni joskus pyytävät minua leffaseuraksi. Nuoriso tosiaan tykkää syödä napostella herkkuja leffan aikana, mutta minulle riittää se katsottava elokuva.
elokuvien ystävä. tosin nykyisin käyn paljon harvemmin kuin esim. 10 vuotta sitten, jolloin kävin viikottain.
Tykkään Almodovan elokuvista ja suomalaista kelpaa Kaurinmäen elokuvat. Minä kyllä tykkäsin "Slummien miljonääristä." Eilen kävin katsomassa "Herttuatar" Seuraavaksi aion mennä katsomaan "Lukija"
"Mamma Mia" oli ihana. Vaikka en varsinaisesti ole ollut ABBA:n musiikin ihailija, tuli "nuoruus" mieleen. Ja mitkä Kreikan maisemat!
Vuokraan myös ahkerasti DVD:tä.
tulee ainakin käytyä.
Televisiosta ei tule kovinkaan paljon minua kiinnostavia ohjelmia.
Meidän elokuvateatterimme ei ole ihan uusi, talo valmistui 1950.
Väkeä käy vaihtelevasti, lasten elokuvissa enemmän. Joskus olen ollut ainoa asiakas.
Jos käyn lasten kanssa, en koskaan osta mitään mässytettävää. Yksin ollessa useimmiten sorrun.
Minä en noita suomalaisia oikein jaksa. Meidän pikku kinossa on yleensä aika hyviä elokuvia.
Matkaa minulla on elokuvateatteriin n. 500 m.
käyn elokuvissa. Nyt on taas innostus päällä, päivällä on halvempaa niin etten sarjalippuja käytä päivällä ollenkaan. Stokkan hulluilta päiviltä täytyy ostaa uudet liput.
Viimeksi nähdyt kuvat on Australia, suosittelen ja Benjamin Buttonin uskomaton elämä, se on makuasia pitääkö siitä.
Monta kiinnostavaa kuvaa on näkemättä. Uusin kotimainen Postia pappi Jaakobille on pakko mennä katsomaan.
mainoksen siitä "Postia pappi Jaakobille".
Heikki Nousiainen & Kaarina Hazard. Pitää mennä
katsomaan kun tulee.
arvostelut tuo uusin kotimainen "Postia pappi Jaakobille". Ei kun katsomaan.
Nuorena tuli käytyä, nyt maalla asuessa ei enää.
Katselisin jotakin romanttista, jos olisi tarjolla.
Minulla on mennyt 30 vuotta ja kerran kävin paikallisessa lapsen seurana...
Teatterissa on enemmän tullut käytyä. Siitäkin jo yli 5 vuotta.
Ehkä joskus, ehkä.
Jos etäisyydet ovat pitkät ja hankalat on täysin ymmärrettävää, että käynnit harventuvat. Itselläni täällä Espoossa on matkaa n. 1 km. Eli kysymys on sitten laiskuudesta tai jostain muusta. Nykyäänhän on TV-tekniikka kaiken kaikkiaan sitä luokkaa, että hyviä nautinnollisia katseluhetkiä voi viettää omalla kotisohvalla sikäli kuin ohjelmisto miellyttää.
Viim eisen viiden vuoden sisällä on tullut käyksi ehkä 10 kertaa elokuvissa. Kyseessä on ollut suomalaisittain suurkaupungin elokuvateatteri.
Yhdenkään elokuvan sisältö ei ole jäänyt paljoakaan mieleen eikä antanut ajattelemista. Esim. historiallisia elokuvia ei näy missään.
Kaikki ne olivat lähinnä henkistä roskaa. Hyviä elokuvia ei enää valmisteta. Viime vuosien kotimaiset elokuvatkin ovat hyvin tyhjänpäiävisiä. Eivät kiinnosta.
hyvä elokuva?
Jos et käy, miten voit tietää onko niitä?