Mutta kun en saa päästäni pois tätä. Että mikä ero on viilillä, jogurtilla ja piimällä? Tiedän näkyvät ja maistuvat, yms. erot, mutta ns. "tieteellisemmin" selitettynä, miten noi 3 eroaa toisistaan. Kiitos teille! :)
kaikkee sitä pittää pähkäillä
liisa. viialasta
151368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
juuri tai hapate ja nykyisin myös erilaisia lisäaineita, esim. vitamiineja ja "-filuksia". Yhteistä niille kaikille on se, että niitä voi myös itse valmistaa kotona.;))
Tieteellisiä tutkimustuloksia voisi varmaan löytää googlaamalla tai muiden hakukoneiden avulla. Toivottavasti joku kiinnostuu enemmän ja hankkii tietoja.
vuodessa ;D
Ensimmäisellä kerralla ostan kermaviilin, ja saan siitä kymmeneen purkkiin juuren.
Sitten meneekin koko kesäaika ottamalla yksi kuppi aina juureen.
Parempaa kuin kaupan, ja edullisempaa. Myös muoviroskalta välttyy. Suosittelen.
oli enemmän syöjiä aamiaispöydässä. Oli pehmeää, hyvää ja halpaa. Maito piti lämmittää tiettyyn lämpötilaan ennen juuren päälle astiaan kaatamista. Se oli ainoa lisävaiva viilin valmistukseen verrattuna. Rahkaakin osaisin valmistaa, kun näin äidin sitä usein tekevän.
niin että litran jogurtti ja piimä maksaa saman verran kuin litran maito, ainakin kai suunnilleen, niin ei kannata väsätä itse. viili on eri
Joo muutaman kerran olen yrittänyt. En ole löytänyt täältä viiliä vaan tosi paksua ja rasvaista jogurttia. Pistin siitä purkkeihin ja maitoa päälle. Sitten jäin odottamaan ja odottaisin varmaan vieläkin jos en olis heittänyt pois. Siis ei tullut mitään. Saakos siitä jogurtistä viiliä? (anteeksi tyhmyyteni, ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu)
Minä sisukas suomalainen yrittäisin vielä elikkä mitä teen?
pitäisi saada siementä eli oikeaa viiliä. Voisiko joku lähettää Sinulle vaikkapa kylmäkallen kanssa? Sitten vain sekoitat viiliä maitoon ja annat seisoa huoneenlämmössä, kunnes sakenee. Sen jälkeen kylmäsäilytys. Piapo on synnyinkuntani pitäjänruoka eli pitkäpiimää(viili) ja talkkunajauhoa. Kotona oli kesäisin aina ja uutta siementä haettiin aina naapurista, kun esim. ukkonen pilasi vanhan. He lähettivät maidon Kotisaaren meijeriin Helsinkiin ja saivat siementä sieltä.
Olen kyllä kuullut, mutta mites se menikään?
bakteeri vain menettää kykynsä muodostaa kapselin.
Myös ilman kosteuden vaikuttavan.
Elokuussa pari satsia meni pileen, vaikkei ollut ukkosta. Ei "hyytynyt".
Laitan joka päivä muutaman uuden, joskus on muitakin syöjiä, ja se on niin mukava välipala. Heti aamulla yksi, ja päivällä, ja iltapalanakin maistuu.
Ukkosella vettyy, tulee sellainen hapan neste siihen.
Ennenmuinoin myytiin viilin siementä, kun olin lapsi. Silloinhan valmiita viilejä ei kaupoissa ollut ;D
Kiitos oikein paljon neuvosta. Kesällä tulee porukkaa joten pyydämpä heidän tuoda. Kesällä täällä ei ukosta, ainoastaan talvella joten kesällä herkuttelemme viilillä (toivon mukaan).
siinä lukee mikä tuote on kyseessä.
Ihan oikeesti, valmistusmenetelmästähän tässä on kysymys. Kaikkien raaka-aineena on maito, ja toivottavasti ei muita lisä-aineita.
Muuten viiliä voi itse tehdä, se omatekoinen maistuu hyvältä kesämökillä. Laita lusikallinen viiliä astiaan alusviiliksi ja kaada maitoa päälle. Pidä huoneenlämmössä 1-2 vrk ja viili on valmis!
tuotteet ja monet muut kuten hapankaali valmistetaan hyötymikrobien avulla. Nämä hyötymikrobit ovat maitohappobakteereja ja teollisessa tuotannossa käytetään ns. puhdasviljelmiä eli vain tiettyä bakteerilajia. Bakteerit syövät maitosokeria ja muuttavat sitä maitohapoksi, lisääntyvät samalla. Käymisessä syntyy myös erilaisia aromiaineita, tästä ero eri tuotteiden välillä. Viilissä käytetään kapselia muodostavaa bakteeria, siitä johtuu venyvä, pitkäpiimärakenne.
Kiitos!
kehuja, oli oikein kiva lukea. Fiksu, fiksu.
Eli olen samaa mieltä.
tuo elintarvikemikrobiologia erityisalaani ja maitohappokäymisellä tuotetut elintarvikkeet ovat henkilökohtaisen kiinnostuksen kohde. Ennen perhettä leivoin hapanleivän itse ja pakastin. Miltei kaikkia kasviksia voi hapattaa, pidän erityisesti hapattamalla säilötyistä pavuista. Ja hapankaali antaa hyvän maun keittoihin. Itse en enää viljele, joten en säilökään. Minä satun osaamaan tällaista, joku toinen muuta. Olen saanut opiskella.