Puolisoni kuollut ja perunkirjatkin tehty.
Keskinäisellä testamentilla täysi omistusoikeus kaikkeen omaisuuteen, lapsilta lakiosavaatimus.
Kysymys 1.:
Voiko lainhuudatuksen tehdä testamenttisaannolle ennen ositusta ja onko sillä kuinka kiire? Aikaa hieman kulunut, siksi ei vielä tehty, koska 2 asuntoa ja toinen tarkoitus myydä, (ei vielä ratkennut kumpi) siitä -velat ja suoritus lapsille.
2. kysymys:
Kai se ositus pitäisi ensin myös tehdä verojen kannalta vai onko sillä merkitystä? Ja tuleeko osituksen jälkeen monta kauppakirjaa, kun on useampi myymässä?
3.kysymys: puolison kanssa yhteinen omistus ok-taloon ja myös jäi se velkainen osake miehen nimissä.
Kuinka verotus menee puolison kohdalla, mikä katsotaan hankintahinnaksi, jos tuon osakkeen myisi? Lasten kohdalla, olen ymmärtänyt, hankintahintana perintöarvo?
Neuvoja kaipaisin.
Keskinäisellä testamentilla täysi omistusoikeus kaikkeen omaisuuteen, lapsilta lakiosavaatimus.
Kysymys 1.:
Voiko lainhuudatuksen tehdä testamenttisaannolle ennen ositusta ja onko sillä kuinka kiire? Aikaa hieman kulunut, siksi ei vielä tehty, koska 2 asuntoa ja toinen tarkoitus myydä, (ei vielä ratkennut kumpi) siitä -velat ja suoritus lapsille.
2. kysymys:
Kai se ositus pitäisi ensin myös tehdä verojen kannalta vai onko sillä merkitystä? Ja tuleeko osituksen jälkeen monta kauppakirjaa, kun on useampi myymässä?
3.kysymys: puolison kanssa yhteinen omistus ok-taloon ja myös jäi se velkainen osake miehen nimissä.
Kuinka verotus menee puolison kohdalla, mikä katsotaan hankintahinnaksi, jos tuon osakkeen myisi? Lasten kohdalla, olen ymmärtänyt, hankintahintana perintöarvo?
Neuvoja kaipaisin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
>
Lainhuudatus tulee tehdä 6kk sisällä siitä kun testamentti on lainvoimainen. MK 11:2.2: "Testamenttiin perustuvan saannon lainhuudatusaika alkaa siitä, kun testamentti saa lainvoiman taikka siitä, kun perinnönjako tai ositus saa lainvoiman, jos jako tai ositus on tarpeen testamentatun kiinteistön erottamiseksi." Käytännössä uhkasakkoa ei ihan heti määrätä vaikka lainhuudatus myöhästyisikin.
Nykyisen oikeuskäytännön mukaan lainhuutohakemukseen tarvitaan lisäksi mukaan selvitys siitä että lakiosat on maksettu tai että lakiosaperilliset ovat menettäneet oikeutensa lakiosaan (KKO 2000:116). Rintaperillinen, joka on tehnyt lakiosailmoituksen perintökaaressa säädetyllä tavalla, on kuolinpesän osakas yleistestamentin saajan ohella siihen saakka kunnes hän on saanut lakiosansa. PK 18:2 §:n mukaan pesän osakkaiden tulee pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Tästä seuraa muun muassa, että testamentin saajalla ei ole oikeutta yksin luovuttaa pesään kuuluvaa kiinteistöä.
Entä onko tässä tapauksessa ositus tarpeen lainhuudon saamiseksi ("testamentatun kiinteistön erottamiseksi", kuten maakaari sen ilmaisee)? AL 85 §:n mukaan kun avioliitto on purkautunut, esimerkiksi toisen puolison kuoleman vuoksi, ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Selvää pitäisi siis olla, että tuomioistuimen tulee tutkia jätetty hakemus pesänjakajan määräämiseksi ositusta varten vielä senkin jälkeen kun yleistestamentti jolla perilliset on syrjäytetty perinnöstä on saanut lainvoiman, mutta tämä on eri asia kuin lainhuudatus. Koska tässä tapauksessa yleistestamentin saaja on myös osituksen toinen osapuoli, ei ole mahdollista että osaakaan jäämistöstä yli lakiosien menisi osituksessa perillisille ilman lesken myötävaikutusta, joten pitäisin selvänä että hän saa lainhuudon nimiinsä ilman että ositusta tehdään ollenkaan. Rovaniemen HO:n ratkaisussa 2009:1 kahden kuolinpesän välinen toimittamaton ositus ei estänyt lainhuudon myöntämistä perilliselle, vaikka olikin olemassa realistinen mahdollisuus että kuolinpesä jossa perillinen oli osakas joutuisi maksamaan tasinkoa tulevaisuudessa tehtävässä osituksessa: "Hovioikeus kuitenkin katsoo, että rintaperillisen lakiosan täyttämisessä on kysymys eri asiasta kuin tasingon maksussa. Ero on siinä, että perinnönjaossa kaikkien perillisten tulisi saada kaikenlaista omaisuutta ja rahan käyttö perintöosuuden tai lakiosan maksuun on poikkeus. Osituksessa puolisoiden omaisuuden erillisyyden periaatteen mukaisesti pääsääntöisesti kumpikin puoli pitää oman omaisuutensa ja lopputulos tasataan viime kädessä rahalla."
Lisäisin kuitenkin käytännön neuvon: tehkää se ositus, se on useimmitenkin verotuksellisesti edullista. Lesken saamasta tasingosta ei makseta perintöveroa, toisin kuin testamenttisaannosta. En nyt jaksa kirjoittaa täydellisiä vastauksia 2. ja 3. kysymyksiin, tälläisessä verosuunnittelussa on monta huomioon otettavaa asiaa kuten vaikkapa kahden vuoden säännön mukainen verovapaus lesken asunnon luovutuksessa ja sen ongelmakohdat. Vinkkejä löytyy vanhoista Taloustaito lehdistä joissa asiaa on käsitelty lähes joka vuosi.