yksin kotona

Pennut tekevät tuollaista. Meilläkin kiljuivat suorastaan, kun jäivät yksin. Aika pian ne kuitenkin oppivat, ettei se niin kamalaa ole, jos yksin jää. Oppivat senkin, että kun odottaa niin tuleehan se takaisinkin. Paljon vaan harjoitusta. menet ja tulet oikein työksesi tämän kaksi viikkoa! Meillä myöskin uitiin vesikupissa, silputtiin paperit ja levitettiin ne ympäriinsä. Lopetti tuollaisen sotkemisen kuitenkin aika pian, eikä ole mitään huonekaluja tai seiniä syönyt myöhemmin. Ihan nätisti on päivänsä viettänyt noin puolivuotiaasta.

Mulla on 4 v lapinkoira nykyään, joka ei juurikaan joudu olemaan yksin kotona. Aikaisemmin mulla on ollut myös 2 lapinkoiraa, jotka olivat kotona 8-10 tuntia päivittäin. Koskaan ei tullut tuhoja eikä ulvontaa, mutta heille PITI kertoa SANOIN, että nyt äiti, isi lähtee töihin. Auta armias, jos vain paukkasi oven kiinni, niin alkoi hirveä huuto. Sama myös, jos lähdimme vaikka kauppaan, se piti kertoa. Kun lähdimme joskus iltaa viettämään ja meikattiin ja puettiin, voi sitä katsetta, että älä luule et uskotaan teiän menevän kauppaan.... Mutta keskustelu ja kertominen "odottaa, äiti ja isi tulee pian jne" auttoivat kuitenkin. Tietenkin pitää huomioida koiran tarpeet, ulkoilu, vesi, ruoka ym ennenkuin jää yksin! Laitoin myös koirilleni "puuhalaatikoita" eli säästin kaikki muro- mysli- puurohiutale- ym laatikot, joihin laitoin jotain raksuja sisään ja kiinni maalarinteipillä. Meillä oli neljät pennut kahdella koiralla aikanaan, ja sama on pätenyt myös heidän koteihin. Meidän nykyinen pikku "tuholainen" on hänkin oppinut olemaan lyhyitä aikoja yksin, mutta kertoa täytyy ja aina niin, että menee perille! Kuinka paljon mussumme ymmärtäneekään... Paljon enemmän kuin uskommekaan!

vuoden ikäinen lapinkoira ja yksinoloon tottumiseen oli meillä aikanaan aikaa vain vaivaiset kolme päivää.

Kauhea ulina tuli ensin, mutta odotin kunnes se loppui ja pentu rauhoittui ja vasta sitten menin katsomaan. Ja aina vain kauemmin ja kauemmin sai olla yksin. Meillä tosin oli se etu alussa ettei koiran tarvinnut olla heti koko työpäivän pituista aikaa täysin yksin vaan mieheni pystyi käymään keskellä päivää sitä katsomassa.

Sama homma pissipapereitten kanssa, silppua oli jonkin verran ja pahinta oli se että pentu ensin pissasi ja sitten "veti" paperia perässään ja sen jälkeen silppusi pissisen paprun pitkin lattiaa.
Alueeksi tästä syystä pennulle rajattiin kodinhoitohuone ja pesuhuone, kun lattian puhdistus oli näin ollen hieman helpompaa.

Meillä on tietty rutiini aamutoimissa ollut jo ihan alusta saakka, eli heti herättyä pisulle, sitten ruoka, kakkisreissu ja vielä ennen lähtöä pisu. Sitten koira omalle paikalle (opetin istumaan "sängyllään") ja otetaan nami eli joku koirankeksi tms. Ja hyvästely, eli heiheit ja ole kiltisti ja mamma tulee sitten illalla. Keksi vain semmoisen oman rutiinin, samat hommat ja puheet niin koiralla on turvallinen olo, kun se tietää siitä että tulet myös takaisin.
Käytä nyt ihmeessä hyväksesi koko tuo kaksi viikkoa, siinä ajassa jo alkaa mennä viesti perille.
Aloita ihan pienestä ja pidennä pikku hiljaa.