Miten fotoetsausta?

Voisiko joku selittää fotoetsausmenetelmän? Millaiselta materiaalilta kuva siirretään kuparilevylle? Käykö rasteroitu ja piirtoheitinkalvolle tulostettu valokuva?
44778
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

hei,

tarvitset spray-pullon, jossa on samaa kehitettä kuin mitä käytetään valokuvissa. En nyt muista sprayn nimeä. Suihkuta sitä n. 20-25cm etäisyydeltä kuparilaatalle tasaisesti (laita laatta vaikka lattialle). tässä ei saa jäädä ns. tummia täpliä, se saattaa vaikuttaa kehitykseen muuten. Laatan pitäsi olla vihertävän tumma nyt. Vie laatta kuivumaan paikkaan, jossa on pimeää - laita se esimerkiksi laatikkoon piiloon valolta ja roskalta. Kun laatta on kuivunut (5-10min?), laita se uv-laitteen luokse, uv-valojen alle, ja aseta rasteroidut kuvat päälle (uskoisin piirtoheitinkalvolle tulostetun kuvan toimivan, mutta seriä tehdessäni olen laittanut kaksi tulostettua kalvokuvaa päällekkäin, koska muste ei ole niin vahva). Huom! muistaakseni piti laittaa mustepuoli laattaa vasten.

Mitä vähemmän aikaa valotat, sitä tummempi kuva tulee. Olenkohan itse käyttänyt n. 20sek valoitusta? yli 30sek on jo liikaa, ja yleensä oikea valoitus löytyy kokeilemalla.

Tämän jälkeen pese kuva lipeällä (happohanskat käsiin, koska se syövyttää!), eli sekoita lipeää veteen (tee happoliuos, en muista suhdetta... olisikohan ollut 1-3tl 1 litraan vettä?), ja kasta pensseli liuokseen - ja pese sen avulla kuva, valottamasi kuva jää pintaan. Tämän jälkeen huuhtele kuva runsaalla vedellä. Sitten kuva on valmis vedostettavaksi.

Noin pääpiirteittäin muistan, olen viimeksi tehnyt tätä 1v sitten. Jos jokin menee vikaan, niin laatan voi puhdistaa esim. sinolilla ja aloittaa alusta,

Äänestä
  • mutta näillä ohjeilla tuskin saat vedostuskelpoista laattaa aikaan.

    Tärkein puute edellisessä oli se, että aihe täytyy toki vielä syövyttää laatalle, fotoetsauslakka kun toimii vasta pohjusteena varsinaista syövyttämistä varten. Jos ei halua saada aikaan epämääräistä pintasyövytystä, täytyy vielä tehdä laatalle akvatinta jne..

    Fotoetsauslakka on alunperin tarkoitettu lähinnä selkeiden viivapiirrosten jäljentämiseen esim. virtapiirien valistuksessa, joten sillä eivät onnistu sävykuvat muuten kuin hyvin karkeasti rasteroituina. Filmin on oltava hyvin jyrkkä ts. käytännössä sisältäen vain kompakteja mustia pintoja ja viivoja ja filmin mustuman täytyy olla hyvä. Yksinkertainen kopiokalvo ei siis riitä eikä välttämättä kaksin- tai kolminkertainenkaan. Parhaiten toimii maskikalvolla tai -tussilla tehty kalvo, jos käytettävissä ei ole valotusfilmien tulostukseen tarkoitettua täydellistä mustumaa tekevää tulostinta.

    Valotusaika riippuu täysin käytettävän valonlähteen tehosta sekä etäisyydestä valotettavaan kohteeseen. Edes viitteellisiä valotusaikoja ei voi antaa, jollei tiedä olosuhteista mitään. Uv-valoja ja -valotuslaitteita on olemassa muutaman kymmenen watin tehoisista pikkusolariumeista tuhansien wattien laitteisiin, jotka käyttävät voimavirtaa ja sokaisevat ihmisen kahdenkymmenen metrin päästä.

    Valotusessa tarvitaan myös joko imuraami tai sitten paremman puuteessa raskas lasilevy, joka painaa filmin tiukasti laattaa vasten.

    Toinen fotoetsausmenetelmä, varmempi ja tarkempi, on fotoetsauksen tekeminen fotopolymeeriresistin avulla, joka siis on valoherkkää kalvoa, joka pohjustetaan laatalle veden ja kumilastan avulla, valotetaan uv-valolla ja kehitetään kidesoodaliuoksella. Tähän menetelmään kannattaa tutustua, se on huomattavasti antoisampi, varmempi onnistumaan eikä prosessissa tarvita syövyttäviä myrkkyjä kuten lipeää. Lisäksi resistin avulla voi tehdä myös polymeerigravyyria. Menetelmää kutsutaan yleensä nimellä "Imageon" vaikka se on vain erään resistin kauppanimi.

    Äänestä

  • kyllä sinnepäin kirjoitti:

    mutta näillä ohjeilla tuskin saat vedostuskelpoista laattaa aikaan.

    Tärkein puute edellisessä oli se, että aihe täytyy toki vielä syövyttää laatalle, fotoetsauslakka kun toimii vasta pohjusteena varsinaista syövyttämistä varten. Jos ei halua saada aikaan epämääräistä pintasyövytystä, täytyy vielä tehdä laatalle akvatinta jne..

    Fotoetsauslakka on alunperin tarkoitettu lähinnä selkeiden viivapiirrosten jäljentämiseen esim. virtapiirien valistuksessa, joten sillä eivät onnistu sävykuvat muuten kuin hyvin karkeasti rasteroituina. Filmin on oltava hyvin jyrkkä ts. käytännössä sisältäen vain kompakteja mustia pintoja ja viivoja ja filmin mustuman täytyy olla hyvä. Yksinkertainen kopiokalvo ei siis riitä eikä välttämättä kaksin- tai kolminkertainenkaan. Parhaiten toimii maskikalvolla tai -tussilla tehty kalvo, jos käytettävissä ei ole valotusfilmien tulostukseen tarkoitettua täydellistä mustumaa tekevää tulostinta.

    Valotusaika riippuu täysin käytettävän valonlähteen tehosta sekä etäisyydestä valotettavaan kohteeseen. Edes viitteellisiä valotusaikoja ei voi antaa, jollei tiedä olosuhteista mitään. Uv-valoja ja -valotuslaitteita on olemassa muutaman kymmenen watin tehoisista pikkusolariumeista tuhansien wattien laitteisiin, jotka käyttävät voimavirtaa ja sokaisevat ihmisen kahdenkymmenen metrin päästä.

    Valotusessa tarvitaan myös joko imuraami tai sitten paremman puuteessa raskas lasilevy, joka painaa filmin tiukasti laattaa vasten.

    Toinen fotoetsausmenetelmä, varmempi ja tarkempi, on fotoetsauksen tekeminen fotopolymeeriresistin avulla, joka siis on valoherkkää kalvoa, joka pohjustetaan laatalle veden ja kumilastan avulla, valotetaan uv-valolla ja kehitetään kidesoodaliuoksella. Tähän menetelmään kannattaa tutustua, se on huomattavasti antoisampi, varmempi onnistumaan eikä prosessissa tarvita syövyttäviä myrkkyjä kuten lipeää. Lisäksi resistin avulla voi tehdä myös polymeerigravyyria. Menetelmää kutsutaan yleensä nimellä "Imageon" vaikka se on vain erään resistin kauppanimi.

    Positiv-20 -lakka on ollut ainakin elektroniikkaharrastajien käytössä. Valotus UV-valolla ja kehitys lipeäliuoksella.

    Äänestä

Itse olen käyttänyt ihan tavallista paperia mihin kuva on kopioitu tai tulostettu. Sen jälkeen öljyän paperin takapuolelta tavallisella ruokaöljyllä jolloin kuva tulee läpinäkyväksi (ylimääräiset öljyt pyyhitään pois). Toimii hyvin. Kuvaa tulostaessa kannattaa tietokoneella tehdä hieman rasterointia ja laittaa enemmän kontrastia väreihin (huom. Kuvan kannattaa muuttaa mustavalkoiseksi). Itse olen saanut ihan onnistuneita vedoksia:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


piipelipaapeli kirjoitti:

Voisiko joku selittää fotoetsausmenetelmän? Millaiselta materiaalilta kuva siirretään kuparilevylle? Käykö rasteroitu ja piirtoheitinkalvolle tulostettu valokuva?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu