Antti Rokka taisteli Ehrnroothin johtamassa Tyrjän rykmentissä
Antti Rokka ampui vahingossa suomalaisen omanpuolen sotilaan. Rokka oli inkeriläinen kansakoulun opettaja ennen loikkaustaan Suomen puolelle ja oli komennettu Otto Ville Kuusisen kansanarmeijan paraatijoukkoihin, joiden piti pitää voitonparaati Helsingissä. Viron antauduttua kesäkuun 15. päivänä 1940, Rokka oli rajanylittäjistä ja Viron miehittäjistä ensimmäisiä. Antti Rokka kuoli Ruotsissa v.1989.
Luetuimpia
-
Uudet arkistotiedot: NL hyökkäsi jatkosodassa
Uuudet julkaistut arkistotiedot paljastavat, kuinka Neuvostoliitto aloitti jatkosodan. Jatkosota oli Neuvostoliiton tavoite jo ennnen talvisodan päättymistä. Johtavat sotahistorian tutkijat Manninen, Vihavainen ja Rentola vahvistavat jo aiemmin paljastuneille dokumenteille selkeän lisävahvistuksen.
-
Mannerheimia on ylistetty ihan suotta
siitä, että hän muka soti miehiä säästävästi. Löpinää kahdestakin syystä. Missä hän olisi sellaisen taidon oppinut, Venäjän armeijassa ei ainakaan. Sellaista sotimista siellä ei harrastettu kuten ei tuohon aikaan minkään muun suurvallan armeijassa. On aivan kaksi eri asiaa sotia massahyökkäyssotaa mikä oli silloin muotia tai miehiä säästävää, yksilön tai pienten yksiköiden taitavaan toimintaan perustuvaa hyökkäystä. Toisekseen, Mannerheim johti sodan suuria linjoja. Rintamakomentajat johtivat sitä miten sotaa käytiin ruohonjuuritasolla, sotamiesten kannalta katsottuna. Joukossa oli suorastaan psykopaattisia miestensä tapattajia kuten Talvela esimerkiksi. Eivät nämä divisioonien tai rykmenttien komentajat miehiään säästelleet, oma kunnia oli tärkein maksoi mitä maksoi. Siis on jo aika tämäkin Mannerheimiin liitetty myyttinen satu kumota. Jo pelkät tosiasiat sen kumoavat.
-
Länsimaiden rikkaus perustuu
varastamiseen köyhiltä siirtomailta. Niistä imettiin luonnonvarat, öljy, metallit, luonnonkumi, puutavaraa yms.. ilmaiseksi luomaan vaurautta länteen. USA perustui orjien tuontiin. Ilman näitä länttä ei olisi. Venäjä ei ole koskaan varastanut keneltäkään. N-liiton aikana neuvostotasavaltojen luonnonvarat käytettiin asianomaisen alueen kehittämiseen, ei niitä raahattu ilmaiseksi Venäjän neuvostotasavaltaa rikastuttamaan. Mutta Venäjän alueelta siirrettiin investointien muodossa suunnattomat rahavarat reunojen kehittämiseen, pääasiassa Keski-Aasian tasavaltoihin.
4/I/JR8:ssa.
Kyseinen henkilö taisteli HeimoP 3:ssa eikä suikaan JR7:ssä.
2 VASTAUSTA:
heimopataljoonaan.
josta siirtyi kirjoitti: heimopataljoonaan.
Antti Rokka palveli HeimoP 3:ssa. Se oli jonkinaikaa alistettu JR 49:lle Vuosalmella. Siis eversti Wahlbäckille, ei Aatulle.
HeimoP 3:a ei voitu sen epäluotettavuuden takia käyttää enempää rintamassa. Se siirrettiin Pohjois-Suomeen.
HeimoP 3:a ei voitu sen epäluotettavuuden takia käyttää enempää rintamassa. Se siirrettiin Pohjois-Suomeen.
6 VASTAUSTA:
Viljami Pylkäs ja Kaaro Nuorvala sepittivät omaa Rokka teostaan.
Teiskossa kirjoitti: Viljami Pylkäs ja Kaaro Nuorvala sepittivät omaa Rokka teostaan.
Kannata uskoa.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.
Juorulehtien juttuja kirjoitti: Kannata uskoa.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Kivelä
Melko tuore juttu Rokan mysteeristä Netti-Nykypäivän kertomana.
Eero Kivelä järjesti Antti Rokka -tapaamisen
Nokian yhteiskoulun terävän oppilaani Juha Pärssisen juttu Eero Kivelän ja Väinö Linnan suhteista aiheutti ajatuksissani mahtavan heureka-elämyksen. Jo kolmessa alikersantti Antti Rokkaa koskevassa elämäkertakirjassani olen etsinyt vastausta, millä tavoin järjestettiin sotavankikarkuri-statuksella olleen alikersantti Antti Rokan ja aloittelevan kirjailijan Väinö Linnan ensimmäinen äärimmäisen salainen tapaaminen, nimenomaan tämä ensimmäinen.
Nyt ovi on avautunut: se puuttuva kolmas pyörä ei voi olla kukaan muu kuin Mannerheim-ristin ritari Eero Kivelä.
Sankaritaistelija Viljam Pylkästä on pidetty Rokka-ikonin ainoana esikuvana, mutta Rokka-kirjoissani olen tyrkyttänyt rinnalle myös inkeriläistä Antti Rokkaa. Hän antoi ikonille sotilasarvon, nimen, koon ja useita persoonallisuuden piirteitään.
Uunituoreessa, 4.12.2007 julkistetussa kirjassani Nyt puhuu alikersantti Antti Rokka perehdyn erityisesti Linnan ja Rokan tapaamisiin Teiskossa, Tampereella ja kerran myös Ruotsissa. Tamperelaiset Linna -asiantuntijat tyrmäävät tapaamiset: ”puhdasta fantasiaa”, kirjoittaa professori Yrjö Varpio, ”täysin mahdotonta, tunsin Linnan jokaisen askeleen”, totesi kirjailija Jaakko Syrjä.
Olen uuteen kirjaani löytänyt kontakteista useita uusia lähdetietoja Suomesta ja Ruotsista. Varmaankin proosallisin on lähisukulaiselta tullut tieto, että Ida Rokka pesi pyykkiä Kerttu Linnalle. Pyykkääminen Finlaysonin tehtaan ahtaassa asunnossa oli vaikeaa ja uransa alkuvaiheissa oleva kirjailija halusi auttaa ahtaalla olevaa aseveljeään.
Heimopataljoona 3:n ryhmänjohtaja, inkeriläinen Antti Rokka ylennettiin alikersantiksi Äyräpäässä 4.7.1944, mutta jo 3.11.1944 hänet Neuvostoliiton vaatimuksesta julistettiin Raahessa sotavangiksi. Seuraavana päivänä hän heimotovereittensa tavoin hyppäsi vankijunasta, alkoi yli kuuden vuoden taistelu olemassaolosta. Varma niskalaukaus oli rajan takana odottamassa vankileirien tulkkia ja sotavankikarkuria.
Antti Rokka asui perheensä kanssa neljä vuotta Teiskon Yli-Vattulassa, sukunimikin oli kirkonkirjoihin muuttunut Rantavuoreksi. Valmistellessani Alikersantti Antti Rokka -kirjaa haastattelin Oulunsuun yläasteen rehtoria Eila Koivistoa, Antin veljentytärtä. Kansliassaan rehtori räjäytti kirjallisuushistoriaan jäävän pommin: ”Antti-sedälle järjestettiin tapaaminen Väinö Linnan kanssa saunassa, ei Tampereella vaan Tampereen naapurissa Teiskossa”.
Salainen saunatapaaminen järjestettiin Yli-Vattulan rantasaunassa Paarlahden rannalla. Juha Pärssisen jutun perusteella on nyt löytynyt se kolmas rengas, jota olen vuosikausia etsinyt.
Antti Rantavuori avautui jo alkuvaiheissa Yli-Vattulan isännälle agronomi Arvo Penttilälle, joka asui perheineen talvet Tuomisen kivimuurissa lähellä tuomiokirkkoa. Samassa kivimuurissa asui myös kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari kenraali Aaro Pajari, joka pelasti Antin jo Teiskon ajan alkuviikkoina.
Kenraali vieraili kesäisin Yli-Vattulassa. Naapurit hämmästelivät kerran, kun he näkivät Yli-Vattulan omenapuiden katveessa isännän, kenraali Pajarin ja – muonamies Antti Rantavuoren.
”Kolmen koplaan” ensitapaamisen järjestelijöiksi voidaan nyt luontevasti sijoittaa Finlaysonin sosiaalijohtaja Eero Kivelä, joka oli sodan jälkeisinä vuosina johdattelemassa tehtaan työmiestä Väinö Linnaa kirjailijatielle.
RISTO HUSA
kunnallisneuvos
Nokia
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=90877
Melko tuore juttu Rokan mysteeristä Netti-Nykypäivän kertomana.
Eero Kivelä järjesti Antti Rokka -tapaamisen
Nokian yhteiskoulun terävän oppilaani Juha Pärssisen juttu Eero Kivelän ja Väinö Linnan suhteista aiheutti ajatuksissani mahtavan heureka-elämyksen. Jo kolmessa alikersantti Antti Rokkaa koskevassa elämäkertakirjassani olen etsinyt vastausta, millä tavoin järjestettiin sotavankikarkuri-statuksella olleen alikersantti Antti Rokan ja aloittelevan kirjailijan Väinö Linnan ensimmäinen äärimmäisen salainen tapaaminen, nimenomaan tämä ensimmäinen.
Nyt ovi on avautunut: se puuttuva kolmas pyörä ei voi olla kukaan muu kuin Mannerheim-ristin ritari Eero Kivelä.
Sankaritaistelija Viljam Pylkästä on pidetty Rokka-ikonin ainoana esikuvana, mutta Rokka-kirjoissani olen tyrkyttänyt rinnalle myös inkeriläistä Antti Rokkaa. Hän antoi ikonille sotilasarvon, nimen, koon ja useita persoonallisuuden piirteitään.
Uunituoreessa, 4.12.2007 julkistetussa kirjassani Nyt puhuu alikersantti Antti Rokka perehdyn erityisesti Linnan ja Rokan tapaamisiin Teiskossa, Tampereella ja kerran myös Ruotsissa. Tamperelaiset Linna -asiantuntijat tyrmäävät tapaamiset: ”puhdasta fantasiaa”, kirjoittaa professori Yrjö Varpio, ”täysin mahdotonta, tunsin Linnan jokaisen askeleen”, totesi kirjailija Jaakko Syrjä.
Olen uuteen kirjaani löytänyt kontakteista useita uusia lähdetietoja Suomesta ja Ruotsista. Varmaankin proosallisin on lähisukulaiselta tullut tieto, että Ida Rokka pesi pyykkiä Kerttu Linnalle. Pyykkääminen Finlaysonin tehtaan ahtaassa asunnossa oli vaikeaa ja uransa alkuvaiheissa oleva kirjailija halusi auttaa ahtaalla olevaa aseveljeään.
Heimopataljoona 3:n ryhmänjohtaja, inkeriläinen Antti Rokka ylennettiin alikersantiksi Äyräpäässä 4.7.1944, mutta jo 3.11.1944 hänet Neuvostoliiton vaatimuksesta julistettiin Raahessa sotavangiksi. Seuraavana päivänä hän heimotovereittensa tavoin hyppäsi vankijunasta, alkoi yli kuuden vuoden taistelu olemassaolosta. Varma niskalaukaus oli rajan takana odottamassa vankileirien tulkkia ja sotavankikarkuria.
Antti Rokka asui perheensä kanssa neljä vuotta Teiskon Yli-Vattulassa, sukunimikin oli kirkonkirjoihin muuttunut Rantavuoreksi. Valmistellessani Alikersantti Antti Rokka -kirjaa haastattelin Oulunsuun yläasteen rehtoria Eila Koivistoa, Antin veljentytärtä. Kansliassaan rehtori räjäytti kirjallisuushistoriaan jäävän pommin: ”Antti-sedälle järjestettiin tapaaminen Väinö Linnan kanssa saunassa, ei Tampereella vaan Tampereen naapurissa Teiskossa”.
Salainen saunatapaaminen järjestettiin Yli-Vattulan rantasaunassa Paarlahden rannalla. Juha Pärssisen jutun perusteella on nyt löytynyt se kolmas rengas, jota olen vuosikausia etsinyt.
Antti Rantavuori avautui jo alkuvaiheissa Yli-Vattulan isännälle agronomi Arvo Penttilälle, joka asui perheineen talvet Tuomisen kivimuurissa lähellä tuomiokirkkoa. Samassa kivimuurissa asui myös kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari kenraali Aaro Pajari, joka pelasti Antin jo Teiskon ajan alkuviikkoina.
Kenraali vieraili kesäisin Yli-Vattulassa. Naapurit hämmästelivät kerran, kun he näkivät Yli-Vattulan omenapuiden katveessa isännän, kenraali Pajarin ja – muonamies Antti Rantavuoren.
”Kolmen koplaan” ensitapaamisen järjestelijöiksi voidaan nyt luontevasti sijoittaa Finlaysonin sosiaalijohtaja Eero Kivelä, joka oli sodan jälkeisinä vuosina johdattelemassa tehtaan työmiestä Väinö Linnaa kirjailijatielle.
RISTO HUSA
kunnallisneuvos
Nokia
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=90877
Juorulehtien juttuja kirjoitti: Kannata uskoa.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
Vaikka tänäänhän on kyllä aprillipäivä.
http://www.pilotkustannus.fi/etu.php?id=978-952-464-745-8&sivu=kirjat&ryhma=muistelmat
Risto Husa
Inkeriläinen heimosotilas Antti Rokka ylennettiin Äyräpään kuumimpana päivänä 4.7.1944 alikersantiksi, mutta hän saattoi kantaa alikersantin arvomerkkejä vain 4 kuukautta. Marraskuun 3. päivänä 1944 hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi, mutta jo seuraavana päivänä hän monien heimotovereittensa tavoin hyppäsi sotavankijunasta omille teilleen. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt olemassaolon taistelu, sukunimikin muuttui virkatodistuksiin Rantavuoreksi.
Heti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa tunnetuimmalle sankarille, alikersantti Antti Rokalle. Varsin pian Väinö Linna siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni.
Pylkäs ei kuitenkaan ollut ainoa. Risto Husa osoittaa, että kirjailija Väinö Linna ja heimosoturi Antti Rantavuori (Rokka) todella tapasivat, jopa useita kertoja: 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran, v. 1952 Ruotsissa. Heimosoturi luovutti tahtomattaan useita persoonallisuuden piirteitään Tuntemattoman Rokka-hahmolle.
Väinö Linna ja Antti Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin. Heimosoturi torjui jyrkästi kaikki samaistukset romaanisankarin tekoihin. Vasta vuosien kuluttua hän avautui lähimmilleen.
Myös kirjailija vaikeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta. Väinö Linna ohjasi taitavasti kaikki Antti Rokan sankariteot Viljam Pylkäkselle.
Risto Husa on myös siirtänyt teokseen Antti Rokan muistelmat aitoina, kuitenkin selkeästi erottuvin lisäyksin ja kommentein. Tuoreina kirjoitetut ja kerrotut muistelmat on voitu osoittaa luotettaviksi.
Risto Husa
Inkeriläinen heimosotilas Antti Rokka ylennettiin Äyräpään kuumimpana päivänä 4.7.1944 alikersantiksi, mutta hän saattoi kantaa alikersantin arvomerkkejä vain 4 kuukautta. Marraskuun 3. päivänä 1944 hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi, mutta jo seuraavana päivänä hän monien heimotovereittensa tavoin hyppäsi sotavankijunasta omille teilleen. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt olemassaolon taistelu, sukunimikin muuttui virkatodistuksiin Rantavuoreksi.
Heti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa tunnetuimmalle sankarille, alikersantti Antti Rokalle. Varsin pian Väinö Linna siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni.
Pylkäs ei kuitenkaan ollut ainoa. Risto Husa osoittaa, että kirjailija Väinö Linna ja heimosoturi Antti Rantavuori (Rokka) todella tapasivat, jopa useita kertoja: 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran, v. 1952 Ruotsissa. Heimosoturi luovutti tahtomattaan useita persoonallisuuden piirteitään Tuntemattoman Rokka-hahmolle.
Väinö Linna ja Antti Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin. Heimosoturi torjui jyrkästi kaikki samaistukset romaanisankarin tekoihin. Vasta vuosien kuluttua hän avautui lähimmilleen.
Myös kirjailija vaikeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta. Väinö Linna ohjasi taitavasti kaikki Antti Rokan sankariteot Viljam Pylkäkselle.
Risto Husa on myös siirtänyt teokseen Antti Rokan muistelmat aitoina, kuitenkin selkeästi erottuvin lisäyksin ja kommentein. Tuoreina kirjoitetut ja kerrotut muistelmat on voitu osoittaa luotettaviksi.
On puhe Antti Rokasta ei Viljam Pylkäksestä,joka taas oli elokuvan Tuntematon sotilas esikuva elokuvan Antti Rokalle.Virtasiakin on suomessa muutamia miksei siis Rokkia.
Rahikainenko kirjoitti: On puhe Antti Rokasta ei Viljam Pylkäksestä,joka taas oli elokuvan Tuntematon sotilas esikuva elokuvan Antti Rokalle.Virtasiakin on suomessa muutamia miksei siis Rokkia.
" On puhe Antti Rokasta ei Viljam Pylkäksestä,joka taas oli elokuvan Tuntematon sotilas esikuva elokuvan Antti Rokalle. "
Linnan esikuvat Tuntemattoman Rokalle.
http://www.pilotkustannus.fi/etu.php?id=978-952-464-745-8&sivu=kirjat&ryhma=muistelmat
Risto Husa
Inkeriläinen heimosotilas Antti Rokka ylennettiin Äyräpään kuumimpana päivänä 4.7.1944 alikersantiksi, mutta hän saattoi kantaa alikersantin arvomerkkejä vain 4 kuukautta. Marraskuun 3. päivänä 1944 hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi, mutta jo seuraavana päivänä hän monien heimotovereittensa tavoin hyppäsi sotavankijunasta omille teilleen. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt olemassaolon taistelu, sukunimikin muuttui virkatodistuksiin Rantavuoreksi.
Heti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa tunnetuimmalle sankarille, alikersantti Antti Rokalle. Varsin pian Väinö Linna siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni.
Pylkäs ei kuitenkaan ollut ainoa. Risto Husa osoittaa, että kirjailija Väinö Linna ja heimosoturi Antti Rantavuori (Rokka) todella tapasivat, jopa useita kertoja: 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran, v. 1952 Ruotsissa. Heimosoturi luovutti tahtomattaan useita persoonallisuuden piirteitään Tuntemattoman Rokka-hahmolle.
Väinö Linna ja Antti Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin. Heimosoturi torjui jyrkästi kaikki samaistukset romaanisankarin tekoihin. Vasta vuosien kuluttua hän avautui lähimmilleen.
Myös kirjailija vaikeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta. Väinö Linna ohjasi taitavasti kaikki Antti Rokan sankariteot Viljam Pylkäkselle.
Risto Husa on myös siirtänyt teokseen Antti Rokan muistelmat aitoina, kuitenkin selkeästi erottuvin lisäyksin ja kommentein. Tuoreina kirjoitetut ja kerrotut muistelmat on voitu osoittaa luotettaviksi.
Linnan esikuvat Tuntemattoman Rokalle.
http://www.pilotkustannus.fi/etu.php?id=978-952-464-745-8&sivu=kirjat&ryhma=muistelmat
Risto Husa
Inkeriläinen heimosotilas Antti Rokka ylennettiin Äyräpään kuumimpana päivänä 4.7.1944 alikersantiksi, mutta hän saattoi kantaa alikersantin arvomerkkejä vain 4 kuukautta. Marraskuun 3. päivänä 1944 hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi, mutta jo seuraavana päivänä hän monien heimotovereittensa tavoin hyppäsi sotavankijunasta omille teilleen. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt olemassaolon taistelu, sukunimikin muuttui virkatodistuksiin Rantavuoreksi.
Heti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa tunnetuimmalle sankarille, alikersantti Antti Rokalle. Varsin pian Väinö Linna siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni.
Pylkäs ei kuitenkaan ollut ainoa. Risto Husa osoittaa, että kirjailija Väinö Linna ja heimosoturi Antti Rantavuori (Rokka) todella tapasivat, jopa useita kertoja: 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran, v. 1952 Ruotsissa. Heimosoturi luovutti tahtomattaan useita persoonallisuuden piirteitään Tuntemattoman Rokka-hahmolle.
Väinö Linna ja Antti Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin. Heimosoturi torjui jyrkästi kaikki samaistukset romaanisankarin tekoihin. Vasta vuosien kuluttua hän avautui lähimmilleen.
Myös kirjailija vaikeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta. Väinö Linna ohjasi taitavasti kaikki Antti Rokan sankariteot Viljam Pylkäkselle.
Risto Husa on myös siirtänyt teokseen Antti Rokan muistelmat aitoina, kuitenkin selkeästi erottuvin lisäyksin ja kommentein. Tuoreina kirjoitetut ja kerrotut muistelmat on voitu osoittaa luotettaviksi.
Alias Antero Rokka kuoli 2000 luvulla ei vuonna 1989.Ja hän oli Tilallinen kannakselta kuten Väinö Linna esitti ei kylläkään mikään pienviljelijä vaan päinvastoin.
Offtopicina kysyn vieläkö Simo Häyhä on elossa ainakin kolme vuotta sitten luin hänen olleen hyvissä voimissa.
Mutta palatakseni Ernrothin Ja Rokan väliseen suhteeseen.On esitetty teorioita että tuntemattoman everstiluutnantti Karjula olisi ollut Ernroth.
Tästä on pidetty esimerkkinä sitä että Linna kuvaa hänen urakehityksensä samanlaisena kuin Ernrothin.Eli myös Karjulan kerrottiin ansioituneen Talvisodassa kapteenina ja ylenneen Ernrothin tavoin everstiluutnantiksi.
Molemmilla miehillä oli myös selvä R-vika.
Offtopicina kysyn vieläkö Simo Häyhä on elossa ainakin kolme vuotta sitten luin hänen olleen hyvissä voimissa.
Mutta palatakseni Ernrothin Ja Rokan väliseen suhteeseen.On esitetty teorioita että tuntemattoman everstiluutnantti Karjula olisi ollut Ernroth.
Tästä on pidetty esimerkkinä sitä että Linna kuvaa hänen urakehityksensä samanlaisena kuin Ernrothin.Eli myös Karjulan kerrottiin ansioituneen Talvisodassa kapteenina ja ylenneen Ernrothin tavoin everstiluutnantiksi.
Molemmilla miehillä oli myös selvä R-vika.
3 VASTAUSTA:
" Alias Antero Rokka kuoli 2000 luvulla ei vuonna 1989. "
Linnan Rokka ei ole kaikilta osin pelkästään Pylkäksestä kertova rooli hahmo. Linna tapasi myös inkeriläisen Antero Rokan useita kertoja, joka antoi myös tarinansa tuntemattoman myyttiselle "Antero Rokalle".
Linnan Rokka ei ole kaikilta osin pelkästään Pylkäksestä kertova rooli hahmo. Linna tapasi myös inkeriläisen Antero Rokan useita kertoja, joka antoi myös tarinansa tuntemattoman myyttiselle "Antero Rokalle".
oli Carl Otto Lilius.
esikuva kirjoitti: oli Carl Otto Lilius.
Kiittää tiedosta.
Hoh, hoijaa. Ketjun tarinathan ovat lapsille. Löytyisiköhän täältä jotain aikuisillekin, jota nämä Rokka -jutut jo tietävät?
2 VASTAUSTA:
"Ketjun tarinathan ovat lapsille"
Lapsia etenkin täytyy valistaa...
Arvostetun "pilarohvessori" Kari Suomalaisen pahin moka - myös hänen itsensä tunnustama - oli, kun hän piirsi piirrokseensa Runebergin patsaan ja sen alle tekstin, että "on kirjailijoita, jotka loivat ravasta ihanteita", ja Väinö Linnan kuvan, ja sen alle " ja kirjailijoita, jotka tekevät ihanteista rapaa".
Tuon ROKKA – erään konekiväärimiehen sota -kirjan alussa on Väinö Linnan kirje Viljam Pylkkäälle ja siinä hän kertoo kiertelemättä että Pylkäs on Tuntemattoman sotilaan Rokan esikuva. Tuossa alla olevassa jutussa on oikaistu melkoisen rutkasti, koska ROKKA -kirjan esipuheessahan kerrotaan Nuorvalan stilisoineen Pylkkään haastattelunauhat. Samaten Aarne Haapakoski alias Outsider:in osuutta tuohon toiseen kirjaan, Kaikki eivät purnanneet, ei liene missään todistettu aukottomasti, on vain epäilty asian olleen näin.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
>1955 teos ROKKA – erään konekiväärimiehen sota. Tekijäksi ilmoitettiin Viljam Pylkäs. Todellinen kirjoittaja oli dekkareita ja elokuvakäsikirjoituksia tehnyt, useita salanimiä käyttänyt Kaarlo Nuorvala.<
>Antti Rokan tekijänimellä ratsasti myös teos Kaikki eivät purnanneet, tarinakokoelma jatkosodasta. Teoksen kirjoitti Aarne Haapakoski, Outsider, jonka luomuksia ovat mm. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut.
Lapsia etenkin täytyy valistaa...
Arvostetun "pilarohvessori" Kari Suomalaisen pahin moka - myös hänen itsensä tunnustama - oli, kun hän piirsi piirrokseensa Runebergin patsaan ja sen alle tekstin, että "on kirjailijoita, jotka loivat ravasta ihanteita", ja Väinö Linnan kuvan, ja sen alle " ja kirjailijoita, jotka tekevät ihanteista rapaa".
Tuon ROKKA – erään konekiväärimiehen sota -kirjan alussa on Väinö Linnan kirje Viljam Pylkkäälle ja siinä hän kertoo kiertelemättä että Pylkäs on Tuntemattoman sotilaan Rokan esikuva. Tuossa alla olevassa jutussa on oikaistu melkoisen rutkasti, koska ROKKA -kirjan esipuheessahan kerrotaan Nuorvalan stilisoineen Pylkkään haastattelunauhat. Samaten Aarne Haapakoski alias Outsider:in osuutta tuohon toiseen kirjaan, Kaikki eivät purnanneet, ei liene missään todistettu aukottomasti, on vain epäilty asian olleen näin.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
>1955 teos ROKKA – erään konekiväärimiehen sota. Tekijäksi ilmoitettiin Viljam Pylkäs. Todellinen kirjoittaja oli dekkareita ja elokuvakäsikirjoituksia tehnyt, useita salanimiä käyttänyt Kaarlo Nuorvala.<
>Antti Rokan tekijänimellä ratsasti myös teos Kaikki eivät purnanneet, tarinakokoelma jatkosodasta. Teoksen kirjoitti Aarne Haapakoski, Outsider, jonka luomuksia ovat mm. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut.
Todisteena kirjoitti: "Ketjun tarinathan ovat lapsille"
Lapsia etenkin täytyy valistaa...
Arvostetun "pilarohvessori" Kari Suomalaisen pahin moka - myös hänen itsensä tunnustama - oli, kun hän piirsi piirrokseensa Runebergin patsaan ja sen alle tekstin, että "on kirjailijoita, jotka loivat ravasta ihanteita", ja Väinö Linnan kuvan, ja sen alle " ja kirjailijoita, jotka tekevät ihanteista rapaa".
Tuon ROKKA – erään konekiväärimiehen sota -kirjan alussa on Väinö Linnan kirje Viljam Pylkkäälle ja siinä hän kertoo kiertelemättä että Pylkäs on Tuntemattoman sotilaan Rokan esikuva. Tuossa alla olevassa jutussa on oikaistu melkoisen rutkasti, koska ROKKA -kirjan esipuheessahan kerrotaan Nuorvalan stilisoineen Pylkkään haastattelunauhat. Samaten Aarne Haapakoski alias Outsider:in osuutta tuohon toiseen kirjaan, Kaikki eivät purnanneet, ei liene missään todistettu aukottomasti, on vain epäilty asian olleen näin.
http://www.apu.fi/ihmiset/article117432-1.html
>1955 teos ROKKA – erään konekiväärimiehen sota. Tekijäksi ilmoitettiin Viljam Pylkäs. Todellinen kirjoittaja oli dekkareita ja elokuvakäsikirjoituksia tehnyt, useita salanimiä käyttänyt Kaarlo Nuorvala.<
>Antti Rokan tekijänimellä ratsasti myös teos Kaikki eivät purnanneet, tarinakokoelma jatkosodasta. Teoksen kirjoitti Aarne Haapakoski, Outsider, jonka luomuksia ovat mm. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut.
pidä paikkaansa "Antti Rokka kuoli Ruotsissa v.1989."
Tiedän asian 100 varmasti!! alku tekstistä en tiedä taitaa olla paskaa sekin.
Tiedän asian 100 varmasti!! alku tekstistä en tiedä taitaa olla paskaa sekin.
Alik Rokka istui vartiopaikallaaqn, tähyillen vihollisista. Metsänreunasta alkoikin kuulumaan molotusta kummallisella kielellä. "Siellä on nyt vihulainen", sanoi Rokka. Pian näkyikin hiipivä joukko, joka pyrki yllättämään suomalaiset kierolla sotaliikkeellä. Täytäppä niitä koopeen lippaita kiiruusti, -ne nimittäin tyhjentyvät pian kiivaaseen tahtiin.." sanoi Rokka.
"Kun tuon ulkomaalaisvaltuutetun varjo sattuu tuon näreen kohdalle, hälle tulloopi noutaja. Niin mie oon häen kohalt päättäny..."
"Kun tuon ulkomaalaisvaltuutetun varjo sattuu tuon näreen kohdalle, hälle tulloopi noutaja. Niin mie oon häen kohalt päättäny..."
En usko ette Rokka (Viljam Pylkas) on koskaan ampunut omaa miestään ja hän taisteli jr 8:ssa. http://www.youtube.com/watch?v=DLtvs3G9nHk
3 VASTAUSTA:
Kukas on Pylkkäästä tällaista väittänytkään?
" En usko ette Rokka (Viljam Pylkas) on koskaan ampunut omaa miestään ja hän taisteli jr 8:ssa. "
Nyt onkin kysymyksessä Antti Rokka. Älä laita puuroja ja vellejäsi sikin sokin. Linnahan tosin sotki Pylkkään ja Rokan ja laittoi Rokkaa Pylkkääseen minkä ehti.
Äly hoi! älä jätä.
" En usko ette Rokka (Viljam Pylkas) on koskaan ampunut omaa miestään ja hän taisteli jr 8:ssa. "
Nyt onkin kysymyksessä Antti Rokka. Älä laita puuroja ja vellejäsi sikin sokin. Linnahan tosin sotki Pylkkään ja Rokan ja laittoi Rokkaa Pylkkääseen minkä ehti.
Äly hoi! älä jätä.
Äänruutin Rokka kirjoitti: Kukas on Pylkkäästä tällaista väittänytkään?
" En usko ette Rokka (Viljam Pylkas) on koskaan ampunut omaa miestään ja hän taisteli jr 8:ssa. "
Nyt onkin kysymyksessä Antti Rokka. Älä laita puuroja ja vellejäsi sikin sokin. Linnahan tosin sotki Pylkkään ja Rokan ja laittoi Rokkaa Pylkkääseen minkä ehti.
Äly hoi! älä jätä.
taisteli HeimoP 3:ssa Se oli Vuosalmella vähän aikaa alistettu JR 49:lle, mutta oli lähetettävä pois epäluotettaviuuden takia.
Aatun JR 7:lle lle se ei ollut koskaan alistettu. Eli inkeriläinen Antti Rokka ei koskaan taistellut Aatun joukoissa.
Aatun JR 7:lle lle se ei ollut koskaan alistettu. Eli inkeriläinen Antti Rokka ei koskaan taistellut Aatun joukoissa.
Antti Rokka kirjoitti: taisteli HeimoP 3:ssa Se oli Vuosalmella vähän aikaa alistettu JR 49:lle, mutta oli lähetettävä pois epäluotettaviuuden takia.
Aatun JR 7:lle lle se ei ollut koskaan alistettu. Eli inkeriläinen Antti Rokka ei koskaan taistellut Aatun joukoissa.
HeimoP 3 oli Siiranmäellä alistettuna Aatulle. Pataljoonan osuus taistelussa oli vähäinen. Se oli heikko ja epäluotettava joukko.
vain sodankarttelija-satusedän mielikuvituksessa.
1 VASTAUS:
lähtee kesä lähtee talvi vaan ei lähde Väinö Linna.
Taidat narrata.
Minulla on kaikki asiaa koskevat kirjat gyllyssä ja lueyyuna mutta toi clementia -vai mikä se nyt on- taitaa vaikuttaa joten otin uuvestaan luvun alle tuon Antti Rokan (Outsiderhaapakoski) "kaikki eivät purnanneet". Mielenkiintoista juttua sano
Sotalukija
Sotalukija
Parannamme palvelua
Linnakin
1.4.2009 20:28