Muovi laatan alla

Nykyään ei maanvaraisiin lattioihin saa laittaa muovia mihinkään väliin. Entäs kun vanhassa talossa semmoinen on laitettu betonilaatan ja sen alapuolisten styroxien väliin, milläs tavalla se siinä välillä voi aiheuttaa kosteusongelmaa? Maaperän kapillaarisesta, diffuusiosta vai sisäilman kondenssista? Eli millainen riski tuo mahtanee olla? Niin juu, ja siinä betonilaatassa on lattialämmitys.
74890
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

...toimii kosteusteknisesti epäjohdonmukaisesti. Se voi toimia toisessa vaiheessa elinkaartaan toiseen suuntaan ja sitten kääntyä. Sitä muovia ei nykysin laiteta sinne juuri tuon tiedon vuoksi - ja sen vuoksi, että rakennusaikainen kosteus jos poistuu "vain" ylöspäin, se kestää viittä vaille ikuisuuden.

Jos kaikki osa-alueet pelaa niinkuin niiden on suunniteltu pelaavan, ei se muovi siellä lattian alla ole juurikaan riski. Ja siksi sen vuoksi ei kannnata ainakaan yöuniaan menettää.

Se muovi vaan on siellä ja sillä hyvä. Tietysti voi jossain välissä mitata kosteudet ja katsoa kriittisistä paikoista vaikka homeviljelyt, jos haluaa varmistua, ettei pommi alapohjassa tikitä - useimmiten ei sitä tee.

Äänestä
  • se muovi vaikuttaa? Eikö styroksi ole kuitenkin laatan (ja muovin) alla ja verrattavissa muoviin? Eikai se paljoa hengitä. Tai eps nykyään.

    "Se muovi vaan on siellä ja sillä hyvä. Tietysti voi jossain välissä mitata kosteudet ja katsoa kriittisistä paikoista vaikka homeviljelyt,"

    Miten se muovi vaikuttaisi laatan kosteuskertymään?

    Äänestä

  • vai mitä kirjoitti:

    se muovi vaikuttaa? Eikö styroksi ole kuitenkin laatan (ja muovin) alla ja verrattavissa muoviin? Eikai se paljoa hengitä. Tai eps nykyään.

    "Se muovi vaan on siellä ja sillä hyvä. Tietysti voi jossain välissä mitata kosteudet ja katsoa kriittisistä paikoista vaikka homeviljelyt,"

    Miten se muovi vaikuttaisi laatan kosteuskertymään?

    ...on se, että EPS olisi höyrytiivis. Toki se ei johda höyryä samalla tavalla kuin monet muut rakennustarvikkeet, mutta laitampa muutamat vesihöyrynläpäisevyyskertoimet tähän vertailtavaksi:

    * bitumi 0,0001...0,001
    * spu 0,1...1,3
    * puu 0,6...3,0
    * eps ennenvanhaan 1,2...6,9
    * betoni 2,0...12
    * eps lattia 2,0...10
    * eps seinä/katto 5,0...7,0
    * sipo 15...42

    Kuten noista arvoista nähdään on EPS jotain muuta kuin höyrynsulku. Jos betonista valitaan laatu sieltä tiiviimmästä päästä (lattiamassa on sitä - etenkin teräshierrettynä), voidaan lattiarakenne helpostikin tehdä alaspäin harvenevaksi - kunhan jätetään se muovi poies.

    Sen muovin vaikutus on siinä, että lattian elinkaaren alkuvuosina (15 v) se estää lattian kuivumisen alaspäin ja silloin sen yläpuolella olevan eristekerroksen ja lattialaatan kosteus on koholla.

    Äänestä

  • Rauno Kangas kirjoitti:

    ...on se, että EPS olisi höyrytiivis. Toki se ei johda höyryä samalla tavalla kuin monet muut rakennustarvikkeet, mutta laitampa muutamat vesihöyrynläpäisevyyskertoimet tähän vertailtavaksi:

    * bitumi 0,0001...0,001
    * spu 0,1...1,3
    * puu 0,6...3,0
    * eps ennenvanhaan 1,2...6,9
    * betoni 2,0...12
    * eps lattia 2,0...10
    * eps seinä/katto 5,0...7,0
    * sipo 15...42

    Kuten noista arvoista nähdään on EPS jotain muuta kuin höyrynsulku. Jos betonista valitaan laatu sieltä tiiviimmästä päästä (lattiamassa on sitä - etenkin teräshierrettynä), voidaan lattiarakenne helpostikin tehdä alaspäin harvenevaksi - kunhan jätetään se muovi poies.

    Sen muovin vaikutus on siinä, että lattian elinkaaren alkuvuosina (15 v) se estää lattian kuivumisen alaspäin ja silloin sen yläpuolella olevan eristekerroksen ja lattialaatan kosteus on koholla.

    Jos nyt oikein tulkitsin vastaustasi, niin suurin riski tuossa laatan ja alapuolisen lämmöneristeen välisessä muovissa on siinä, että laatta on pysynyt rakentamisen jälkeen pitkän aikaa kosteana rakentamiskosteuden takia (jopa tähän saakka, kun laatalla on nyt ikää 13 vuotta.)

    "Se muovi vaan on siellä ja sillä hyvä. Tietysti voi jossain välissä mitata kosteudet ja katsoa kriittisistä paikoista vaikka homeviljelyt,"

    Eli tarkoitatko tällä laattaa itseään ja sen yläpuolisia lattiapinnoiteita? Betonilaatassa itsessäänkin voinee olla pitkään jatkuneesta kosteudesta johtuvaa mikrobikasvustoa, pinnoitteista nyt puhumattakaan. Kriittisimpiä paikkoja lienevät ne, joissa lattian pinnoite on tiivein vesihöyrynläpäisevyydeltään, eli erilaiset muovipinnoitteet?

    Ilmeisesti tuossa välissä oleva muovi ei aiheuta suurta kosteusongelmariskiä alapuolleen (lämmöneristeisiin ja soratäyttöihin), vai?

    Äänestä

  • aloittaja kirjoitti:

    Jos nyt oikein tulkitsin vastaustasi, niin suurin riski tuossa laatan ja alapuolisen lämmöneristeen välisessä muovissa on siinä, että laatta on pysynyt rakentamisen jälkeen pitkän aikaa kosteana rakentamiskosteuden takia (jopa tähän saakka, kun laatalla on nyt ikää 13 vuotta.)

    "Se muovi vaan on siellä ja sillä hyvä. Tietysti voi jossain välissä mitata kosteudet ja katsoa kriittisistä paikoista vaikka homeviljelyt,"

    Eli tarkoitatko tällä laattaa itseään ja sen yläpuolisia lattiapinnoiteita? Betonilaatassa itsessäänkin voinee olla pitkään jatkuneesta kosteudesta johtuvaa mikrobikasvustoa, pinnoitteista nyt puhumattakaan. Kriittisimpiä paikkoja lienevät ne, joissa lattian pinnoite on tiivein vesihöyrynläpäisevyydeltään, eli erilaiset muovipinnoitteet?

    Ilmeisesti tuossa välissä oleva muovi ei aiheuta suurta kosteusongelmariskiä alapuolleen (lämmöneristeisiin ja soratäyttöihin), vai?

    ...on sen muovin vaikutus. Ensimmäisenä se tietysti se muovi hidastaa merkittävästi sen lattiarakenteen kuivumista, kun sen pitäisi kuivua "vastavirtaan" eli lämpimämpään sisätilaan päin. Toisessa vaiheessa se aiheuttaa riskiä lähinnä tilanteissa, joissa se laatta saa kosteutta esim. pettävistä vesieristeistä johtuen. Mitä huonommin se rakenne kuivuu alaspäin, sitä vähäisempi kosteuskuorma nostaa rakenteen kosteuden kriittiselle tasolle.

    Jos kaikki menee hyvin eli se laatta ei ehdi ryhtyä kasvamaan hidastetun kuivumisen aikana tai se ei saa myöhemminkään kosteuskuormitusta, niin se muovi ei varmaan hirmuinen ongelma ole - se ei siis automaattisesti tarkoita ongelmia.

    Äänestä

  • Rauno Kangas kirjoitti:

    ...on sen muovin vaikutus. Ensimmäisenä se tietysti se muovi hidastaa merkittävästi sen lattiarakenteen kuivumista, kun sen pitäisi kuivua "vastavirtaan" eli lämpimämpään sisätilaan päin. Toisessa vaiheessa se aiheuttaa riskiä lähinnä tilanteissa, joissa se laatta saa kosteutta esim. pettävistä vesieristeistä johtuen. Mitä huonommin se rakenne kuivuu alaspäin, sitä vähäisempi kosteuskuorma nostaa rakenteen kosteuden kriittiselle tasolle.

    Jos kaikki menee hyvin eli se laatta ei ehdi ryhtyä kasvamaan hidastetun kuivumisen aikana tai se ei saa myöhemminkään kosteuskuormitusta, niin se muovi ei varmaan hirmuinen ongelma ole - se ei siis automaattisesti tarkoita ongelmia.

    Kiitos kommenteista! Pitääpä varmuudeksi jostain sopivasta paikasta raotella alkuperäisiä lattiapinnoiteita ja tutkailla niiden kuntoa. Hmmm, olisikohan muuten paikoittainen lattialaattojen kopokin ja jopa irtoaminen mahdollista seurausta tuosta (ei märkätiloissa).

    Ja tuon alapuolisen muovin olemassaolo on hyvä tiedostaa mahdollisissa remonteissa, esim. että vesieristeen alle jäävät kerrokset täytyy odotella tavanomaistakin kuivemmiksi, ettei tule suljettua kosteutta sinne väliin...

    Äänestä

  • aloittaja kirjoitti:

    Kiitos kommenteista! Pitääpä varmuudeksi jostain sopivasta paikasta raotella alkuperäisiä lattiapinnoiteita ja tutkailla niiden kuntoa. Hmmm, olisikohan muuten paikoittainen lattialaattojen kopokin ja jopa irtoaminen mahdollista seurausta tuosta (ei märkätiloissa).

    Ja tuon alapuolisen muovin olemassaolo on hyvä tiedostaa mahdollisissa remonteissa, esim. että vesieristeen alle jäävät kerrokset täytyy odotella tavanomaistakin kuivemmiksi, ettei tule suljettua kosteutta sinne väliin...

    ...kosteuskin voi irrottaa laattoja, mutta usein syy muualla - alun alkaenkin huono/vajaa kiinnitys, lämpöliikkeet, muut elämiset...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


maanvaraisessa kirjoitti:

Nykyään ei maanvaraisiin lattioihin saa laittaa muovia mihinkään väliin. Entäs kun vanhassa talossa semmoinen on laitettu betonilaatan ja sen alapuolisten styroxien väliin, milläs tavalla se siinä välillä voi aiheuttaa kosteusongelmaa? Maaperän kapillaarisesta, diffuusiosta vai sisäilman kondenssista? Eli millainen riski tuo mahtanee olla? Niin juu, ja siinä betonilaatassa on lattialämmitys.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu