Halusin avata keskustelun otsikkoaiheesta.
Nimittäin alkaa olla hiljalleen aika kuluttajien ottaa oikeasti kantaa mitä mieltä ovat
Nimittäin jos maanviljelijöiden joka suunnalta tapahtuvat tuotantoedellysten heikennykset jatkuvat
kotimaista ruokaa ei kohta yksinkertaisesti enää ole....................
Sitten se on pikkusen myöhäistä enää ottaa kantaa.
Just luin että ei ole enää varaa laittaa lapsille kouluissa kunnon ruokaa. Mitenkähän tässä on päässyt näin käymään. Osaiskohan joku kertoa.
Nimittäin alkaa olla hiljalleen aika kuluttajien ottaa oikeasti kantaa mitä mieltä ovat
Nimittäin jos maanviljelijöiden joka suunnalta tapahtuvat tuotantoedellysten heikennykset jatkuvat
kotimaista ruokaa ei kohta yksinkertaisesti enää ole....................
Sitten se on pikkusen myöhäistä enää ottaa kantaa.
Just luin että ei ole enää varaa laittaa lapsille kouluissa kunnon ruokaa. Mitenkähän tässä on päässyt näin käymään. Osaiskohan joku kertoa.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kauppa yrittää murtaa suomalaisen tuotannon asemaa lisätäkseen omaa katettaan.
Kauppa myy ulkomaisia tuotteita pienemmällä katteella kuin suomalaista, vai mitä mieltä olet esim. 1,99 tanskan kinkusta ja vieressä myydään suomalaista jopa 5,99, vaikka tuottajahinnassa tanskan ja suomen välillä ei ole merkittävää eroa.
Itse olen viljeliä.
Ihmetyttää kotimaisen lihan helvetin huonoa laatua, vanhaa pahanmakuista syömäkelvotonta paskaa.
Työntääkö teurastamot vanhaa jo lähes pilaantunutta lihaa kauppoihin valmispakkauksissa, eroa ei ole onko nautaa vai sikaa.
Itseltä on mennyt lihansyönti tosi vähiin ainakin näitten isojen teurastamoitten lihat on laadultaan täysin ala-arvoisia.
Huvittavinta toimintaa lähipäiviltä tämä MTK:n pellelauman märkä uni "Liha Foorumi 2009: Lisäarvoa kotimaiselle lihalle" http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2009/maaliskuu/fi_FI/liha-ala/
Kyllä ne arvot rapisee ellei kauppoihin toimiteta tuoretta ihan oikeasti laadukasta lihaa.
Itse en enää osta ainuttakaa isojen teurastamoitten lihapakkausta, miksi pettyä huonoon laatuun jokaikinen kerta.
pakkomielteesesi, voisit myös miettiä perättömän tiedon levittämisen seurauksia tai hanki pitävät todisteet asiasta.
Liha maistuu kyllä usein paskalta.Makuaisti ei petä koskaan.
Tuotanto ei enää vastaa kotimaista kysyntää.Maatalouspolitiikkamme on jotain saanut aikaan.Edes negatiivista.Pian tämä kartanoajattelu tuo suomalaisten kotiin nälän.Tällä pelillä ruuantuotantomme lässähtää pian täysin.
Kepun/MTK:n keskittyminen vain kartanoiden tukiaisten jakoon on epäonnistunutta ja väärää maatalouspolitiikkaa hetkellä,jolloin tuotanto ympäri maailmaa tulee romahtamaan.Tämä tietää nälänhätää Suomeen.Sen torjuminen on jo mahdotonta,koska maataloutuotanto on erittäin hidasliikkeistä muutoksissa.Kepusta tulee ihmisten vihatuin puolue tätä menoa.Vain kartanonherrat ovat sen puolella.
Haluaako suomalainen talonpoika ostaa kotimaassa tehtyjä koneita, traktoreita ja käyttää suomalaista työvoimaa työllistäen ihmisiä jotta voisivat sitä hiukan kalliimpaa kotimaista ruokaa ostaa.
( miin kyllä sitä työvoimaa on jos siitä jotakin halutaan maksaa eikä puoli-ilmaisia puolalaisia pimeästi täällä ruokita)
kuin ulkolainen, tänne halvalla kaupatut erät kuten muistamme, Tanskalainen salmonella liha tai Saksalainen emakko ei kelpaa esimerkiksi ulkolaisen halpuudesta, myös valuutta heilahtelut muuttavat hintasuhteita, vuoroin kumpaakin suuntaan. Elintarvikkeiden kauppa on täysin vapaata EU:n sisällä joten ei viljelijällä ole mitään ostovelvoitetta kotimaasta. Työvoima olisi saatava vapaan kilpailun alaiseksi elintarvikkeiden tuottamisen tapaan, tosi se edellyttää SAK:n vallan murtamista. Muistaa sopii että viljelijät vastusti nyky järjestelyä ja varoitti sen seurauksista.
Eipä taida tuottajahinnat maitoa lukuunottamatta olla euroopan kärjessä, kun jalostavan teollisuuden työvoimakulut syövät viljelijän osuuttakin.
Joten vieläkö lisäksi pitäisi toiseen kertaan antaa siivu tuloistaan suomalaiselle työvoimalle, ostamalla kotimaisia romuja riesakseen?
voi elellä, täällähän kaikki maksaa maltaita, on sulla ihme haaveet, itse et varmaan pärjäisi jos kilpailua olis aikuisten oikeesti.
kuusi Venäläistä kuorma auton kuljettajaa yhden Suomalaisen hinnalla on helppo huudella viljelijöille että juokse juokse kun omat edut on sementoitu.
pärjään, vajaa kolme vuotta ja jään kotiin rakenteleen vaikka linnunpönttöjä.
kaikkea kuuluu KOTIMAISEEN ruokaan?
kuulin että joku suomalainen leipomo aikoo hankkia tai vuokrata peltoa puolasta tai balttiasta ja viljellä itse omat rukiinsa koska suomalaiset viljelijät ovat niin laiskoja etteivät viitsi enää heille ilmaiseksi ruista viljellä.
kuluttajan kannalta nyt se että tällä hinta/laatu-suhteella kotimainen tuotanto menee konkurssiin aika pian. Ja joutaa mennäkin. Tuonti elintarvikkeet ovat laadullisesti parempia ja hinnaltaan edullisempia. Yhteiskunnalle tulee edullisemmaksi lopettaa maataloustukiaisten maksaminen ja siirtyä kokonaan tuontielintarvikkeisiin.
et sitten osaa ajatella laajemmin mitä kaikkea merkitsee se, jos maatalous lopetetaan maassamme. Sen ymmärtäminen vaatii pikkasen enemmän älyä, kaikki vain netin käyttäjät eivät kykene moiseen älyämiseen. Sitä paitsi teille on turha selittää kun oikea tieto ei mene perille.
edes alvia. Yritin täällä kerran sille sitä opettaa, mutta ei mennyt perille.
Eli turha koettaa selittää mitään kovin monimutkaisia kuvioita..... Antaa pojan paasata.
Kyse ei ole laiskuudesta vaan siitä, että muista viljelykasveista saa taloudellisesti paremman tuoton kuin rukiista, ja rukiinviljelyssä oraiden talvehtiminen on onnenkauppaa.
Siat kasvatetaan ulkoa tuodun rehun turvin kun vastaavasti viedään maasta ulos - VIENTITUELLA - n. 500 miljoonaa kiloa kauraa?
Rälssitalous ajettava alas. Tuotantoa sen verran kuin ITSE tarvitsemme.
kotimainen vilja kelpaa leipomoille??
Monena vuotena on ensiluokan myllyvehnää käytety rehuksi, kun leipomoilla ei ole tarvetta.
300 miljoonaa kiloa ja vientituista luovuttu vuosia sitten.
muutaman laivalastillisen vehnää ja silloin oli suomessa nk. VILJAVUORI.
Kysykää leipomoilta. Dumppaavat RUISLEIVÄN joukkoon suomalaista REHUVEHNÄÄ syystä, että on halvempaa.
:D
"Aamulehti 50 vuotta sitten
Tanskasta tuli eilen 4 000 tonnia voita Samanlainen lähetys ensi viikolla
Eilen saapui Helsinkiin laiva, joka toi tullessaan 4 000 astiaa tanskalaista voita. Ensi viikolla tulee Tanskasta toinen 4 000 astian voilähetys. Tähän mennessä on ostettu voita Tanskasta kaikkiaan 2 520 tonnia. Tästä määrästä on tuotu maahamme 2 120 tonnia, joten vielä on kaikkiaan noin 400 tonnia tuomatta.
Voita joudutaan todennäköisesti ostamaan edelleenkin ulkoa, sillä kotimaan tämänhetkiset varastot eivät ole kovinkaan suuret. Mainittakoon, että tammi-maaliskuun voin tuotanto on keskimäärin 22 % pienempi kuin viime vuoden vastaavan ajan tuotanto. Vointuotannon näinkin suureen vähemiseen on syynä maamme erittäin heikko rehutilanne. Kun Argentiinasta ostetussa rehussa on ilmennyt myrkyllisiä risinus-siemeniä, ovat monet maanviljelijät pidättäytyneet ostamasta sitä ja joutuneet niin ollen ruokkimaan karjaansa heikommin kuin tavallisesti."
Aamulehti Torstai B 30 tai 31. maaliskuuta 2005
"Milloin ruisleipä on ruisleipä ja kauraleipä kauraleipä?
"Ravitsemustutkimuksissa ihmiset ilmoittavat syövänsä paljon ruisleipää. Tosiasiassa ihmiset ovat mieltyneet yhä enemmän pehmeään, vehnäpitoiseen leipään." Ulla Rauramo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja
Puolenkilon Ruisvehnäleipä -nimestä ostaja voisi päätellä leivän olevan kohtuullisen rukiinen, koska ruis on mainittu nimessä ensimmäisenä. Fazerin leivästä onkin vehnäjauhoja 61 prosenttia ja täysjyväruisjauhoja 5 prosenttia. Osa ihmisistä kuitenkin haluaisi suosia vehnän sijasta esimerkiksi ruis- ja kaurapitoisia leipiä, koska niissä on runsaasti terveydelle edullisia kuituja.
Leivän nimestä ei kuitenkaan aina pääse perille, mitä leipä oikeastaan sisältää.
Elintarvikevirastoon on tullut kuluttajilta kyselyjä leipien nimistä ja koostumuksesta.
- He ihmettelevät, että esimerkiksi jossakin ruisleivässä onkin vain 30 prosenttia ruista. Heidän mielestään tämä on väärin, selvittää ylitarkastaja Tytti Itkonen tuotevalvonnan osastolta.
Miksi monissa leivissä käytetään niin paljon vehnäjauhoja, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Ulla Rauramo? - Vehnä kuohkeuttaa ja saa saa taikinan leipoutumaan paremmin. Vehnää käytetään paljon siitäkin syystä, että ihmiset ovat mieltyneet yhä enemmän pehmeään, vehnäpitoiseen leipään, hän perustelee.
Käyttävätkö leipomot paljon vehnää myös takia, että se on halpaa?
- En allekirjoittaisi tuota. Raaka-aineen osuus leivän hinnasta on kuitenkin suhteellisen pieni. Suurin osa leivän hinnasta koostuu yötyöleivonnasta, logistiikasta ja kaupan kuluista, vastaa Rauramo.
Yli puolet voi olla kauraa
Monien grahamleipien painosta grahamjauhoja on alle kymmenen prosenttia. Kauraleivissä on kauraa tavallisesti noin 10-16 prosenttia.
Ulla Rauramo kertoo, että uusien leivontatekniikoiden ansiosta kauraleipään voidaan laittaa kauraa yli puolet jauhojen määrästä, ja silti leivästä tulee kuohkeaa. Grahamia voidaan käyttää leipään noin 20-30 prosenttia, ja silti leipoutuvuus säilyy. Ohrarieskat voidaan tehdä sataprosenttisesti ohrajauhoista, mutta moniin ohrarieskoihinkin on alettu lisätä vehnäjauhoja.
- Syynä on se, että täysin ohrajauhoista leivotut rieskat murtuvat helposti. Vehnää on lisätty, jotta rieskan pystyisi vaikka taivuttamaan rullalle, Rauramo kertoo.
Saksassa tarkat rajat, Suomessa ei
Fazerin Porkkanavartaassa on porkkanaa 3 prosenttia, Linkosuon Perhe porkkanaleipäviipaleissa nelinkertainen määrä, 12 prosenttia. Missä raja menee - mikä riittää; milloin leipää saa kutsua porkkana-, graham, ruistai kauraleiväksi?
- Tällaisia rajoja ei valitettavasti ole Suomessa olemassa.On tapauskohtaisesti harkittava, tuleeko kuluttaja kenties harhaanjohdetuksi vai ei, vastaa Elintarvikeviraston Tytti Itkonen.
Toisin kuin Suomessa, Saksassa on määritelty tarkat rajat, milloin esimerkiksi ohraa sisältävän leivän nimi saa olla ohraleipä. Vaikka tarkat rajat eivät ohjaakaan Suomessa leipien nimiä, nimen pitää lain mukaan kuvata koostumusta.
Jos ruisleipä sisältää runsaasti myös vehnää, nimen pitäisi olla ruis-vehnäleipä. Jos vehnän osuus kauraleivästä on suuri, nimen pitäisi olla kaura-vehnäleipä.
Monet leivännimet ovat niin sanottuja fantasianimiä - esimerkiksi "talonpojanleipä" ja "maalaislimppu" - jotka eivät juuri kerro sisällöstä.
- Fantasianimet toki sallitaan, mutta sen lisäksi pitäisi mainita koostumusta kuvaava nimi, esimerkiksi sekaleipä, joka tarkoittaa, että tuotteessa on esimerkiksi kolmea viljaa lähes yhtä paljon, Tytti Itkonen tarkentaa.
Fantasianimi ei riitä
Laki määrää myös, että jos leivän nimessä tai sen yhteydessä mainitaan vaikkapa "ohra", "kaura" tai "porkkana" ainesosaluettelossa pitää mainita kyseisen aineen prosenttiosuus valmiista tuotteesta.
Ainesosaluettelo onkin asiakkaan paras keino tarkistaa, mikä on vaikkapa eniten ruista sisältävä leipä.
Ellei eri ainesosien prosenttiosuuksia ole mainittu, eli nimessä ei korosteta mitään ainesosaa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä järjestyksessä valmistusaineet on lueteltu: eniten käytetty aine on mainittu ensimmäisenä, toiseksi eniten käytetty toisena ja niin edelleen.
Tiina Ellilä Aamulehti Sunnuntai 27. helmikuuta 2005"
... se kaikki vientiin mennyt kaura sitten kokonaan ilman tukia? Jos ei niin kyllä se vienti silloin on tietenkin ollut tuettua!
Ei ole todellakaan mitään mieltä maksaa varsinkaan kansallista tukea tuotannolle joka menee vientiin, sen nyt luulisi jokaisen ymmärtävän.
ulkoota sitä halpaa joka on sielä viljelty tukiaisilla. Täältä ei saisi viedä mutta tuoda saisi siiis????
Itämerikin säästyisi.
viljelee??
... on että sieltä tuodaan tavaraa missä sitä pystytään tuottamaan pelkillä EU -tuilla, ilman suomalaisen veronmaksajan tuplataakkaa, kansallisia tukia.
Suomessa tuetaan laivanrakennusta.Ei pidä tukea vientiin meneviä laivoja.Eu ei salli pelkkää oman maan tuotannon tukemista laivanrakentajillle.
Ruoka tehtäköön markkinaehtoisesti siellä missä se kannattaa.
Suomessa on turha ylläpitää maaseudun ylisuurta tuotantokoneistoa miljarditukineen samalla kun lihotetaan talonjussien lihavia tilejä veronmaksajien rahoilla.
Ruokaa tuodaan aina sinne missä on maksavia ruuansyöjiä.
Kaikki omavaraisuus on täyttä paskahorinaa ja kilpailun estämistä protektionismeineen.
Ei maatalouden käyttämissä polttoaineissakaan ole omavaraisuutta.
Ruisleivänkin raaka-aine tulee lähes kokonaan ulkomailta jo nyt ja on tullut jo pitkään.
Ylituotanto vasta kalliiksi tuleekin.
löytyy.
Ulkolainen ruis kuivataan glyfosatilla,joka ruiskutetaan 2 vk ennen puintia jyväkasvustoon.
syökää ihan rauhassa sillä Monsanto (USA:lainen kemikaalivirma on "tutkinut tuotteensa").
Kotimaassa leipä-,mallas- ja siemenviljaa ei saa käsitellä glyfosatilla kasvukautena.ne joudutaan kuivaamaan säilymiskosteuteen lämminilmakuivaajalla.
Lisää kustannuksia paljon verrattuna ulkolaiseen.
"Halpaa ruokaa ja ehkä pitkää ikää".
ja AINAKIN saksalainen on erinomaisen tarkka elintarvikeissa olevista lisäaineistaan - niitä ei sallita. Oluessakin VAIN hiiva-mallas-vesi-humala - ei muuta.
:)
Suomalainen syö erikoisluvalla sontaa:
Yle Teksti-TV Sivu 104/1
KOTIMAA YLE24 PERJANTAI
Suomi sai luvan myydä dioksiinikalaa
Suomi on saanut EU:n komissiolta poikkeusluvan myydä Itämerestä pyydettyä kalaa, jonka dioksiini-pitoisuus ylittää EU:n enimmäisarvot.
Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun, jolloin sitä harkitaan uudelleen. Se koskee lohta, silakkaa, jokinahkiaista, taimenta, nieriää ja muikunmätiä.
Päätös koskee myös Ruotsia. Suomi ja Ruotsi saavat myydä kalaa vain kotimarkkinoillaan.
Myynnin ehtona on, että maat tiedotta-vat kuluttajile dioksiinipitoiseen kalaan liittyvistä suosituksista."
07:50 21.7.2006
Ei kotimainen ruoka ole meidän perheelle mitenkään itseisarvo. Meidän ruoan pitää olla terveellä tavalla kasvatettua ja eettisesti oikein tuotettua. Meidän ruoan pitää maistua hyvältä.
Ja yksi tärkeimmistä, meidän ruoan laadun ja hinnan pitää kulkea käsikädessä. Ja tämä on suurin syy, miksi yleisemmin ruokakaupassa valitsen ulkolaisen (=kotimaassaan kotimaista) ruoan. Suomalaisuus maksaa aivan liikaa suhteessa ruoan laatuun ja sen tuotantoperiaatteisiin. Suomalaisuudella laskutetaan ihan perusteettomasti!
jonkin esimerkin, sellaista ei vain taida löytyä.
Ruokapula on nimittäin tulossa tännekin 10 vuoden sisällä.Siihen olisi pitänyt varautua jo 20 vuotta sitten.Mutta Keskusta liitti meidät EU:hun ja se merkitsi sitä että emme voikaan itse päättää tästäkään asiasta.Ja EU vain yrittää pahentaa tilannetta suurtilafobiallaan.Tilanne on kestämätön,kun asfalttiagronomit ovat päässeet päättämään asiasta.Mitään mahdollisuuksia ei ole omavaisuuteen EU-jäsenyydessä.Nälänhätä tulee lisäksi varmasti.
kansa vei Suomen EU:hun ja maassa oli demari presidentti.
se Kepulainen pääministeri joka Suomen EU:hun vei.
että kepu oli kriittisimmästä päästä.
Pääministeri teki päätöksensä kovan junttauksen
ja painostuksen alla. Kyllä kauppa etunenässä
ja politiikot ajoivat Suome EU:hun muunneltua
totuutta puhuen. Neuvottelutuloshan oli aika
surkea ainakin maataloudelle. Nyt sitä yritetään
paikata kansallisilla tuilla.
vähemmistö oppositio käveli vallassaolevien yli ja pakotti Kepun EU:hun. No no.. et kyllä usko tuota itsekään. Kyllä silloin oli hallituspuolueilla vakaa tahto ja aikomus viedä Suomi EU:hun, vaikka kansan mielipiteestä välittämättä. Kova oli lobbaus silloin, keinoja kaihtamatta.
hinnoilla. Ei yksinkertaisesti ole varaa! Tuontiruoka on paljon halvempaa.
elintarvikkeet ovat niitä, jotka hyppivät ostoskärryyni. Joskus joutuu ostamaan ulkomaisia tuotteita, koska niitä ei kasva Suomessa.