Kun Yhdysvaltojen presidentti Barag Obama puhuu, niin se vaikuttaa minuun aivan hypnotisoivasti.
Obama osaa puhua taitavasti ja vakuuttavasti. Ihailen häntä.
Tätä odotan myös vl-puhujalta, että hänen puheensa henki herättäisi kuulijan.
Vai mitä olette mieltä lestadiolaisen saarnaajan puhetaidosta sekä sen sisällöstä.
Eikös kaikenlaisten puhujain, jotka puhuvat ihmisille, pidä omata lahjakkuutta.
Saamme jatkuvasti kuulla toimittajien, opettajien ja kauppamiesten, ym. puheita. Puheiden sisältö ratkaisee, saapiko se meidät kiinnostumaan asiasta tai tuotteesta.
Kun matkapuhelimeni soi ja siellä Media-Pexin heleä-ääninen tyttölapsi alkaa kaupata minulle lehteä, niin hänen esitystavastaan riippuu, saako se minut ostotuulelle.
Mutta pysytäänpä nyt varsinaisessa aiheessa, eli millainen saarna herättää kiinnostusta tai innostusta, vai vaivutko pää alaspäin unen rajamaille.
Kristikansa kokoontuu säännöllisesti kirkkoihin ja muihin rukoushuoneisiin kuuntelmaan sitä samansisältöistä sanaa. Kun muistelee entisaikojen seurapuheita ja vertaa nykypäivän saarnaajiin, niin puheiden sävyssä on tapahtunut muutoksia siihen suuntaan, ettei saarnat enää sytytä samalla tavalla kuin joskus 1960-luvulla ja sitäkin aijemmin.
Tullaanko siis tavan vuoksi kuuntelemaan, sillä jokainen tietää, ettei mitään uutta ennen kuultua ole tulossa, vaan sitä samaa.
Lestadiolainen ei tule sanankuuloon siksi, että hän saisi kuulla jotain uutta, vaan hänen päähänsä on iskostunut oppi, jonka mukaan samaa sanomaa pitää kuunnella siksi,että pysyisi uskossa.
Minusta tuntuu, että pysyisin uskossa, vaikka en lähtisikään kertaamaan joka viikko samaa sanomaa:
"Jumalan valtakunta on maan päällä. Jumalan valtakunnassa asuvat Jumalan lapset, joilla vain on valta antaa syntejä maan päällä anteeksi."
Vaikka en mene kehumaan niitäkään entisajan saarnaajia, joiden saarna sai aikaan liikutuksia, itkua, parannuksen teon halua ja kiittämistä.
Ei se ollut mukavaa kuultavaa, kun itselle tuli aina paha olo vaan ja ahdistava tunne, joka ei kadonnut, vaikka olisi tehnyt parannustakin.
Kun arki koitti, seuroissa saatu onnen tunne latistui. Vaikeaa oli olla kaveriporukassa erilainen, pidättyväinen, vaikkapa television katselusta kouluTV:n tunneilla.
Millaisesta saarnasta sinä tykkäät, tyynestä, hiljaisesta, vai pasuunan pauhinamaisesta, jossa rikinkatkukin tuntuu konkreettiselle.
Mitä saarna antaa uskovaiselle? Uskovainen vastaa niinkuin puheautomaatti: Uskoni vahvistui, oli hyvä saarna, sain voimaa kilvoitukseeni.
Entäpä jos saarna ei antanutkaan edellä kuvattuja tuntemuksia?
Epäusko on kaikkien syntien ja huonon omantunnon äiti, vastaa taas puheautomaatti!
Epäuskoa oli se, kun et tykännyt tai saanut saarnasta mitään. Hukkaan meni sekin istumasi tunti seurapenkissä. Paljon meneekin hukkaan elämäsi aikana seurapenkissä, jos et saa mitään irti saarnan sanomasta.
Joissakin vapaissa suunnissa seurakansa keskustelee yhdessä puhujan kanssa päivän epistolasta.
Ja kyllä sekin rasittaa, kun sanotaan uskon olevan aina yhtä huono, harjoittipa sitä kuinka ahkerasti hyvänsä.
Aina se on heikkoa ja kelvotonta, silti sen sanotaan olevan yhtä iloa ja riemua.
Ei minusta kyllä ole. Kun lähden keväthangille hiihtamaan ja kuulen pöölön huhuilevan, siinä on sitä iloa ja riemua.
Mutta miten kehtaa joku aivoton nauttia sellaisesta, että ajaa moottorikelkalla ilvestä tai ahmaa niin kauan, että eläin väsyy, jolloin takaa-ajaja ajelee sen yli kuoliaaksi.
Herralta pyydetään aina saarnoihin uutta tuulta ja puhuja epäonnistuessaan selittää, että Jumala antaa puhetta tai ei anna.
Minä en usko tähän teoriaan, sillä kyllä se ameriikan resitenttihi on itse oppinut hyväksi puhujaksi, ei sille Jumala puhetta anna.
Obama osaa puhua taitavasti ja vakuuttavasti. Ihailen häntä.
Tätä odotan myös vl-puhujalta, että hänen puheensa henki herättäisi kuulijan.
Vai mitä olette mieltä lestadiolaisen saarnaajan puhetaidosta sekä sen sisällöstä.
Eikös kaikenlaisten puhujain, jotka puhuvat ihmisille, pidä omata lahjakkuutta.
Saamme jatkuvasti kuulla toimittajien, opettajien ja kauppamiesten, ym. puheita. Puheiden sisältö ratkaisee, saapiko se meidät kiinnostumaan asiasta tai tuotteesta.
Kun matkapuhelimeni soi ja siellä Media-Pexin heleä-ääninen tyttölapsi alkaa kaupata minulle lehteä, niin hänen esitystavastaan riippuu, saako se minut ostotuulelle.
Mutta pysytäänpä nyt varsinaisessa aiheessa, eli millainen saarna herättää kiinnostusta tai innostusta, vai vaivutko pää alaspäin unen rajamaille.
Kristikansa kokoontuu säännöllisesti kirkkoihin ja muihin rukoushuoneisiin kuuntelmaan sitä samansisältöistä sanaa. Kun muistelee entisaikojen seurapuheita ja vertaa nykypäivän saarnaajiin, niin puheiden sävyssä on tapahtunut muutoksia siihen suuntaan, ettei saarnat enää sytytä samalla tavalla kuin joskus 1960-luvulla ja sitäkin aijemmin.
Tullaanko siis tavan vuoksi kuuntelemaan, sillä jokainen tietää, ettei mitään uutta ennen kuultua ole tulossa, vaan sitä samaa.
Lestadiolainen ei tule sanankuuloon siksi, että hän saisi kuulla jotain uutta, vaan hänen päähänsä on iskostunut oppi, jonka mukaan samaa sanomaa pitää kuunnella siksi,että pysyisi uskossa.
Minusta tuntuu, että pysyisin uskossa, vaikka en lähtisikään kertaamaan joka viikko samaa sanomaa:
"Jumalan valtakunta on maan päällä. Jumalan valtakunnassa asuvat Jumalan lapset, joilla vain on valta antaa syntejä maan päällä anteeksi."
Vaikka en mene kehumaan niitäkään entisajan saarnaajia, joiden saarna sai aikaan liikutuksia, itkua, parannuksen teon halua ja kiittämistä.
Ei se ollut mukavaa kuultavaa, kun itselle tuli aina paha olo vaan ja ahdistava tunne, joka ei kadonnut, vaikka olisi tehnyt parannustakin.
Kun arki koitti, seuroissa saatu onnen tunne latistui. Vaikeaa oli olla kaveriporukassa erilainen, pidättyväinen, vaikkapa television katselusta kouluTV:n tunneilla.
Millaisesta saarnasta sinä tykkäät, tyynestä, hiljaisesta, vai pasuunan pauhinamaisesta, jossa rikinkatkukin tuntuu konkreettiselle.
Mitä saarna antaa uskovaiselle? Uskovainen vastaa niinkuin puheautomaatti: Uskoni vahvistui, oli hyvä saarna, sain voimaa kilvoitukseeni.
Entäpä jos saarna ei antanutkaan edellä kuvattuja tuntemuksia?
Epäusko on kaikkien syntien ja huonon omantunnon äiti, vastaa taas puheautomaatti!
Epäuskoa oli se, kun et tykännyt tai saanut saarnasta mitään. Hukkaan meni sekin istumasi tunti seurapenkissä. Paljon meneekin hukkaan elämäsi aikana seurapenkissä, jos et saa mitään irti saarnan sanomasta.
Joissakin vapaissa suunnissa seurakansa keskustelee yhdessä puhujan kanssa päivän epistolasta.
Ja kyllä sekin rasittaa, kun sanotaan uskon olevan aina yhtä huono, harjoittipa sitä kuinka ahkerasti hyvänsä.
Aina se on heikkoa ja kelvotonta, silti sen sanotaan olevan yhtä iloa ja riemua.
Ei minusta kyllä ole. Kun lähden keväthangille hiihtamaan ja kuulen pöölön huhuilevan, siinä on sitä iloa ja riemua.
Mutta miten kehtaa joku aivoton nauttia sellaisesta, että ajaa moottorikelkalla ilvestä tai ahmaa niin kauan, että eläin väsyy, jolloin takaa-ajaja ajelee sen yli kuoliaaksi.
Herralta pyydetään aina saarnoihin uutta tuulta ja puhuja epäonnistuessaan selittää, että Jumala antaa puhetta tai ei anna.
Minä en usko tähän teoriaan, sillä kyllä se ameriikan resitenttihi on itse oppinut hyväksi puhujaksi, ei sille Jumala puhetta anna.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Presidentti obama opiskellut sitä puhetaitoa ja siksi häneltä käy se laatuun.
Nythän hän on jo väsymyksen partaalla, kun omissa voimissa riekkuu. Näin se on uskovallakin, jos ei Jumala anna Pyhän Hengen kosketusta, niin raskaita ovat saarnat, vaikka sen pitäisi itse ******
Katsellaanpas, miten pressan käypi, sen sanon, että loppu on lähellä, meinaan hänen esityksissään, koska se kaikki ei ole Jumalasta lähtöisin, KAHOTAAN, kahotaan
- on ankkuroitu Jumalan Sanaan,
- jossa kirkastetaan yksin Kristusta ja Jumalan suuria tekoja
- jossa laki paljastaa ihmisen syntiseksi ja halajaa Kristuksen armoa
- jossa kunnia annetaan yksin Kolmiyhteiselle Jumalalle eikä seurakunnalle eikä ihmisopeille - ei edes omalle joukolle
- jossa synti saarnataan synnksi siten kuin Raamattu Pyhä Sana sen sanoo eikä mennä itse keksimään syntejä, joita Raamaattu ei synniksi lue
.. siinä aluksi
AMEN HALLELUJAA ja sitten taasen mennään lujaa
Jeesuksen kanssa
kutakin tarpeen mukaan ajallaan, silloin kun Taivaan Isä sen hyväksi kenenkin kohdalla näkee. Jumalan sana ei koskaan tyhjänä palaja, sanoo Pyhä Raamttukin.
Usko ratkaisee, uskotko, että se on Jumelan puhetta, jos sydämellä ei ole uskoa, ei se puhe kosketa.
>>>Kun Yhdysvaltojen presidentti Barag Obama puhuu, niin se vaikuttaa minuun aivan hypnotisoivasti.
Obama osaa puhua taitavasti ja vakuuttavasti. Ihailen häntä.>>>
Maalliset puheet voivat olla vaikka kuinka hienoja ja hiottuja, mutta niillä ei ole mitään tekemistä Pyhässä Hengessä puhutulle.
Kun esim. avaan avaan radion ja sieltä tulee saarnaa, kyllä sen kohta tuntee onko se Pyhän Hengen puhetta vai ei, vikkei edes tiedä mistä se tulee.
>>>Lestadiolainen ei tule sanankuuloon siksi, että hän saisi kuulla jotain uutta, vaan hänen päähänsä on iskostunut oppi, jonka mukaan samaa sanomaa pitää kuunnella siksi,että pysyisi uskossa. >>>
Ei pidä paikkaansa. Hengellä on Hengen mieli ja HALU syödä sitä taivaallista ruokaa. Vaikka on kuullut samatapaisia saarnoja ennenkin, ne silti ravitsevat ja niinpä täällä kotonakin on aina kiire avata seurat.
Jumala ruokkii lapsiaan ajallaan. Aina on kiire päästä kuulemaan, mitä taivaallisella Isällä on minulle tänään sanottavana Ja täytyy ihmetellä, monesti hänellä on sanottavaa suoraan oman sydämen osoitteeseen, silloin puhe koskettaa ja joutuu miettimään, ihmeellisesti Jumala tiesi ja tunsi tarpeeni.
Joskus myös puhujien, raavaitten miesten leuka alkaa väpättää, kun puhe koskettsaa heidän omaa sydäntään. Ja se ei olekaan mitään teeskentelyä,
näin se vaan on.
Maailma ei tätä tunne ja siksi se pilkkaa.
En liikutu koskaan saarnoista, oli nämä kuinka väpättäviä tahansa. Niin se vain on. Minä olen kovaksi keitetty. Minuun ei vaikuta mikään.
Minulla on ainakin kova ulkokuori.
Joskus saarnat ovat muuten hyviä, eivät liikuttavia. Minulla ei aivan vähällä kummalla silmät kostu, ei hautajaisissakaan.
Vihantunnetta kyllä riittää leuan väpätykseen asti
Näin sanotaan uusille saarnamiehille. Jos se kaikki potaska on todella suoraan Jumalan suusta niin on heikot puheenlahjat Herrallamme =joten ei voi olla.