LÄHDE lähteestä APUA

miirusdou

Ei löytynyt Hirsjärven kirjasta, eikä netistä. Lähteiden merkitsemisestä on epäselvää se, että mikä on oikeaoppista? Jos esimerkiksi kirjoittaja kirjoittaa ajatuksen, referoiden toista tutkijaa/tutkimusta, ja tämä on ilmaistu asianmukaisesti suluissa, niin enhän minä silloin kai voi käyttää viittauksella ko. ajatusta, koska en ole lukenut alkuperäistä tutkimusta, johon kirjoittaja viittaa? TÄSSÄ vasta ongelma aloittelevalle tieteellisen tekstin kirjoittajalle, koska lähes kaikki teksti on viittausta eri tutkimuksiin, esim Syrjälän, Ahosen ym. kirjassa Laadullisen tutkimuksen työtapoja! Kuitenkin huomasin Eskolan & Suorannan kirjassa, että lähdeviittaus oli Syrjälä ym. ja koski tiettyä asiaa, mutta kun tarkastin alkuperäisen lähteen, niin ko. ajatus oli Syrjälältä ym. jälleen lähdeviitattu toiseen tahoon.

Olen ihan tukossa, kun tuntuu että ei voi käyttää mitään lähteitä. MITEN ON?

5

881

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • luulisin

      Markku Löytösen kirjoittama HY:n maantieteen laitoksen ohje sanoo toisenvaraisista viittauksista näin:

      "Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu aina etsiä käsiinsä alkuperäinen lähde. Joskus tämä ei onnistu, sillä varsinkin vanhoja tutkimuksia saattaa olla vaikea saada käsiinsä edes kaukolainoina. Jos näin käy, silloin on selvästi merkittävä lähdeviittaukseen, että viittaus on toisenvarainen.

      ... (Copernicus 1543, cit. Lehti 1999).

      Toinen vaihtoehto tällaisessa tilanteessa on kirjoittaa viittaus auki.

      … Lehti (1999) toteaa, että jo Copernicus (1543)...

      Tieteellisiä klassikoita julkaistaan toisinaan näköispainoksina tai alkuperäistä vastaavina uusintapainoksina. Tällaiseen on hyvä viitata käyttämällä kahta vuosilukua, joista ensimmäinen ilmaisee alkuperäisen painovuoden ja jälkimmäinen näköispainoksen painovuoden. Lähdeluetteloon on tällöin merkittävä molemmat painovuodet samassa järjestyksessä.

      ... (Christaller 1933/1966)."

      Sama ohje näkyy toistuvan muissakin kirjoitusohjeissa hieman eri muodoissa.

    • fm-englanti

      On aika yleistä, että ensikäden lähdettä ei aina löydy/saa käsiinsä - vaikka onkin suositeltavaa aina yrittää se alkuperäinen saada käyttäänsä. Näissä tapauskissa pitää vain jollain tavalla tuoda esiin se seikka, että kyseessä on toisen käden lähde. Ed. viestissä olikin tähän sitten tarkempia ohjeita.

      Lähdeviitteiden merkitseminenhän on sopimuksenvarainen asia. Tapoja on monia ja aivan hyvin tutkija voi joskus jopa tiettyyn pisteeseen asti luoda omankin tapansa, kunhan vain tarkasti selittää tutkimuksessaan (esim. alaviitteessä tm.) miten oikein on lähteensä merkinnyt.

      • YstäväAurinkomme

        Kiitos. En ole kamalasti perehtynyt tieteelliseen kirjoitukseen tai lukenut julkaisuja. Nyt alkoi kiinnostamaan erot tieteellisissä kirjoituksissa, Suomessa ja kansainvälisissä, tunnetuissa ja marginaalissa julkaistuissa. Oman ammattikokemukseni pohjalta uskon, että mitä "etevämpi" ajattelija tiedemies on, niin sitä vähemmän siteerataan sinne ja tänne, lähteitä sinne ja tänne. Minä tiedän mitä sinä tiedät ja nyt minä kirjoitan että näin on jotta sinäkin sitten korjoittaisit että sinäkin tiedät että minä teidän. No niin, mietin että onko maailmassa joitain tästä pikkueliitisistä ympyröistä vapauteen loikanneita ajattelijoita, jotka kirjoittavat ilokseen ja luovasti ajatellen tiedettä? Varmaan on. Einsteinin kirjoituksia olisi kivaa päästä lukemaan. Siin ä vasta luova mieli, hän käsittäkseni kirjoitti ja tutki kaikkea mahdollista, astrologiaankin oli hyvin perehtynyt ja kaikkea maailmakaikkeutta käsittävään... Tuskin olisi Einstein selviytynyt gradusta. Ei siksi, ettei olisi kyennyt, mutta kyllä on niin epäkiinnostavaa tämä papukaijamaailma. Ainäkin näin koen tässä ja nyt, kun kirjoittelen lähdettä toisen jälkeen, ja ihan sääntöjen mukaan täytyy miettiä, että miten tuon sanoisi toisin... Yo- kirjoituksissakin piti pyrkiä ajattelemaan itse, pohtia asioita itse. Voisi lehtorit ja proffat suuttua, jos yrittäisi tässä tiedemaailman, akateemisen maailman hierarkiassa osoittaa, että on itselläkin ajatus asiasta.

        Kiitos avusta, painan pääni (ja pääni sisäisen) jälleen matalaan kumaraan, ja alan kopioimaan näitä lähdeviittauksia ja miettimään miten voin kaksi lausetta sanoa eri sanoilla...

        AURINGON VALOA PÄÄNNE SISUKSIIN! :-))))


      • luulisin
        YstäväAurinkomme kirjoitti:

        Kiitos. En ole kamalasti perehtynyt tieteelliseen kirjoitukseen tai lukenut julkaisuja. Nyt alkoi kiinnostamaan erot tieteellisissä kirjoituksissa, Suomessa ja kansainvälisissä, tunnetuissa ja marginaalissa julkaistuissa. Oman ammattikokemukseni pohjalta uskon, että mitä "etevämpi" ajattelija tiedemies on, niin sitä vähemmän siteerataan sinne ja tänne, lähteitä sinne ja tänne. Minä tiedän mitä sinä tiedät ja nyt minä kirjoitan että näin on jotta sinäkin sitten korjoittaisit että sinäkin tiedät että minä teidän. No niin, mietin että onko maailmassa joitain tästä pikkueliitisistä ympyröistä vapauteen loikanneita ajattelijoita, jotka kirjoittavat ilokseen ja luovasti ajatellen tiedettä? Varmaan on. Einsteinin kirjoituksia olisi kivaa päästä lukemaan. Siin ä vasta luova mieli, hän käsittäkseni kirjoitti ja tutki kaikkea mahdollista, astrologiaankin oli hyvin perehtynyt ja kaikkea maailmakaikkeutta käsittävään... Tuskin olisi Einstein selviytynyt gradusta. Ei siksi, ettei olisi kyennyt, mutta kyllä on niin epäkiinnostavaa tämä papukaijamaailma. Ainäkin näin koen tässä ja nyt, kun kirjoittelen lähdettä toisen jälkeen, ja ihan sääntöjen mukaan täytyy miettiä, että miten tuon sanoisi toisin... Yo- kirjoituksissakin piti pyrkiä ajattelemaan itse, pohtia asioita itse. Voisi lehtorit ja proffat suuttua, jos yrittäisi tässä tiedemaailman, akateemisen maailman hierarkiassa osoittaa, että on itselläkin ajatus asiasta.

        Kiitos avusta, painan pääni (ja pääni sisäisen) jälleen matalaan kumaraan, ja alan kopioimaan näitä lähdeviittauksia ja miettimään miten voin kaksi lausetta sanoa eri sanoilla...

        AURINGON VALOA PÄÄNNE SISUKSIIN! :-))))

        On aivan turhaa korskeutta olettaa, että jokin oma ajatus on uusi ja ainutlaatuisen ihmeellinen maailmassa. Siksi on hyvä ensin ottaa selvää, mitä asiasta tiedetään ja on jo julkaistu aiemmin. Meitä kun on täällä maapallolla lähes seitsemän miljardia ja tiedettäkin tekee tuosta joukosta sentään jokunen. Ei ole syytä keksiä lisää ruutia millään alalla, vaan kannattaa keskittyä siihen, mitä ei vielä tiedetä tai mistä kiistellään.

        Sitten voi joskus sattua, että joskus löytyy uusi ratkaisu tai uusi näkökulma ja sen pääsee julkaisemaan aivan ensimmäisten joukossa. Silloin voi olla tyytyväinen itseensä, ainakin vähän aikaa.


      • Ilonaliisi
        luulisin kirjoitti:

        On aivan turhaa korskeutta olettaa, että jokin oma ajatus on uusi ja ainutlaatuisen ihmeellinen maailmassa. Siksi on hyvä ensin ottaa selvää, mitä asiasta tiedetään ja on jo julkaistu aiemmin. Meitä kun on täällä maapallolla lähes seitsemän miljardia ja tiedettäkin tekee tuosta joukosta sentään jokunen. Ei ole syytä keksiä lisää ruutia millään alalla, vaan kannattaa keskittyä siihen, mitä ei vielä tiedetä tai mistä kiistellään.

        Sitten voi joskus sattua, että joskus löytyy uusi ratkaisu tai uusi näkökulma ja sen pääsee julkaisemaan aivan ensimmäisten joukossa. Silloin voi olla tyytyväinen itseensä, ainakin vähän aikaa.

        Totta kai, ihmisiä tässä kaikki olemme, siksi juuri niin, miksi elää matkimalla? Tiedemaailmassa on omat vankilansa, ja vain harva uskaltautuu niistä pois. Olen törmännyt tiedemaailman hierarkisen portaikon yläpäässä oleviin ihmisiin, joille "tieto" on tärkeää siinä merkityssuhteessa, että kuka tiedon sanoo, missä se julkaistaan, ja mitä lähteitä siinä käytetään. Toisin sanoen, tässä mennään kauas pois Sokrateen rakkaudesta tietoon. Meitä on moneksi jokaisella alalla, niin tiedemaailmassakin. Ei mahda olla helppoa, tuskallista on vääntää ja kääntää lauseita, löytää oma erityisyytensä siitä, tarkoitusta elämälleen.

        LÄHDEluettelon rivitys?

        Joka tapauksessa, ponnistelen nyt itse uuden tekstinkäsittelyohjelman kanssa, Office Home and Student 2007. Niin yksinkertainen asia varmaan on, enkä saata onnistua, kun ei jaksaisi koko päivää yrittämällä löytää. Nimittäin, miten saisin lähteet -sivun rivityksen oikein? Toinen rivi sisennetään, mutta ohjelma inttää vain samalle sisennykselle kuin eka rivi. Jos joku viitsisi vastata, niin olen syvästi kiitollinen, aivan todella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      65
      4673
    2. KALAJOEN UIMAVALVONTA

      https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar
      Kalajoki
      165
      3577
    3. Hukkuneet pojat kalajoella pakolaisia?

      Eivät osanneet suomea nimittäin.
      Maailman menoa
      165
      3037
    4. Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?

      Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?
      Kalajoki
      65
      3015
    5. Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin

      Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo
      Tunteet
      49
      2744
    6. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      24
      1933
    7. Joku hukkui Hyrynsalmella?

      Oliko mökkiläinen taas?
      Hyrynsalmi
      24
      1841
    8. Ota nainen yhteyttä ja tee Tikusta asiaa?

      Niin sitten minä teen Takusta asiaa.
      Ikävä
      30
      1656
    9. Mitä sinä mietit

      Mies?
      Ikävä
      174
      1640
    10. Metsästysmökki

      Metsästyskortti saapui. Lisäksi metsästysmökki varata!
      Kuhmo
      42
      1352
    Aihe