Minua asia ei millään lailla kosketa, mutta olen miettinyt miten lähestymiskielto ja yleinen auttamisvelvollisuus sointuvat yhteen? Oletetaan että mies on määrätty lähestymiskieltoon naista kohtaan. Eräänä iltana mies kävelee kaupungilla, ja näkee että tämä kyseinen nainen on esim. raiskauksen kohteena. Nainen huutaa apua, mutta mies kävelee ohi koska ei saa lähestyä häntä. Voitaisiinko mies myöhemmin tuomita siitä ettei auttanut naista, jos tämä vetoaa lähestymiskieltoon? Entä toisinpäin, jos mies meneekin apuun, ja nainen jostain syystä alkaisi syyttää tätä lähestymiskiellon rikkomisesta, vaikka tämä auttoi tätä?
Lähestymiskiellosta
J_K
4262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mies tuomitaan siitä toisen tekemästä raiskauksesta eli älä hemmetissä mene auttamaan jos sinua jollain lailla koskee. Toisaalta tuollainen tilanne on kohtalaisen epätodennäköinen. Miksi kukaan haluaisi mennä auttamaan naista joka on tuhonnut elämän tuollaisella syytteellä ? Pehmoudellakin on rajansa. Eihän sitä koskaan pääse töihin kun syytetty tuommoisesta on ja niin edelleen.
Kun velvollisuudet menevät ristiin, pitää punnita, kumpi niistä on tärkeämpi. Ei lie epäselvää, että henkilön pelastaminen vakavasta terveyden vaarasta (raiskaus) on tärkeämpi velvollisuus kuin velvollisuus olla lähestymättä henkilöä. Täytyy tietysti korostaa, että lähestymiskieltoon määrätty ei saa tällöinkään käyttäytyä suojattua kohtaan väkivaltaisesti tai uhkaavasti.
Näin ollen lähestymiskielto ei estä pelastamasta kiellon kohdetta ja kieltoon määrätty on velvollinen samoilla edellytyksillä kuin muutkin pelastamaan tai pyytämään apua uhrille.
Jos uhri syyttäisi lähestymiskiellon rikkomisesta, ei tuomiota voisi antaa, jollei kieltoon määrätty käyttäytyisi kiellon vastaisesti suojattua kohtaan. Eli näiltä osin tilanne olisi hieman monisyisempi.
Lähestymiskiellossa oleva ei kertakaikkiaan saa tulla näköyhteyden päähän kieltoa hakenutta, eli kysymys on todella mitä suurimmassa määrin teoreettinen.
Lähestymiskiellolla pystyy tekemään kaikenlaista pientä jäynää. Kiellon hakija voi pikkuhiljaa vyöryttää itselleen kaikki paikat joissa tietää kiellon saaneen mielellään oleskelevan, kuten kantakapakan, kirjaston, punttisalin, sählyvuoron, kirkkokuoron harjoitukset, työpaikan,...
"Kiellon hakija voi pikkuhiljaa vyöryttää itselleen kaikki paikat joissa tietää kiellon saaneen mielellään oleskelevan,"
Ei nyt sentään näin. Lähestymiskielto on sanansa mukaisesti lähestymisen kieltävä velvoite. Siihen määrätty ei saa ottaa yhteyttä eikä seurata suojattua. Jos kieltoon määrätty kuitenkin on jo jollakin alueella (joka ei saa kuulua laajennetussa kiellossa määriteltyyn), ei hänellä ole velvollisuutta poistua paikalta. Lähestymiskieltoon määrätty voi siis vapaasti olla kirjastossa tai lähikapakassaan, vaikka suojattukin sinne tulisi. Kiellettyä on vain olla aktiivinen suojattuun nähden eli parempi olla katsomattakin suojattuun (heh!).