Tää tunne polttaa lailla sulan laavan
en tiedä enää mitä tekisin?
On tuntu että saan vain pelkän haavan
mis` kaikki päättyy joskus kyynelin?
En luovuttaa mä silti tähän voisi
vaikk` vastarakkautta saisi en?
Voi jospa joku silmiin kuvan toisi
tie miten päättyy pienen ihmisen?
En jatkaa jaksa pidempääkään tässä
kun kaikki tunteet kuopattu jo on,
vaan mitä etsiä voin elämässä?
En tiedä? Siksi oonkin onneton.
Jos löytäisin mä rakkauden jyvän?
Ois sille silloin hyvä rakentaa,
sais rintaan rauhan, tunnetilan syvän
kun tietää että joku rakastaa.
Ei rakkautta ostaa voisi keltään
se aitoa ei rakkautta ois,
kun tunteen voisi löytää sydämeltään
ei mitään tarvis antaa silti pois.
Nää haavekuviako on vain houkan?
Ken toista etsii, toisen menettää,
vai tunnevammaisen vain pelkän moukan?
Kun käteen solmut narunpäästä jää.
Mä astun täällä omat askeleeni
ne eteen vie ja joskus taaksepäin,
mä annan sulle onnen kyyneleeni
ja rakkaus on tässä kädelläin.
Siis tartu pelkäämättä käteen tähän
jos aidon rakkauden sä haluat?
Vaan mielestäs jos on se liian vähän?
Oot muistoissani päivät tulevat.
en tiedä enää mitä tekisin?
On tuntu että saan vain pelkän haavan
mis` kaikki päättyy joskus kyynelin?
En luovuttaa mä silti tähän voisi
vaikk` vastarakkautta saisi en?
Voi jospa joku silmiin kuvan toisi
tie miten päättyy pienen ihmisen?
En jatkaa jaksa pidempääkään tässä
kun kaikki tunteet kuopattu jo on,
vaan mitä etsiä voin elämässä?
En tiedä? Siksi oonkin onneton.
Jos löytäisin mä rakkauden jyvän?
Ois sille silloin hyvä rakentaa,
sais rintaan rauhan, tunnetilan syvän
kun tietää että joku rakastaa.
Ei rakkautta ostaa voisi keltään
se aitoa ei rakkautta ois,
kun tunteen voisi löytää sydämeltään
ei mitään tarvis antaa silti pois.
Nää haavekuviako on vain houkan?
Ken toista etsii, toisen menettää,
vai tunnevammaisen vain pelkän moukan?
Kun käteen solmut narunpäästä jää.
Mä astun täällä omat askeleeni
ne eteen vie ja joskus taaksepäin,
mä annan sulle onnen kyyneleeni
ja rakkaus on tässä kädelläin.
Siis tartu pelkäämättä käteen tähän
jos aidon rakkauden sä haluat?
Vaan mielestäs jos on se liian vähän?
Oot muistoissani päivät tulevat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei tollasta ookkaan.
Mulla ainakaan.
On vain haavekuvaa.
Lohdutonta turrutavaa.
Joka ikinen ilta.
Joka ikinen yö.
Itkuni itken.
Se on mun työ.
Uskoni mennyt on.
Haaveeni kadonnut.
Toivonkipinä hiljalleen.
Viel kai lepattava on.
elämässä,
on haaveille kiva rakentaa
etsimässä, ikävässä
jokainen saa mitä haluaa.
Kiitos Sinulle Margitta palautteestasi.
Profiilistasi käy ilmi että moni olisi
ylpeä kun saisi kulkea rinnallasi.
Aina illankin jälkeen tulee aamu
joka tuo ne lämmittävät auringonsäteet.
Iloa päivääsi.
Vaikka niin monet itkut olen itkenyt
hänen peräänsä. Surrut niin että jouduin
opettelemaan hengityksen uudelleen.
En päivääkään vaihtaisi pois.
Vaikka hänen jokainen hius kotonani
sai ikäväni huutamaan. Paikkansa
vuoteellani niin tyhjä, että luulin kuolevani.
Sittenkään en päivääkään muuttaisi.
Vaikka kävin niin alhaalla ja mieleni oli
synkin kaikista. Ja kuinka pelkäsin
jääväni sinne, vihan katkeraan maahan.
Silti en irtoa niistä päivistä.
Tänäin ymmärrän niistä kasvaneeni ihmisenä
ja miehenä. Kypsyneeni isäksi. Ymmärtämään
koko sierlullani, että aurinko lopulta nousee.
Ja jokainen päivä on elävä aarre.
Ja jokainen Rakkaus laja
tähän elämään.
http://www.youtube.com/watch?v=x1VvYfv66bA
Kun pettyy kerran Rakkaudessa,
usko ja luottamus moneen,
liian moneen asiaan, höltyy.
Pitää entistä enemmän käyttää
energiaa uskon ja luttamuksen
löytämiseen ja joku herkkyys
jää kokematta.
Loogista.
Kun on kerran käynyt läpi tuskan,
ei tahdo saman toistuvan.
Samojen vaaleiden verhojen muuttuvan
pimennys verhoksi taas.
Avointa, vilpitöntä
ja rohkeaa Rakkausrunoa sinulta.
Ei mitään liikaa, vain
tärkeä hienoina säkeinä.
Kosketti minua syvältä ja luin
useaan kertaan.
Todella hieno runosi.
Kannustusta ja voimia sinulle.
tähän sanojesi rikkauteen on
kovin vaikea enään lisätä mitään.
Palautteesi sai minut nieleskelemään
moneen kertaan,jolloin myös totesin
jossakin onnistuneeni.
Juuri Sinunlaisesi ihmiset jotka
osaavat kannustaa toista oikeissa
paikoissa ovat todella tärkeitä.
Paljon valoisia päiviä Sinulle!
että kaikki päättyy joskus kyyneliin. Mutta pitää
olla rohkeutta kuitenkin rakastaa ja ottaa
vastaan sitä. Kohtalo tekee kuitenkin aina
puolestamme omat liikkeensä.
Runosi on taas niin kauniisti koottu rakkaudesta,
sen odotuksesta, jyväsistä, ettei voi kuin mennä
mukana ja ihailla. Hieman surumielisyyttä siinä
nytkin oli, mutta eihän elämäkään aina ole ruu-
suilla tanssimista.
Kannustavaa päivän jatkoa Sinulle ystäväni.
on usein taipumus muuttua ilosta
kyyneliin ja päinvastoin.
Sehän se on elämän rikkaus
ja se myös opettaa, jos ei muuta
niin hiljaa kävelemään.
Kiitos Sinulle linda kauniista
sanoistasi,paistetta päiviisi.
Sinullakin stemmaa, ja runon ajatus on kaunis.
Kerppuli
Sinulle kerppuli.
Hyvää illanjatkoa.