tasapainoisempaa. Ei ole tunneamyrskyjä, ei mustasukkaisuutta, ei hullua rakkautta. Voi tavata kivoja ihmisiä ja tehdä ihania juttuja ja olla fiiliksissä, että wow, kun on mahtava tunne jostain - ihan mistä vaan positiivisesta! Se, että on 3-5 kk rakastunut ja sen jälkeen puoli vuotta depiksessä - se ei vedä tälle vertoja - Olla onnellinen omassa elämässä läheisten ihmisten kanssa ja tehdä mahtavia juttuja, joista saa elämäniloa. Se on suurinta rakkautta. Ei omistava, hallitseva, kiihottava, hullu rakkaus, mistä ei jää kuin...tyhjä olo. (anteeksi vaan sulle, mutta tätä mieltä olen nyt)
Kun ei rakastu,
on elämä paljon
161153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minusta ikävässä on enemmän nuo piirteet, ne negatiiviset. Rakkaus, kun on toisen kanssa, ei siinä ole negatiivista. Eikä hyvien hetkien jälkeen tule masista, vaan tyytyväisyyden tunne.
mutta sitten on niitä vähemmän mukavia tunteita ja tapahtumia, joita ei halua erityisesti muistella.
Masis tulee siitä, että toinen henkisesti katoaa toisiin sfääreihin kokonaan, ei ole tässä ja nyt, ajattelee ihan jotain muuta. Se on sellaista kylmää.
Olen tullut siihen tulokseen juteltuani aiheesta muiden naisten kanssa, että se johtuu miesten tavasta käydä pornosivuilla. Se on kylmää ja esineellistävää.
Miesten tulisi voida uskaltaa luottaa tunteisiinsa.
heippa.
mitä rakkaus ylipäätään on. Jos haluan olla ihmisystävällinen, niin tarvitsenko siihen hullua rakkautta. En tarvitse. Voin iloita ja olla onnellinen muutenkin.
tiedä milloin se hulluus taas iskee ;) Se voi iskeä, vaikka huomenna heti aamusta kun lähdet liikenteeseen.
pelkäänkin. Olen viime aikoina ollut kuin lentoon lähdössä. ;)
Juuri noin, alankin tästä lähin elää itsekin ohjeesi mukaan. Totta, paljon helpompaa! Onneksi voin korjata vielä kaiken ja saada ton takaisin :) Ainut vuoristorata on Särkänniemessä rakkaan kanssa!
miehelle naiselle? Mihinpäin?
niitä ihmissuhteitakin erilaisia, vaikka hyviä pointteja teet. Jos sinusta tuntuu ettet halua olla parisuhteessa niin älä ihmeessä tee sitä. On aika surullista silti että yrität elää ilman niin mahtavaa wow-tunnetta kuin rakastuminen.Onhan sekin yksi osa elämää tai voisi olla.
voisi välittää toisesta ihmisestä. Rakastuminenhan on hetken myrsky, mutta rakastaminen on ihan toinen asia. Ei oikea rakastaminen ole toisen omistamista, tai hallitsemista. Ihmistä rakastaa itsenään, hyväksyy viat, neuvottelee yhteiset asiat, puhaltaa yhteiseen hiileen, iloitsee toisen ilonaiheista, jakaa yhteiset mukavat asiat, iloitsee myös yhdessä vuoteessa ja nukahtaa sen oman ihmisensä kanssa. Ei elämän tarvitse tämän monimutkaisempaa olla ollakseen onnellista. Onni on ihan itsestä kiinni, haluaako ihmissuhteeseen panostaa niin paljon, että sen saa toimimaan.
juuri on.
mieltä :(
sitä varmaan tunteilisi asioista paljon vähemmän silloin.
Taas toisaalta, jos se joku rakastaisikin takaisin, ja asiat kehittyisivät parempaan suuntaan, niin.. se saattaisi tuoda onnellisempia tunteita kuin moni muu asia.
jossittelu siinä tekee ihmisen hulluksi.
Lopuksi kaikki aina päättyy kyyneliin.
tiedä. En jotenkin usko tuohon. ..että aina päättyisi.
Mutta, jos nyt jotakin olen huomannut, niin ei se jossittelu kyllä mitään auta. Hyvä tietty on aina harkita, mutta ei sen enempää. Mitä enemmän miettii, sitä enemmän vääriä johtopäätöksiä voi tehdä.
ei tajua.