Onkohan mahdoton idea aloittelevan lintuharrastajan hankkia harmaapapukaija? Ihastuin täysin sen luonteeseen ja tapaan olla mukana kaikissa omistajan päivittäisissä touhuissa (vaikkakin jokainen jako on tietysti yksilöllinen ja oma persoonansa) :) Ennen hankintaani tottakai käyn läpi kaikki mahdolliset asiaa koskevat kirjallisuudet. Haluaisin jonkinlaisen mielipiteen harrastelijoilta, jotta kehtaisin ottaa jossain vaiheessa yhteyttä johonkin kasvattajaan.
haluaisin harmaapapukaijan
diudiudiu
5
1345
Vastaukset
- -M-
Jos juuri jako on juuri sinulle sopiva lemmikki niin ei sillä oikeasti oleellista merkitystä ole oletko aloitteleva vai et. Tärkeintä on että teet kotiläksyt ensin kunnolla ja oikeasti otat asioista selvää ja todella tiedät mihin olet pääsi pistämässä (seuraavaksi 50 vuodeksi tms). Ota selvää paitsi tästä lajista niin ihan yleistä juttua ylipäätään eläinten ja erityisesti papukaijojen kouluttamisesta ja käsittelystä.
Ja mieti asia hyvin huolella moneen kertaan ennen lopullista päätöstä. Kysele itseltäsi miksi juuri jako, miksei joku muu, onko iso papukaija oikeasti minun elämääni sopiva lemmikki? Onko nimenomaan jako minun elämääni sopiva lemmikki? Olenko valmis juuri niitä ikävimpiä omnaisuuksia linnussa kestämään vuosia ja vuosikymmeniä? Onko minulla edellytyksiä ennaltaehkäistä tai korjata ongelmia jos joku menee vähän enemmänkin vikaan?
Oikeasti useimmista pienistä ja "helpoista" lajeista löytyy monet samat hienot ominaisuudet kuin niistä isommistakin kun vaan vähän vaivautuu niitä esille kaivamaan, ja ilman niitä ison linnun haittapuolia.
Jako on hurmaava eläin eikä se sinänsä sen vaikeampi ole kuin muukaan saman kokoluokan linnut, mutta se vaatii vähän toisenlaisen asennoitumisen kuin vaikkapa kakadu tai amatsoni. Jako on seurallinen, mutta samalla vähän varautuneempi kuin nuo pari muuta tyyppiä, se pitää suhteellisen rauhallisesta ympäristöstä ja voi olla herkkä ottamaan nokkiinsa jos jokin ei miellytä. Yksilölliset erot todellakin voivat olla huimia linnun taustasta ja persoonastakin riippuen. Jokainen lintu ei todellakaan tule toimeen jokaisen ihmisen kanssa.
Hetken mielijohteesta harmaata ei tietenkään pidä ottaa, ja ainahan se eduksi on jos lintukokemusta on jo taustalla niin että tietää onko lintu omaan huusholliin sopiva lemmikki ylipäätään. Jos tuntuu että joku lintu olis kiva lemmikki, mutta esim ikää ja varallisuutta ei ole vielä paljon eikä siihen linnunpitoon välttämättä halua hirveän syvällisesti uppoutua niin silloin kannattaa toki aloittaa niillä peipoilla ja unduilla ja neitsikoilla (mikä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö niidenkin kanssa voi syvällisesti ja "edistyneemmätkin" harrastaa, ne vaan eivät ihan välttämättä vaadi sitä paneutumista niin paljon). Ja ehdottomasti kannattaa tutustua moniin lajeihin mielummin ihan käytännössä muiden harrastajien luona ennen kuin lopullista päätöstä vaativamman lajin hankinnasta tekee.
Mutta ei se oman linnun omistamisen kokemuksen puute minusta mitenkään automaattisesti sulje pois sitä etteikö isonkin linnun kanssa voisi onnistua. Jos ne pienemmät ja helpot lajit eivät omana itsenään sinänsä kiinnosta ollenkaan, eikä ole halua erilaisia lintuja pitää, niin eihän siinä mitään järkeä kummankaan osapuolen kannalta ole jotain itselle yhdentekevää lemmikkiä ottaa vain sen takia että on "pakko" saada kokemusta ennen kuin voi ottaa sen lemmikin mitä oikeasti haluaa.- diudidudiu
okkei! kaikki käytös- ja elinikäkysymykset on jo mietitty aika päiviä sitten. minulle itselleni ei ole ongelma, oli lintu luonteeltansa millainen tahansa. myöskään pitkä elinikä ei haittaa - päinvastoin.
ongelmana on vain, että osaankohan minä. kokemusta on vain undulaateista ja seeprapeipoista. on tullut luettua aika paljon kaikenlaisia linnun hoito-ohjeita ja mahdollisia sairauksia. vielä pitäisi lukea enemmän linnun kouluttamisesta ja papukaijojen yleisestä käyttäytymisestä. mutta toisaalta taas, harva äitikään tuntee olevansa valmis, kun saa ensimmäisen lapsensa :)
tulevaisuutta ajatellen, mistäköhän tuota kaveria lähtis etsiskeleen? en myöskään löytänyt tietoa siitä, olisiko uroksella ja naaraalla keskenään huomattavia eroja käyttäytymisessä? onko käsinkasvatettu "parempi" vaihtoehto? - kasvattajia
diudidudiu kirjoitti:
okkei! kaikki käytös- ja elinikäkysymykset on jo mietitty aika päiviä sitten. minulle itselleni ei ole ongelma, oli lintu luonteeltansa millainen tahansa. myöskään pitkä elinikä ei haittaa - päinvastoin.
ongelmana on vain, että osaankohan minä. kokemusta on vain undulaateista ja seeprapeipoista. on tullut luettua aika paljon kaikenlaisia linnun hoito-ohjeita ja mahdollisia sairauksia. vielä pitäisi lukea enemmän linnun kouluttamisesta ja papukaijojen yleisestä käyttäytymisestä. mutta toisaalta taas, harva äitikään tuntee olevansa valmis, kun saa ensimmäisen lapsensa :)
tulevaisuutta ajatellen, mistäköhän tuota kaveria lähtis etsiskeleen? en myöskään löytänyt tietoa siitä, olisiko uroksella ja naaraalla keskenään huomattavia eroja käyttäytymisessä? onko käsinkasvatettu "parempi" vaihtoehto?Etsi Suomen papukaijayhdistyksen ja Lemmikkilinnut Kaijulin keskustelupalstoilta tietoa ja kasvattajia.
- -M-
diudidudiu kirjoitti:
okkei! kaikki käytös- ja elinikäkysymykset on jo mietitty aika päiviä sitten. minulle itselleni ei ole ongelma, oli lintu luonteeltansa millainen tahansa. myöskään pitkä elinikä ei haittaa - päinvastoin.
ongelmana on vain, että osaankohan minä. kokemusta on vain undulaateista ja seeprapeipoista. on tullut luettua aika paljon kaikenlaisia linnun hoito-ohjeita ja mahdollisia sairauksia. vielä pitäisi lukea enemmän linnun kouluttamisesta ja papukaijojen yleisestä käyttäytymisestä. mutta toisaalta taas, harva äitikään tuntee olevansa valmis, kun saa ensimmäisen lapsensa :)
tulevaisuutta ajatellen, mistäköhän tuota kaveria lähtis etsiskeleen? en myöskään löytänyt tietoa siitä, olisiko uroksella ja naaraalla keskenään huomattavia eroja käyttäytymisessä? onko käsinkasvatettu "parempi" vaihtoehto?Koiraan ja naaraan välillä ei lemmikkinä ole oleellisia eroja. Koiras voi keskimäärin olla vähän pörhäkkämpi keväällä ja vähän äänekkäämpi ylipätään ja naaras vähän innokkaampi muuttamaan keittiökaapiston pesäkoloksi tai hiukan ailahtelevampi melialaltaan, mutta yleisesti ottaen yksilölliset erot ovat kyllä paljon suuremmat kuin sukupuolten väliset.
Siihen ei oikeastaan ole yksiselitteistä vastausta onko käsinruokittu parempi kuin emojen kasvattama. Aloittelijan kannalta käsinruokittu on varmasti helpompi kuin suht villi ja käsittelyyn tottumaton tarhakasvatti, mutta toisaalta sen käsinruokitunkin kanssa on vaarana saada ongelmia aikaan jos homma ei ole alkukasvatuksessa ihan hanskassa. Ja toisaalta jo siinä käsinruokinnassakin on mahdollista aiheuttaa linnulle vahinkoa sen henkisessä kehityksessä mikä pahimmillaan näkyy linnun käytöksessä loppuiän. Hyvin aran käsittelemättömän linnun kanssa taas voi kestää kauankin että sen kanssa pääsee alkua pidemmälle ja edes perushuolto sujuu kummankaan osapuolen ahdistumatta.
Ihanteellisin olisi ehkä emojen ruokkima jota kasvattaja on kuitenkin jo paljon käsitellyt, jos sellaisen sattuu löytämään. Toinen aloittelevallekin sopiva valinta voisi olla vanhempi asiallisesti koulittu ja käsitelty lintu jos sellainen on uutta kotia vailla. Ja joka tapauksessa kannattaa hommata pari kokeneempaa kaveria joilta voi kysyä vinkkejä jos vähääkään jokin ihmetyttää.
Ja otahan huomioon että jakokin on sosiaalinen parvilintu ja kaipaa seuraa todella paljon, ja jos sen kanssa ei voi viettää kotona suurinta osaa päivästä on sille hankittava lintuseuraa siinä missä vaikkapa undulaatillekin! (Se onkin sitten oma projektinsa sattuuko linnuilla keskinäiset kemiat natsaamaan...) Toki lintu oppii viettämään yksin pitkiäkin aikoja, mutta onko se eettistä eläimenpitoa onkin toinen juttu.
- lintufani
Voin kyllä sanoa että harmaapapukaija on haastavampi kuin kuvitteletkaan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi362779Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs182597100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es432288Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks201881Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo381602Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa511565- 381493
Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä251363- 331251
- 261161