Niin mulla on ollu akvaario vuoden, mut se oli niin pieni (38l) et mä pysyin hankkivaan sinne vaan 5-6 neontetraa. Nyt mä ostan mein naapurilta vajaa 500litrasen akvaarion. Kysymys olis mitä kaloja sinne vois sit hankkii. Mulla on eräs pieni EHEIM suodatin mut se taitaa olla liian pieni sille 500litraseen. Mä olen saanut sen 38litrasen akvaarion mun kummeilta lahjaksi ja myös suodattimen ja hiekat. Mulla ei oo siis hajuukaan mitä se suodatin vois maksaa. Entäs mikä on hiekan kilo hinta? (tyhmä kysymys)... Ja kuin paljon ne isot kasvit maksaa? Mitä kasveja kannattais ostaa sinne?Olkaa kilttejä ja vastatkaa pian.
kysyisin...
¤kala¤
9321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tarvitset kunnollisen ulkosuodattimen ja lisäksi vielä sisäsuodattimen 500-litraiseen. Kannattaa katsella esim. Saksalaisista verkkokaupoista vähän kyseisiä suodattimia, ovat kuitenkin siellä n. puolet Suomen hinnoista.
Ulkosuodatin saisi pyörittää sellaiset 1000 litraa tunnissa ja sisäsuodatin saman verran.
Hiekat saat rautakaupasta, se on ihan samaa tavaraa kuin mitä akvaariokaupassakin myydään (siis hiekka, ei sora), hintalappu vaan on ihan erinäköinen. Minä en ymmärrä kuinka joku haluaisi akvaarioonsa soraa, koska se on imuroitava säännöllisesti ja aiheuttaa pohjakaloille vammoja ja tulehduksia, eli ota hienoa hiekkaa. Maksaa n. 5 euroa/25 kiloa. Eli tarvitset 2 säkkiä hiekkapuhallushiekkaa.
"Kuinka paljon isot kasvit maksaa?" Ompa hassu kysymys, tai ei sitten jos todella olet ostamassa jo pitkäksi venynyttä kasvia. Silloin saat pulittaa yhdestä kasvista siinä 15 euron ja 25 euron väliltä. Voit ostaa suureksi kasvavan kasvin taimia. Vaikka jättiläismiekkakasvin taimia saa harrastajilta joskus jopa ilmaiseksi. Kaupassa kaikki kasvien taimet (kasvoivatpa minkä kokoiseksi tahansa) maksavat jotain 3-8 euron paikkeilla vähän lajista riippuen.
Kasvikysymykseen sen verran, että sehän riippuu ihan siitä millaisia kaloja aiot ottaa ja mitkä rehut miellyttävät silmää. Suurin osa miekkakasveista kasvavat kookkaiksi. Oikeastaan niissä on vain ihan murto-osa lajeista jotka jäävät alle 15 cm korkeiksi. Esim. aalto-, rubiini- ja jättiläismiekkakasvi kasvavat hyvinkin 60 cm korkeiksi. Sitten on vielä kaikki köynnöstävät kasvit. Vaikkapa argentiinanvesirutto. Se kasvaa, kasvaa ja kasvaa, kunnes sen katkaisee. Pituutta tulee helposti useita metrejä.
Kaloista en sano mitään, 500-litraiseen sopii jo niiiiin monet kalat että turha alkaa luetteleen. Luettele sinä sen sijaan joko hanaveden vesiarvot tai ne vesiarvot jotka aiot siihen uuteen akvaan säätää. Niin, ja sano jos jotain tiettyä kalaa havittelet niin suunnitellaan muu kalasto sen ympärille.
Kirjoitit ettet ymmärrä kuinka joku ottaa akvaarioonsa soraa eikä hienoa hiekkaa. Kannattaa muistaa ettei kaikille kaloille hiekkapohja käy. Esim kultakalat jotka tonkivat pohjaa jatkuvasti... Muutenkin tuskin kalat nyt itseään sorapohjaan satuttavat... eiköhän luonnossakin kaikenlaisia pohjamateriaaleja löydy... :)
Ja suodattimista vielä sen verran että keskustelin tuttavani kanssa joka on pitänyt akvaarioliikkettä parikymmentä vuotta (pitää lisäksi kalanäyttelyitä) ja hän oli sitä mieltä että ulkosuodattimet ovat hiukka yliarvostettuja. Ettei hän kala-altaaseen ulkosuodatinta laittaisi ja isompaan altaaseen vaikka mieluummin 2 tehokasta sisäsuodatinta... jotta mielipiteitähän löytyy...
kun nyt hankit uuden tankin ittelles, niin muista että annat akvaarion "kypsyä" n. viikon verran ennenkuin ostat/laitat sinne yhtäkään kalaa.
tässä ajassa bakteerikanta ja veden muut arvot tasaantuvat sopiviksi kaloille. hiekka kantsii ooikeesti hankkia rautakaupasta, samaa santaa mut halvempi hinta. kasvit, no osta mistä halvemmalla saa, kalat, hanki vähän kerrallaan, esim. partiksia (kato ettei oo eri sukupuolta, lisääntyy hullunlailla eikä kukaan haluu ostaa niitä, siis vain yhtä sukupuolta, uroksilla on se parta)vaativat mangrove puuta ruoan sulatukseen!, monnisia (corydoras suku) voit hankkia vaikka toista kymmentä kipaletta (eri lajit sopeutuu hyvin yhdeksi parveksi varsin nopeasti ja ovat näyttäviä), väliveden kaloiksi pari parvea, esim. sateenkaari kaloja (monia upeita lajeja), tilaa jää vielä erikoisuuksille esim. pienet plekot, monnilajit, jnejnejne. tee liuskekivistä piilopaikkoja tulee hjuva!
ja lisäksi riittävän suuri ulkosuodatin pelittään,sis. erilaisia suodatus materiaaleja, sintrattua lasia, laavakiveä, keraamisia putkiloita jne, käy liikkeissä kyselemässä niistä... moe!
Mistä ihmeestä keksit, että hiekkapohja ei käy kultiksille?
Toki kaivavat pohjaa (ja ihan kaikkea), mutta eikös siinä ole nimenomaan hiekka silloin parempi? Vaihtoehtona sora (eli hiekoitussepeli) jolla saavat suunsa ja evänsä ruvelle tai jokisora jonka väliin kaikki kultsun työntämä biojäte valuu hyvin ja siellä muhiessaan muodostaa kunnon bakteerimössön joka taas aiheuttaa haavaumiin tulehduksia alta nanosekunnin.
Jos olisit ttaisit vähän selvää (esim. kuopiolaisten kultakalaspesialistien) miten kultsut käyttäytyvät hiekkapohjan kanssa, et olisi tuota kirjoittanut.
Toki ulkosuodattimet ovat minunkin mielestäni yliarvostettuja, mutta kuitenkin aloittelevalle helpoin vaihtoehto. Paras olisi HMF, mutta siitä ei varmaankaan tässä vaiheessa kannata sanoa muuta kuin että kandeis ottaa selvää.
Ai vielä siitä sorapohjasta. Asia ei ole niin, että esim. monniset satuttaisivat itsensä sorapohjaan vaan se, että sorapohjaa ei pysty mitenkään pitämään niin puhtaana, ettei sinne pääsisi muodostumaan pilaantuvia kohtia. Niistä pohjakalat saavat tulehduksia viiksiinsä ja kas, vähän ajan kuluttua niillä ei enää ole viiksiä. Muutenkin tuntuu eläinrääkkäykseltä pitää monnisia sorapohjalla, koska niiden lajityypillistä toimintaa on ruoan etsiminen hienojakoisen pohjan seasta. Kyntävät välillä hiekkaa kuono silmiin asti hiekan seassa.
Kypsyttäminen ei muuten mitenkään voi tapahtua täysin viikossa. Turha alkaa jankuttamaan mistään vesiarvojen muuttumisesta kaloille sopivaksi. Ei kypsyttäminen sitä tarkoita, vaan sitä, että akvaarioon kasvaa typpibakteereita, kahta lajia. Toinen muuttaa ammoniumin nitriitiksi ja toinen nitriitin nitraatiksi. Nitriittibakut lisääntyvät nopeammin kuin nitraattibakut. Ja kun se on se nitriitti mikä kaloille on myrkyllistä, niin akvaario on kypsä vasta silloin kun nitraattibakut ovat lisääntyneet niin paljon, että pystyvät hajottamaan kaiken nitriitin. Asian pystyy siis selvittämään kovinkin vaivattomasti nitriitti ja nitraattitesteillä.
Vesiarvot voivat olla hyvät vaikka hanavedessä. Sehän riippuu aivan kalalajista.
Sateenkaarikalojen ja monnien yhdistäminen on mielestäni vähän arveluttavaa. Jotkin lajit tietty voivat mennä, mutta yleisestihän sateenkaarikalat pitävät mieluummin kovemmasta vedestä ja monnit pehmeästä, eli ei hyvä yhdistelmä ollenkaan, mutta niin kuin sanoin, ei päde kaikkien lajien kohdalla. Helpoin vaihtoehto olisi valita sellaiset kalalajit, jotka soveltuvat niihin vesiarvoihin mihin akvaarion vesi asettuu. Suomessa on kovin vähän sellaisia alueita joilla hanasta tulee kovaa vettä. Arvaan, että vesi tulee olemaan ilman mitään käsittelyä jotain pH seiskan paikkeilla ja pehmeää tai hyvin pehmeää. Silloin kannattaa unohtaa kaikki keskikovan tai kovan veden kalat. Myös erittäin happamassa viihtyvät kalat eivät ole hyvä vaihtoehto.
Kalasto aiheeseen kannattaa palata vasta sitten, kun alkuperäinen kysyjä on selvittänyt vesiarvonsa.
se on nyt kuitenkin niin että liki 80% suomessa myytävistä kaloista (ei koske malaweja) on kasvatettu ja viljelty suomessa, mulla on kymmenen vuoden kokemus ko. kalasopasta ja hyvin ovat pärjänneet, toki mielipiteitä saa olla monia, minun kokemukseni on vain tämä. kyllä viikossa kerkiää vesiarvot sopiviksi kun heittää bactogymiä suodattimeen ja tyhjää pari kapselia suoraan veteen. kultakalat nyt on sellasia sikoja että ne tonkii pohjan syö kasvit ja pas...kakkoo akvaarion täyteen pötköjä, vaativat siis suuren akvaarion, ylimitoitetun ulkosuodattimen (huolto helpompaa) ja ainoastaan isoja kiviä "koristeeksi" omaan lajiakvaarioonsa. näin o. jos joku on aloittamassa harrastusta on selkokielellä selittäminen selvemmin perille menvää kuin se että alkaa pöplistä joistain nitriiteistä ja nitraateista vielä...
Niin, Bactozym on oikein oiva kypsyttämisen apu...jos se toimii. Aine kuitenkin sisältää eläviä typpibakteereita, joten kun ei ole tiedossa milloin aine on pakattu ja milloin sen viimeinen käyttöpäivä on, ei voi olla muuten varma sen toimivuudesta kuin mittaamalla akvaarion vedestä nitriitin ja nitraatin. Yhtähyvinhän voi olla, että koko bakteeriaine on kuollut joten siitä ei ole kypsyttämisessä yhtään mitään hyötyä.
Parempi kai testeillä varmistaa, että akvaario on lähtenyt kypsymään, kuin tappaa kalansa nitriittimyrkytykseen?
Mistä tiedät, että 80% Suomessa myytävistä kaloista on kotimaista alkuperää? Minun käsittääkseni suurin osa niistä on kuitenkin kaukoidän tai Venäjän kasvatteja. 80% voi pitää kutinsa vain helpoimmin viljeltävien kalojen osalta (mikä on ihan murto-osa myytävänä olevista kaloista). Vaikka kovan veden kalat olisi kuinka viljelty pehmeässä vedessä, ei niiden genetiikka kuitenkaan muutu vielä edes 10. polvessa niin, että ne kykenisivät elämään pehmeässä vedessä kuten ne eläisivät kovassa vedessä. Toki sitkeimmistä sitä ei niin äkkiä huomaa että ovat väärissä vesiarvoissa, varsinkaan kun vertailukohtana ei ole koskaan nähnyt oikeissa vesiarvoissa kasvatettuja kaloja. (omakohtaisia kokemuksia miljoonakalojen kasvattamisessa sekä kovassa, että pehmeässä vedessä...ero on melkoinen!!!)
Ai joo, laitetaan nyt typpikierto vielä selkokielellä, jottei ¤kala¤ joudu hämmingin valtaan.
kala kakkaa (=aminohappoja =ammoniumia) -> nitriittibakteerit muuttavat ammoniumin nitriitiksi (nitriitti on kaloille hyvin myrkyllistä) -> nitraattibakteerit muuttavat nitriitin nitraatiksi (nitraatti on kaloille vaaratonta ja kasveille hyvää ravinnetta) -> nitraatti poistuu akvaariosta kasvien käyttäessä sitä yhteyttämiseen (=yhteyttäessä kasvit tuottavat happea ja kasvavat) tai veden vaihdossa.
Jep eli sen verran haluan kuitenkin mainita että suodatiimet ovat kalliita. Kannattaa katsella akvaariokaupoista tai sitten sieltä verkkokaupasta ensin hintoja. Saattaapi muuten olla yllätys... Niitähän on paljon eri hintaisia mutta esimerkiksi minulla on suht.pieni sisäsuodatin ja sen hinta markoissa oli 450 mk. Ulkosuodattimen arvioisin liikkuvan noin tuhannessa markassa. Siis nyt puhun markoista, en euroista.
Joten teeppä retki akvaarioliikkeeseen ennen akvaarion ostoa ja tutki hintoja jotta näet pystytkö rahallisesti laittamaan suurehkon altaan "käyntiin"
500 litraseen akvaarioon tarvitaan noin 60 kiloa hiekkaa. rautakaupasta saa edullisesti hiekkapuhallus hiekkaa 0,5-1.2 mm raekoolla. hinta noin 20-30 euroa. kasvit maksaa noin 5 euroa kpl. sitten suodatus, siihen vaaditaan kunnon kokoinen ulko tai suurteho sisä suodatin jonka kierrätys teho on vähintään 500 litraa per tunti mutta laittaisin vähintään 1000l/h pyörittävän ulkosuodattimen ja jos näyttää ettei se riitä niin sitten lisäksi 1000l/h sisäsuodatin. ulkosuodatin maksaa 200 eurosta ylöspäin. onnea uuden pytyn kanssa!
Kiitos kaikille vastanneille!