Antti Rokka taisteli Ehrnroothin johtamassa Tyrjän rykmentissä

ja monet monet muutkin. Antti Rokka ei taistellut JR8:ssa.

Antti Rokka on satu hahmo

Linnakin kirjoitti:

ja monet monet muutkin. Antti Rokka ei taistellut JR8:ssa.

Väinö Linna palveli sodan aikana JR8:ssa kuin myös Viljam Pylkäs, jonka väinö Linna itse kertoi olleen kirjassa Tuntematon Sotilas esiintyneen Antti Rokan esikuva!

heimopataljoonaan.

josta siirtyi kirjoitti:

heimopataljoonaan.

Antti Rokka palveli HeimoP 3:ssa. Se oli jonkinaikaa alistettu JR 49:lle Vuosalmella. Siis eversti Wahlbäckille, ei Aatulle.

HeimoP 3:a ei voitu sen epäluotettavuuden takia käyttää enempää rintamassa. Se siirrettiin Pohjois-Suomeen.

Sinun hahmosi saattoi palvella missä vain, mutta Väinö Linna palveli sodan aikana JR8:ssa kuin myös Viljam Pylkäs, jonka väinö Linna itse kertoi olleen kirjassa Tuntematon Sotilas esiintyneen Antti Rokan esikuva!

Viljami Pylkäs ja Kaaro Nuorvala sepittivät omaa Rokka teostaan.

Teiskossa kirjoitti:

Viljami Pylkäs ja Kaaro Nuorvala sepittivät omaa Rokka teostaan.

Kannata uskoa.

http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html

Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.

Juorulehtien juttuja kirjoitti:

Kannata uskoa.

http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html

Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Kivelä

Melko tuore juttu Rokan mysteeristä Netti-Nykypäivän kertomana.


Eero Kivelä järjesti Antti Rokka -tapaamisen

Nokian yhteiskoulun terävän oppilaani Juha Pärssisen juttu Eero Kivelän ja Väinö Linnan suhteista aiheutti ajatuksissani mahtavan heureka-elämyksen. Jo kolmessa alikersantti Antti Rokkaa koskevassa elämäkertakirjassani olen etsinyt vastausta, millä tavoin järjestettiin sotavankikarkuri-statuksella olleen alikersantti Antti Rokan ja aloittelevan kirjailijan Väinö Linnan ensimmäinen äärimmäisen salainen tapaaminen, nimenomaan tämä ensimmäinen.
Nyt ovi on avautunut: se puuttuva kolmas pyörä ei voi olla kukaan muu kuin Mannerheim-ristin ritari Eero Kivelä.
Sankaritaistelija Viljam Pylkästä on pidetty Rokka-ikonin ainoana esikuvana, mutta Rokka-kirjoissani olen tyrkyttänyt rinnalle myös inkeriläistä Antti Rokkaa. Hän antoi ikonille sotilasarvon, nimen, koon ja useita persoonallisuuden piirteitään.
Uunituoreessa, 4.12.2007 julkistetussa kirjassani Nyt puhuu alikersantti Antti Rokka perehdyn erityisesti Linnan ja Rokan tapaamisiin Teiskossa, Tampereella ja kerran myös Ruotsissa. Tamperelaiset Linna -asiantuntijat tyrmäävät tapaamiset: ”puhdasta fantasiaa”, kirjoittaa professori Yrjö Varpio, ”täysin mahdotonta, tunsin Linnan jokaisen askeleen”, totesi kirjailija Jaakko Syrjä.
Olen uuteen kirjaani löytänyt kontakteista useita uusia lähdetietoja Suomesta ja Ruotsista. Varmaankin proosallisin on lähisukulaiselta tullut tieto, että Ida Rokka pesi pyykkiä Kerttu Linnalle. Pyykkääminen Finlaysonin tehtaan ahtaassa asunnossa oli vaikeaa ja uransa alkuvaiheissa oleva kirjailija halusi auttaa ahtaalla olevaa aseveljeään.
Heimopataljoona 3:n ryhmänjohtaja, inkeriläinen Antti Rokka ylennettiin alikersantiksi Äyräpäässä 4.7.1944, mutta jo 3.11.1944 hänet Neuvostoliiton vaatimuksesta julistettiin Raahessa sotavangiksi. Seuraavana päivänä hän heimotovereittensa tavoin hyppäsi vankijunasta, alkoi yli kuuden vuoden taistelu olemassaolosta. Varma niskalaukaus oli rajan takana odottamassa vankileirien tulkkia ja sotavankikarkuria.
Antti Rokka asui perheensä kanssa neljä vuotta Teiskon Yli-Vattulassa, sukunimikin oli kirkonkirjoihin muuttunut Rantavuoreksi. Valmistellessani Alikersantti Antti Rokka -kirjaa haastattelin Oulunsuun yläasteen rehtoria Eila Koivistoa, Antin veljentytärtä. Kansliassaan rehtori räjäytti kirjallisuushistoriaan jäävän pommin: ”Antti-sedälle järjestettiin tapaaminen Väinö Linnan kanssa saunassa, ei Tampereella vaan Tampereen naapurissa Teiskossa”.
Salainen saunatapaaminen järjestettiin Yli-Vattulan rantasaunassa Paarlahden rannalla. Juha Pärssisen jutun perusteella on nyt löytynyt se kolmas rengas, jota olen vuosikausia etsinyt.
Antti Rantavuori avautui jo alkuvaiheissa Yli-Vattulan isännälle agronomi Arvo Penttilälle, joka asui perheineen talvet Tuomisen kivimuurissa lähellä tuomiokirkkoa. Samassa kivimuurissa asui myös kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari kenraali Aaro Pajari, joka pelasti Antin jo Teiskon ajan alkuviikkoina.
Kenraali vieraili kesäisin Yli-Vattulassa. Naapurit hämmästelivät kerran, kun he näkivät Yli-Vattulan omenapuiden katveessa isännän, kenraali Pajarin ja – muonamies Antti Rantavuoren.
”Kolmen koplaan” ensitapaamisen järjestelijöiksi voidaan nyt luontevasti sijoittaa Finlaysonin sosiaalijohtaja Eero Kivelä, joka oli sodan jälkeisinä vuosina johdattelemassa tehtaan työmiestä Väinö Linnaa kirjailijatielle.
RISTO HUSA
kunnallisneuvos
Nokia


http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=90877    

Juorulehtien juttuja kirjoitti:

Kannata uskoa.

http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html

Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.

Lue lisää

http://www.pilotkustannus.fi/etu.php?id=978-952-464-745-8&sivu=kirjat&ryhma=muistelmat

Risto Husa

Inkeriläinen heimosotilas Antti Rokka ylennettiin Äyräpään kuumimpana päivänä 4.7.1944 alikersantiksi, mutta hän saattoi kantaa alikersantin arvomerkkejä vain 4 kuukautta. Marraskuun 3. päivänä 1944 hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi, mutta jo seuraavana päivänä hän monien heimotovereittensa tavoin hyppäsi sotavankijunasta omille teilleen. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt olemassaolon taistelu, sukunimikin muuttui virkatodistuksiin Rantavuoreksi.
Heti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa tunnetuimmalle sankarille, alikersantti Antti Rokalle. Varsin pian Väinö Linna siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni.
Pylkäs ei kuitenkaan ollut ainoa. Risto Husa osoittaa, että kirjailija Väinö Linna ja heimosoturi Antti Rantavuori (Rokka) todella tapasivat, jopa useita kertoja: 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran, v. 1952 Ruotsissa. Heimosoturi luovutti tahtomattaan useita persoonallisuuden piirteitään Tuntemattoman Rokka-hahmolle.
Väinö Linna ja Antti Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin. Heimosoturi torjui jyrkästi kaikki samaistukset romaanisankarin tekoihin. Vasta vuosien kuluttua hän avautui lähimmilleen.
Myös kirjailija vaikeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta. Väinö Linna ohjasi taitavasti kaikki Antti Rokan sankariteot Viljam Pylkäkselle.
Risto Husa on myös siirtänyt teokseen Antti Rokan muistelmat aitoina, kuitenkin selkeästi erottuvin lisäyksin ja kommentein. Tuoreina kirjoitetut ja kerrotut muistelmat on voitu osoittaa luotettaviksi.

On puhe Antti Rokasta ei Viljam Pylkäksestä,joka taas oli elokuvan Tuntematon sotilas esikuva elokuvan Antti Rokalle.Virtasiakin on suomessa muutamia miksei siis Rokkia.

Rahikainenko kirjoitti:

On puhe Antti Rokasta ei Viljam Pylkäksestä,joka taas oli elokuvan Tuntematon sotilas esikuva elokuvan Antti Rokalle.Virtasiakin on suomessa muutamia miksei siis Rokkia.

" On puhe Antti Rokasta ei Viljam Pylkäksestä,joka taas oli elokuvan Tuntematon sotilas esikuva elokuvan Antti Rokalle. "

Linnan esikuvat Tuntemattoman Rokalle.

http://www.pilotkustannus.fi/etu.php?id=978-952-464-745-8&sivu=kirjat&ryhma=muistelmat

Risto Husa

Inkeriläinen heimosotilas Antti Rokka ylennettiin Äyräpään kuumimpana päivänä 4.7.1944 alikersantiksi, mutta hän saattoi kantaa alikersantin arvomerkkejä vain 4 kuukautta. Marraskuun 3. päivänä 1944 hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi, mutta jo seuraavana päivänä hän monien heimotovereittensa tavoin hyppäsi sotavankijunasta omille teilleen. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt olemassaolon taistelu, sukunimikin muuttui virkatodistuksiin Rantavuoreksi.
Heti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa tunnetuimmalle sankarille, alikersantti Antti Rokalle. Varsin pian Väinö Linna siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni.
Pylkäs ei kuitenkaan ollut ainoa. Risto Husa osoittaa, että kirjailija Väinö Linna ja heimosoturi Antti Rantavuori (Rokka) todella tapasivat, jopa useita kertoja: 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran, v. 1952 Ruotsissa. Heimosoturi luovutti tahtomattaan useita persoonallisuuden piirteitään Tuntemattoman Rokka-hahmolle.
Väinö Linna ja Antti Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin. Heimosoturi torjui jyrkästi kaikki samaistukset romaanisankarin tekoihin. Vasta vuosien kuluttua hän avautui lähimmilleen.
Myös kirjailija vaikeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta. Väinö Linna ohjasi taitavasti kaikki Antti Rokan sankariteot Viljam Pylkäkselle.
Risto Husa on myös siirtänyt teokseen Antti Rokan muistelmat aitoina, kuitenkin selkeästi erottuvin lisäyksin ja kommentein. Tuoreina kirjoitetut ja kerrotut muistelmat on voitu osoittaa luotettaviksi.

" Alias Antero Rokka kuoli 2000 luvulla ei vuonna 1989. "

Linnan Rokka ei ole kaikilta osin pelkästään Pylkäksestä kertova rooli hahmo. Linna tapasi myös inkeriläisen Antero Rokan useita kertoja, joka antoi myös tarinansa tuntemattoman myyttiselle "Antero Rokalle".

oli Carl Otto Lilius.

esikuva kirjoitti:

oli Carl Otto Lilius.

Kiittää tiedosta.

"Ketjun tarinathan ovat lapsille"

Lapsia etenkin täytyy valistaa...

Arvostetun "pilarohvessori" Kari Suomalaisen pahin moka - myös hänen itsensä tunnustama - oli, kun hän piirsi piirrokseensa Runebergin patsaan ja sen alle tekstin, että "on kirjailijoita, jotka loivat ravasta ihanteita", ja Väinö Linnan kuvan, ja sen alle " ja kirjailijoita, jotka tekevät ihanteista rapaa".


Tuon ROKKA – erään konekiväärimiehen sota -kirjan alussa on Väinö Linnan kirje Viljam Pylkkäälle ja siinä hän kertoo kiertelemättä että Pylkäs on Tuntemattoman sotilaan Rokan esikuva. Tuossa alla olevassa jutussa on oikaistu melkoisen rutkasti, koska ROKKA -kirjan esipuheessahan kerrotaan Nuorvalan stilisoineen Pylkkään haastattelunauhat. Samaten Aarne Haapakoski alias Outsider:in osuutta tuohon toiseen kirjaan, Kaikki eivät purnanneet, ei liene missään todistettu aukottomasti, on vain epäilty asian olleen näin.

http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html

>1955 teos ROKKA – erään konekiväärimiehen sota. Tekijäksi ilmoitettiin Viljam Pylkäs. Todellinen kirjoittaja oli dekkareita ja elokuvakäsikirjoituksia tehnyt, useita salanimiä käyttänyt Kaarlo Nuorvala.<



>Antti Rokan tekijänimellä ratsasti myös teos Kaikki eivät purnanneet, tarinakokoelma jatkosodasta. Teoksen kirjoitti Aarne Haapakoski, Outsider, jonka luomuksia ovat mm. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut.

Todisteena kirjoitti:

"Ketjun tarinathan ovat lapsille"

Lapsia etenkin täytyy valistaa...

Arvostetun "pilarohvessori" Kari Suomalaisen pahin moka - myös hänen itsensä tunnustama - oli, kun hän piirsi piirrokseensa Runebergin patsaan ja sen alle tekstin, että "on kirjailijoita, jotka loivat ravasta ihanteita", ja Väinö Linnan kuvan, ja sen alle " ja kirjailijoita, jotka tekevät ihanteista rapaa".


Tuon ROKKA – erään konekiväärimiehen sota -kirjan alussa on Väinö Linnan kirje Viljam Pylkkäälle ja siinä hän kertoo kiertelemättä että Pylkäs on Tuntemattoman sotilaan Rokan esikuva. Tuossa alla olevassa jutussa on oikaistu melkoisen rutkasti, koska ROKKA -kirjan esipuheessahan kerrotaan Nuorvalan stilisoineen Pylkkään haastattelunauhat. Samaten Aarne Haapakoski alias Outsider:in osuutta tuohon toiseen kirjaan, Kaikki eivät purnanneet, ei liene missään todistettu aukottomasti, on vain epäilty asian olleen näin.

http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html

>1955 teos ROKKA – erään konekiväärimiehen sota. Tekijäksi ilmoitettiin Viljam Pylkäs. Todellinen kirjoittaja oli dekkareita ja elokuvakäsikirjoituksia tehnyt, useita salanimiä käyttänyt Kaarlo Nuorvala.<



>Antti Rokan tekijänimellä ratsasti myös teos Kaikki eivät purnanneet, tarinakokoelma jatkosodasta. Teoksen kirjoitti Aarne Haapakoski, Outsider, jonka luomuksia ovat mm. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut.

Lue lisää

pidä paikkaansa "Antti Rokka kuoli Ruotsissa v.1989."
Tiedän asian 100 varmasti!! alku tekstistä en tiedä taitaa olla paskaa sekin.

Kukas on Pylkkäästä tällaista väittänytkään?

" En usko ette Rokka (Viljam Pylkas) on koskaan ampunut omaa miestään ja hän taisteli jr 8:ssa. "

Nyt onkin kysymyksessä Antti Rokka. Älä laita puuroja ja vellejäsi sikin sokin. Linnahan tosin sotki Pylkkään ja Rokan ja laittoi Rokkaa Pylkkääseen minkä ehti.
Äly hoi! älä jätä.

Äänruutin Rokka kirjoitti:

Kukas on Pylkkäästä tällaista väittänytkään?

" En usko ette Rokka (Viljam Pylkas) on koskaan ampunut omaa miestään ja hän taisteli jr 8:ssa. "

Nyt onkin kysymyksessä Antti Rokka. Älä laita puuroja ja vellejäsi sikin sokin. Linnahan tosin sotki Pylkkään ja Rokan ja laittoi Rokkaa Pylkkääseen minkä ehti.
Äly hoi! älä jätä.

Lue lisää

taisteli HeimoP 3:ssa Se oli Vuosalmella vähän aikaa alistettu JR 49:lle, mutta oli lähetettävä pois epäluotettaviuuden takia.
Aatun JR 7:lle lle se ei ollut koskaan alistettu. Eli inkeriläinen Antti Rokka ei koskaan taistellut Aatun joukoissa.

Antti Rokka kirjoitti:

taisteli HeimoP 3:ssa Se oli Vuosalmella vähän aikaa alistettu JR 49:lle, mutta oli lähetettävä pois epäluotettaviuuden takia.
Aatun JR 7:lle lle se ei ollut koskaan alistettu. Eli inkeriläinen Antti Rokka ei koskaan taistellut Aatun joukoissa.

Lue lisää

HeimoP 3 oli Siiranmäellä alistettuna Aatulle. Pataljoonan osuus taistelussa oli vähäinen. Se oli heikko ja epäluotettava joukko.

lähtee kesä lähtee talvi vaan ei lähde Väinö Linna.

Niinpä. Minäkin muistan nuo Pylkäksen ja Linnan haastattelut. He olivat tosiaan sotakavereita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Minäkin muistan nuo Pylkäksen ja Linnan haastattelut. He olivat tosiaan sotakavereita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs

Lue lisää

Joo, Pylkäs oli Rokan esikuva eikä kukaan muu. Pylkäs oli Linnan sotakaveri ja monet Pylkkääseen liittyvät tapahtumatkin oikeasti tapahtuivat kuten sekin, jossa Pylkäs ampui 83 vihollista konepistoolilla Pertjärvellä. Linna hieman pienensi tuota todettua lukua kun arveli lukijoiden pitävän sitä epäuskottavana. Se siis kuitenkin todettiin laskemalla kaatuneet viholliset.

Varmaan tuo inkeriläinen heimosoturi oli ihan mies paikallaan sotahommissa, mutta romaanin Antti Rokkaan hänen ainut yhteytensä on vain nimi. Rokka on aivan tavanomainen nimi karjalaisilla varsinkin Kannaksella. Itsekin tunnen yhden Rokan ja hänen sukujuurensa ovat myös ovat siellä. Linna ei muuten edes käynyt Ruotsissa ennen Tuntemattoman sotilaan julkaisua .

Pylkäs Rokkana ja Rokka Rokkana. Useita esikuvia romaaniin Rokan tekemisiä .

Antti Rokka asui perheensä kanssa neljä vuotta Teiskon Yli-Vattulassa, sukunimikin oli kirkonkirjoihin muuttunut Rantavuoreksi. Valmistellessani Alikersantti Antti Rokka -kirjaa haastattelin Oulunsuun yläasteen rehtoria Eila Koivistoa, Antin veljentytärtä. Kansliassaan rehtori räjäytti kirjallisuushistoriaan jäävän pommin: ”Antti-sedälle järjestettiin tapaaminen Väinö Linnan kanssa saunassa, ei Tampereella vaan Tampereen naapurissa Teiskossa”.

Salainen saunatapaaminen järjestettiin Yli-Vattulan rantasaunassa Paarlahden rannalla. Juha Pärssisen jutun perusteella on nyt löytynyt se kolmas rengas, jota olen vuosikausia etsinyt.
Antti Rantavuori avautui jo alkuvaiheissa Yli-Vattulan isännälle agronomi Arvo Penttilälle, joka asui perheineen talvet Tuomisen kivimuurissa lähellä tuomiokirkkoa. Samassa kivimuurissa asui myös kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari kenraali Aaro Pajari, joka pelasti Antin jo Teiskon ajan alkuviikkoina.
Kenraali vieraili kesäisin Yli-Vattulassa. Naapurit hämmästelivät kerran, kun he näkivät Yli-Vattulan omenapuiden katveessa isännän, kenraali Pajarin ja – muonamies Antti Rantavuoren.

• • ?Tekoälytön vastausko?

Anonyymi00036 kirjoitti:

• • ?Tekoälytön vastausko?

Kyllä varmasti! Ja kuten Tiltu tietää niin mitään tekoälyä ei ole olemassa vaan sen sijaan vastaukset laatii sysimusta vaskisti-hirviö!

Siksi ne eivät koskaan miellytä Tiltua!

Anonyymi00037 kirjoitti:

Kyllä varmasti! Ja kuten Tiltu tietää niin mitään tekoälyä ei ole olemassa vaan sen sijaan vastaukset laatii sysimusta vaskisti-hirviö!

Siksi ne eivät koskaan miellytä Tiltua!

Lue lisää

Hehehe pöhveII parka tyhmä kuin saapas😂

Anonyymi00038 kirjoitti:

Hehehe pöhveII parka tyhmä kuin saapas😂

Joka osaa toki keskustella ilman jatkuvia nimittelyjä! Väittely edellyttää älyä ja sanavalmiutta! Vain tyhmä korvaa niiden puutteen vastapuolen haukkumisella!

Anonyymi00039 kirjoitti:

Joka osaa toki keskustella ilman jatkuvia nimittelyjä! Väittely edellyttää älyä ja sanavalmiutta! Vain tyhmä korvaa niiden puutteen vastapuolen haukkumisella!

Hehehe no on se sitten ainakin pöhveIiä viisaampi... vaikka mikäpä ei olisi😂

Anonyymi00040 kirjoitti:

Hehehe no on se sitten ainakin pöhveIiä viisaampi... vaikka mikäpä ei olisi😂

Tiltu-miekkosen ”taso” näkyy selkeästi tavassa ’keskustella’!

Anonyymi00041 kirjoitti:

Tiltu-miekkosen ”taso” näkyy selkeästi tavassa ’keskustella’!

Miksi tekoälyyn ei pidä luottaa sokeasti (riskit):
Hallusinaatiot: Tekoäly voi tuottaa vakuuttavan kuuloista, mutta täysin virheellistä tietoa.

Eli aivan on niinkuin pöhveIikin🤪

Anonyymi00042 kirjoitti:

Miksi tekoälyyn ei pidä luottaa sokeasti (riskit):
Hallusinaatiot: Tekoäly voi tuottaa vakuuttavan kuuloista, mutta täysin virheellistä tietoa.

Eli aivan on niinkuin pöhveIikin🤪

Lue lisää

Kysymys Gustaf Mannerheimin seksuaalisuudesta on aihe, joka nousee säännöllisesti esiin historiallisiin keskusteluihin. Lyhyt vastaus on: Asialle ei ole löytynyt historiallisia todisteita, ja vallitsevan historiantutkimuksen mukaan hän oli heteroseksuaali.

Tässä on tiivistetty katsaus siihen, miksi aiheesta keskustellaan ja mitä lähteet sanovat:

Miksi kysymys nousee esiin?

• Kulttuuriset tulkinnat: Nykyaikana historiallisia suurhenkilöitä tarkastellaan usein uusista näkökulmista. Mannerheimin huoliteltu pukeutuminen, sivistynyt käytös ja kiinnostus estetiikkaan on joissakin populaarikulttuurin tulkinnoissa (kuten vuoden 2012 Suomen Marsalkka -elokuvassa) yhdistetty koodatusti homoseksuaalisuuteen.

• Poikkeuksellinen elämäntapa: Mannerheim eli suuren osan elämästään ilman vaimoa ja liikkui hienostuneissa miesvaltaisissa piireissä, mikä on ruokkinut spekulaatioita.

Mitä historiantutkimus kertoo?

• Suhteet naisiin: Mannerheim oli naimisissa Anastasia Arapovan kanssa, ja heillä oli kaksi tytärtä. Liiton päätyttyä hänellä oli useita pitkäaikaisia ja intohimoisia suhteita naisiin, kuten kreivitär Kitty Linderiin ja myöhemmin Gertrud Arco-Valleyyn. Hänen kirjeenvaihtonsa näiden naisten kanssa on selvästi romanttista.

• Aikalaislähteet: Mannerheimin elämästä on säilynyt valtava määrä kirjeitä, päiväkirjoja ja muistelmia. Yhdestäkään luotettavasta lähteestä ei ole löytynyt viitteitä suhteista miehiin tai edes sen suuntaisesta kiinnostuksesta.

• Asiantuntijoiden kanta: Tunnetut Mannerheim-elämäkerturit, kuten Stig Jägerskiöld tai Teemu Keskisarja, eivät ole löytäneet näyttöä homoseksuaalisuudesta.

Yhteenveto: Vaikka Mannerheimin yksityiselämästä ja tyylistä on tehty modernia fiktiota ja spekulaatiota, historialliset faktat viittaavat siihen, että hän oli mieltymyksiltään heteroseksuaali.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Miksi tekoälyyn ei pidä luottaa sokeasti (riskit):
Hallusinaatiot: Tekoäly voi tuottaa vakuuttavan kuuloista, mutta täysin virheellistä tietoa.

Eli aivan on niinkuin pöhveIikin🤪

Lue lisää

Sutta ja sekundaa suoltaa myös venäläinen homppeli-trolli päätyönään!

Anonyymi00048 kirjoitti:

Sutta ja sekundaa suoltaa myös venäläinen homppeli-trolli päätyönään!

Tyyppi tunnetaan nimellä pöhveIi.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Kysymys Gustaf Mannerheimin seksuaalisuudesta on aihe, joka nousee säännöllisesti esiin historiallisiin keskusteluihin. Lyhyt vastaus on: Asialle ei ole löytynyt historiallisia todisteita, ja vallitsevan historiantutkimuksen mukaan hän oli heteroseksuaali.

Tässä on tiivistetty katsaus siihen, miksi aiheesta keskustellaan ja mitä lähteet sanovat:

Miksi kysymys nousee esiin?

• Kulttuuriset tulkinnat: Nykyaikana historiallisia suurhenkilöitä tarkastellaan usein uusista näkökulmista. Mannerheimin huoliteltu pukeutuminen, sivistynyt käytös ja kiinnostus estetiikkaan on joissakin populaarikulttuurin tulkinnoissa (kuten vuoden 2012 Suomen Marsalkka -elokuvassa) yhdistetty koodatusti homoseksuaalisuuteen.

• Poikkeuksellinen elämäntapa: Mannerheim eli suuren osan elämästään ilman vaimoa ja liikkui hienostuneissa miesvaltaisissa piireissä, mikä on ruokkinut spekulaatioita.

Mitä historiantutkimus kertoo?

• Suhteet naisiin: Mannerheim oli naimisissa Anastasia Arapovan kanssa, ja heillä oli kaksi tytärtä. Liiton päätyttyä hänellä oli useita pitkäaikaisia ja intohimoisia suhteita naisiin, kuten kreivitär Kitty Linderiin ja myöhemmin Gertrud Arco-Valleyyn. Hänen kirjeenvaihtonsa näiden naisten kanssa on selvästi romanttista.

• Aikalaislähteet: Mannerheimin elämästä on säilynyt valtava määrä kirjeitä, päiväkirjoja ja muistelmia. Yhdestäkään luotettavasta lähteestä ei ole löytynyt viitteitä suhteista miehiin tai edes sen suuntaisesta kiinnostuksesta.

• Asiantuntijoiden kanta: Tunnetut Mannerheim-elämäkerturit, kuten Stig Jägerskiöld tai Teemu Keskisarja, eivät ole löytäneet näyttöä homoseksuaalisuudesta.

Yhteenveto: Vaikka Mannerheimin yksityiselämästä ja tyylistä on tehty modernia fiktiota ja spekulaatiota, historialliset faktat viittaavat siihen, että hän oli mieltymyksiltään heteroseksuaali.

Lue lisää

Tyyppi tunnetaan nimeltä TEKOÄLY!

Anonyymi00049 kirjoitti:

Tyyppi tunnetaan nimellä pöhveIi.

Sutta ja sekundaa suoltaa myös venäläinen homppeli-trolli päätyönään!

Anonyymi00052 kirjoitti:

Sutta ja sekundaa suoltaa myös venäläinen homppeli-trolli päätyönään!

Miekkonen tunnetaan nimellä pöhveIi.

Antti rokka ei ole oikea henkilö ja maanviljelijä kannakselta. Maanviljelijä Kannakselta oli Viljam Pylkäs, jota Linna osaksi käytti esikuvana Antti Rokan roolissa. Antti Rokka oli inkeriläinen soitilas Heimopatajoonassa joka oli alistettuna JR 7 Aatulle. En ole rys...än mielinen.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Antti rokka ei ole oikea henkilö ja maanviljelijä kannakselta. Maanviljelijä Kannakselta oli Viljam Pylkäs, jota Linna osaksi käytti esikuvana Antti Rokan roolissa. Antti Rokka oli inkeriläinen soitilas Heimopatajoonassa joka oli alistettuna JR 7 Aatulle. En ole rys...än mielinen.

Lue lisää

” Antti Rokka oli inkeriläinen soitilas Heimopatajoonassa joka oli alistettuna JR 7 Aatulle. En ole rys...än mielinen.”

Entä sitten? Hän ei kuitenkaan ollut romaanin Tuntematon sotilas kuvaaman kirjan hemkilöhahmon nimeltä ”Antti Rokka” esikuva vaan KLinna kertoi sen olleen nimeomaan JR8:ssa palvellut LViljam Pylkäs!