1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana7
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana7
Vastaukset 37
Vanhimmat
1.En
2.En
3.En
4.Ehkä
5.Kyllä
6.Ehdottomasti
7.Kyllä, jos tilanne olisi erittäin vakava.
1.En
2.En
3.En
4.Kyllä
5.Kyllä
6.Kyllä
7.En (jos lapsi on todennäköisesti terve)
1. En
2. En
3. En
4. Harkitsisin ehkä
5. Kyllä
6. Kyllä
7. Kyllä
1.en
2.en
3.en
4.ehkä, todennäköisesti
5.kyllä
6.kyllä
7.kyllä, jos hengenvaara on todellinen. Aiemmat lapset tarvitsevat äitiäkin.
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
-en
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
-en
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
-en
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
-luultavasti en
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
-en tiedä, ehkä?
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
-luultavasti kyllä
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana7
-nykyisessä tilanteessa, kun on muitakin lapsia, luultavasti kyllä, jos olisi kyse todella isosta riskistä (tai sitten en... en tiedä)
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
En tekisi.
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
En tekisi.
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
En tekisi.
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
En tekisi.
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
Tuo riippuu ainakin vamman asteesta.
Vuonna 1987 minä odotin kolmatta lastani ja alkuraskauden ultran mukaan lääkärit kertoivat meille, että tulokas olisi vaikeavammainen. Pohdimme puolisoni kanssa asiaa pitkään ja hartaasti ja päädyimme toimimaan vastoin neuvoja, eli emme abortoineet. Syksyllä -87, hiukan ennen suunniteltua sektiota, synnytys käynnistyi spontaanisti ja perheemme kasvoi terveellä kymmenen pisteen tytöllä. Lääkärit pahoittelivat ”virhettä”. Ultra ei siis mielestäni ole luotettava lähde vamman määrittelylle. Lapsivesipunktio sen sijaan, jos sellaisen tekee, on.
Yksi lapsenlapsistani oli, kuten osa täällä kirjoittelevista tietääkin, vaikeavammainen. Se raskaus sujui normaalisti ihan loppumetreille asti ja vasta paria viikkoa ennen synnytystä kävi ilmi, että tulossa oli aivan erityinen erityislapsi. Leikkaustiimin osaksi muuan paikalle hälytetty professori tokaisi 3D-ultrassa ”Aivoja näkyy. Kannattaa hoitaa!” Luulen että omat kriteerini kulkisivat suunnilleen samassa. Jos lapsella olisi aivot ja säälliset eloonjäämismahdollisuudet, en abortoisi.
Tässä yhteydessä lienee syytä mainita sekin, että en paheksu niitä, jotka päätyvät toisenlaisiin ratkaisuihin. Kukin meistä kulkee matkansa omissa mokkasiineissaan ja pystyy harvoin antamaan päteviä lausuntoja siitä miten toisen kengissä tulisi askeltaa.
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
En tekisi.
Tässäkin asiassa tunnen itseni ja perheeni. Pystyisimme aivan varmasti rakastamaan silläkin lailla alkunsa saanutta lasta aivan omana ihmeellisenä, ihanana itsenään.
Mikäli asia ei olisi niin, niin en tiedä. Ehkä silloin antaisin lapsen adoptointiin…
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana?
En tekisi.
Mikäli elämäntilanteeni olisi toinen ja olisi syytä pelätä että muista lapsistani ei pidettäisi hyvää, rakkaudellista huolta vähintäänkin minun oletetun elinikäni verran, joutuisin pohtimaan asian uusiksi…
Minä en siis itse päätyisi aborttiin yhdessäkään niistä tavallisemmista tilanteista. Se on minun valintani. Joku toinen valitsee omista lähtökohdistaan toisin ja niin sen asian pitää mielestäni mennäkin. En siis paheksu saatikka tuomitse niitä, jotka oman elämäntilanteensa ja itsetuntemuksensa puitteissa päätyvät tai ovat päätyneet aborttiin.
Ainoastaan sellaiseen abortointiin joka muistuttaa ehkäisyä, koen että kenelläkään on tarvetta puuttua. Usein sosiaalisista syistä toistuvat abortit yhdellä ja samalla henkilöllä, niin kenties yhteiskunnan tulisi kannustaa sterilisaatioon…?
Sen sijaan: poksahtaisitkos vielä parisen kertaa, tuoden lisää lapsia tähän maailmaan.
Kyllä se olet sinä, jota pitäisi kannustaa sterilisaatioon, eikä joku joka lapsensa aiheesta abortoi.
Luuletko, että se on VAIN sinun hommasi täyttää tämä maapallo?
tänne tekee joku muu ,kuin sinä...
tai jotain sellaista????
Ihan muuten vain pidän elämästä suurperheessä.
et jakautuisi niin ahkerasti?
eli ellen pitäisi lapsista ja elämästä suurperheessä niin minä en olisi valinnut niitä elämääni.
ei ihminen aivoja tarvitse ihan oikeasti...
Eli vaikka aivojen rakenne olisi täysin tunnistamaton ja jopa massan määrä olematon niin pienelläkin määrällä tulee toimeen jos selviää synnytyksen yli ja osaa hengittää ihan itse. Voi kuulostaa hullulta, mutta näin vaan on..
Jos siis olet valmis pitämään lapsen jolla on aivoja niin mikä on aivon määrite mielestäsi?
Ultran suhteen olen yhtä skeptinen kuin sinäkin ja siksi se ei saa eikä voi olla kenellekkään peruste keskeytykseen kuten ei myöskään joku veriseula jolla kartoitetaan vasta riskiä.
Turhan moni menee soitellen sotaan eli kaikkiin sikiön terveyttä mittaaviin kokeisiin ajattelematta että kyse on siitä että pyritään saamaan terve lapsi yhteiskuntaan eli säästämään rahaa. Parhaassa tapauksessa seulat antavat aikaa asennoitua ja valmistautua uuteen erityiseen tulokkaaseen.
Niin ja ainahan tämä on spekulointi akunnes se osu kohdalle..
ne lestadiolaisäidit, jotka on pakotettu lisääntymään koko hedelmällisen ajan.
1. en
2. en
3. en
4. en
5. mikäli vamma heikentäisi oleellisesti elämänlaatua, aiheuttaisi selkeästi varhaisen kuoleman ja paljon kipua lapselle, niin kyllä.
6. en osaa sanoa, luultavasti en, ei ole lapsen syy. Jos raiskausuhri on nuori, niin sitten abortti lienee paras vaihtoehto.
7. Ainahan äidin henki on vaarassa odotusaikana. (Samoin autoillessa...)Jos vaara on ilmeinen ja kuolema vaihtoehtona todennäköinen, niin kyllä. Jos näin ei ole, niin en tiedä miten toimisi, riippuisi riskistä.
1.kyllä
2.kyllä
3.en
4.en
5.ehkä
6.kyllä
7.kyllä
Jokaiseen vastaus; En.
Jos 7 kohtaa joku ihmettelee, niin en voisi tappaa lastani säästääkseni oman henkeni.
äidin mieluummin?
Voin kertoa, että oman vanhemman menettäminen on lapselle kamalinta, mitä voi tapahtua. Mieluummin siis itse kuolisit, ja jättäisit lapsillesi kamalan tuskan ja äidittömän elämän loppu elämäkseen?
Se vasta onkin itsekästä, itse pääset helpolla ilman "omantunnontuskia", mutta lapset jäisivät kärsimään raastavaa ikävää. Hurjaa.
että eletään tätä päivää kun nämä tapahtuisivat,
1.en
2.en,paitsi jos se elämäntilanne olisi että itse olisin kuolemansairas eikä toista huoltajaa olisi tms tosi paha tilanne
3.en
4.melko varmasti kyllä
5.kyllä
6.kyllä
7.kyllä,jos odottaisin ensimmäistä ottaisin ehkä riskin
Eli tekisin niissä tilanteissa, kun minulle ei sopisi lapsen tulo.
Se on jokaisen oma asia.
samaa mieltä minäkin.
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
En.
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
Ei millään tavalla? Sitten kyllä.
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
En.
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
Vaikeaa, mutta nyt sanoisin en. Vamman vaikeusastetta ei voida kuitenkaan varmuudella tietää, ja noh, kahden erityslapsen kanssa sitä on tässäkin pärjätty. Ei ole kokemusta siitä mitä normaali lapsi oikeastaan on, joten tilanne olisi siihen verrattuna huomattavasti helpompi.
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
Vamaan laatu on tässä avainkysymys. Ympärivuorokautiseen hoitoon minusta ei ole, tai jos katsotaan että lapsen elämä tulisi olemaan lyhyt ja hoitojen täyttämä... Mutta jos on odotettavissa että lapsi eläisi täyden elämän, ja olisi ehkä parhaassa tapauksessa myös kykenevä elämään sitä elämää edes verrattain normaalisti, tervetuloa.
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
Kyllä.
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana7
Kyllä.
***
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
-En.
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
-En.
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
-En.
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
-En.
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
-En.
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
-Tekisin.
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana7
-Tekisin, sillä nykyiset lapset tarvitsevat äitiä. Itse asiassa minulla on eräs tauti joka aiheuttaa että minulla on muutaman prosentin mahdollisuus kuolla raskausaikana/synnytyksessä kun normaaleilla kanssaeläjillä.
Mutta olen jo 2 synnyttänyt ja haluan lisää. Se on helpotus kun tauti tiedetään niin siihen saa lääkityksen. Mutta jos kävisi ilmi että olisin isommassa vaarassa kuolla niin sitten varmaan tekisin abortin. Tähän on paha vastata yksiselitteisesti.
1. Luultavasti (miksi tehdä "väkisin" lisää, jos ei halua, oletuksena tietysti, että olisin huolehtinut oikein ehkäisystä!
2. Kyllä
3. En
4. En
5. Kyllä varmaankin
6. Kyllä
7. Kyllä
Jos lapsi päättää perheeseemme syntyä, hän on aika tervetullut. Meillä ei ole mitään lapsilukuja tai tiukkoja odotuksia sille, millainen elämäntilanteemme kuuluisi olla lapsen kannalta. (vrt. kohdat 1 ja 2) Jos aviopuoliso päättäisi minut jättää, niin miksi ihmeessä syntymätön lapseni joutuisi kärsimään aikuisen ihmisen ratkaisusta. (kohta 3)
En myöskään koe, että olisimme itsekään niin täydellisiä ja terveitä ihmisiä, että voisimme asettaa lapselle kelpoisuusvaatimukset. Ihmiset tuntuvat myös unohtavan sen tosi asian, että riskit eivät lopu onnistuneeseen raskauteen ja synnytykseen. Voihan lapsi vammautua 1-, 2- tai 3-vuotiaanakin, eikä palautusoikeutta ole tuolloinkaan. Eli otetaan sellainen lapsi kuin on tullakseen ja murehditaan sitten, jos on tarvetta (kohdat 4 ja 5).
Minua ei ole koskaan raiskattu, enkä vähättele ollenkaan tapahtuman traumaattisuutta. Ajattelen sen kuitenkin niin, että raiskauksesta alkunsa saanut lapsi on viaton tilanteessa, ja hän ei ole yhtään vähempää minun lapseni kuin avioliitossa syntyneetkään. En siis usko, että pystyisin aborttiin tuolloinkaan. (kohta 6)
Jos oma henkeni olisi vaarassa ja nyt kun on vielä kaksi pientä huollettavaa, tekisin ratkaisun itse tilanteessa.
Minusta on oikeastaan aika hyödytöntä keskustella kohdista 6. ja 7. ja myöskin 4. ja 5. kohta ovat sinällään harvinaisia tapauksia. Yli 90 % aborteista tehdään sosiaalisista syistä täysi-ikäisille naisille.
Viime kesänä eräs rippikoulupastori sai varoituksen aborttifilmin näyttämisestä riparilaisille. Monella tuntuu myös olevan vakiovirtenä se, ettei abortin tehneitä pidä syyllistää. Ja mitäpä se syyllistäminen auttaakaan.
Mutta miksi ihmiset sitten kokevat helposti syyllisyyttä asiasta ja järkyttyvät aborttifilmeistä? No siitä yksinkertaisesta syystä, että kyseessä on järkyttävä asia.
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
- En tekisi aborttia, sillä jos lapsiluku on täysi, on keinot varmistua, ettei lisää lapsia todellakaan tule.
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
- En tekisi, perustelut ovat samat kuin edellisessä.
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
- En tekisi. Jos mies olisi lähteäkseen, niin sitten menisi.
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
- En tekisi.
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
- En luultavasti tekisi.
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
- Tekisin ehdottomasti abortin, sillä raiskauksen kerran kohdanneena tiedän, etten kestäisi kantaa sisälläni raiskauksesta seurannutta lasta. Asettaisin siis oman mielenterveyteni etusijalle.
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana?
-Tekisin, sillä aiemmat lapset tarvitsevat äitiä.
Kaikkiin voi vasta ei tai kyllä. Nyt on helppo sanoa että kyllä tekisin jos niin tai näin sattuisi. Mutta oikeasti kun joutuu johonkin noista tilanteista on ehkä vastaus ihan erilainen.
En ymmärrä mitä tällä kyselyllä yleensäkkään haetaan?
5, 6 ja 7 tapauksissa tekisin abortin. Ehdottomasti! Se juuri kohtuun kiinnittynyt möhkäle ei ole vielä lapsi niin kuin jotkut täällä puhuu joten toista kertaa ajattelematta tekisin abortin!
1-3 = en tekisi
4-7 = en osaa sanoa
1. en
2. en
3. en
4. nyt tuntuu, että en, mutta jos tilanne olisi tosi.... en
5. saattaisimme miettiä asiaa pitkään, ehkä
6. en osaa sanoa
7. vaikea kysymys. riippuu tilanteesta
1.en
2.en
3.en
4.en
5.en
6.vaikee...en tiedä
7.kyllä,jo olemassa olevien lasten takia
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
- ei kai se ole täysi jos tulossa on vielä joku? Sen verran uskon kohtaloon, että tässä tilanteessa se saa ratkaista. Aborttiin olisi oltava oikea syy eikä vain se, että musta tuntuu nyt joltain..
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
- laitetaan sopimaan, aina asiat järjestyy ja asiat on sovittavissa. Vaikka tuntuu että tilanne on epäsuotuisa niin tovin kuluttua se voikin olla jo toinen tilanne kokonaan.
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
- kuka ottaa tuollaisen miehen? Luulen että silloinkin tai ehkä juuri sillon tahtoisin pitää vauvan jotta olisi tavallaan jotain hyvääkin odotettavissa, en tiedä..
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
- tiukin paikka ikinä! Koska oikeassa elämässä ei olla salkkareissa ja kaikki Downit ei ole ihania ja terveitä niin uskon että kallistun aborttiin. Joskus kun se oikea tieto lisää tuska aja niin on tässäkin asiassa...
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
- ehdoton abortti.
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
- en usko että tahtoisin pitää tässä tilanteessa lasta ikinä koskaan. Minulle se ainakin muistuttaisi asiasta joka ikinen päivä uudelleen kerta toisensa jälkeen kun muutenkin tuppaan olemaan kaunainen vaikka osaan elää sen piirteen kanssa ja tulen loistavasti toimeen ihmisten kanssa joista en edes pitäisi...
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana7
- paras syy abortille mitä on olemassa.
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi?
En tekisi. En varmaan tekisi, lapsia ei suunnitella ne saadaan.
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
Sitten järjestäisin niin, että sopisi.
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
SItten olisin yksihuoltaja.
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
Sitten saisin ihanan rakkaan DOWN-lapsen.
Vamma ei ole syy sille, ettei saisi syntyä.
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
Vamma ei ole syy sille ettei saisi syntyä, raskasta aikaa tulisi, mutta varmasti siihen aikaan mahtuisi muutamakin onnenhetki.
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
En siltikkään, se että minut olisi raiskattu ei olisi lapseni syy.
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana?
Minun elämäni ei ole yhtä tärkeää kuin lapsen, vaikka hän ehkä joutuisikin elämään ilman äitiä, hänellä olisi minun puolestani vahva tukirengas.
Ja nämä vastaukset siis minun kohdaltani.
pariskunnalla oli todella vaikeasti vammainen lapsi ja ei siinä kyllä näyttänyt olevan valopilkkuja kenelläkään.Ja se hoitaminen oli niin raskasta(eikä siihen helpotusta koskaan tule kun ei opi asioita) et ei siihen yhtälöön toisia lapsia olisi sopinut.En kyllä ymmärrä mitä kukaan siitä irti sai vanhemmat tai lapsi..
on ihan varmasti lestadiolainen. Hehän eivät saa keskeyttää raskautta, vaikka oma henki menisi. tosi järkevää touhua.
En ole lestadiolainen.
Olen itse ollut paljon tekemisisssä vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa, tiedän, että valopilkkuja on.
Olen hoitanut vammaisia ja olen toiminut heidän omaistensa kanssa.
Olen kysellyt valopilkuista ja niitä kuulemma on paljon. Raskasta kuulemma on, mutta kaikki ovat tähän mennessä sanoneet, että oma kehitysvammainen lapsi on erittäin rakas ja he ovat onnellisia lapsistaan.
1. raskautta ei oltaisi suunniteltu puolison kanssa eli lapsiluku olisi toisin sanoen täysi? Kyllä
2. raskautta ei oltaisi suunniteltu, eikä vauva sopisi elämäntilanteeseen millään tavalla?
Kyllä
3. mies jättäisi sinut alkuraskauden aikana kuullessaan raskaudesta tai sitten lähtisi jonkin muun syyn vuoksi?
Kyllä
4. sikiö olisi tutkimusten ja seulojen mukaan Down-syndroomainen?
Kyllä
5. sikiö olisi vielä vaikeammin vammainen kuin Down-lapsi?
Kyllä
6. lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen tuloksena?
Ehdottomasti kyllä
7. oma henkesi olisi vaarassa odotusaikana?
Kyllä
Ihmettelen vähän joidenkin mielipiteitä, kuinka voimakkaasti he synnyttäisivät lapsen jos se vaikka olisi syntynyt raiskauksen seurauksena tai jos se ei vain sopisi elämäntilanteeseen.