en osaa päättää.. yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat enemmän mutta työllistyminen huolettaa. ktm:millä on tietääkseni paljo paremmat työllistymis mahdollisuudet. haluaisin työskennellä ulkomailla tulevaisuudessa. antakaa neuvoa please.
yhteiskunta- vai kauppatieteellinen?
kumpaan hakis
8916
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
opiskele sitä mikä kiinnostaa. itsehän luin itseni fil maisteriksi ja monetta vuotta jo nostan valtion tukea kun ei löydy koulutusta vastaavaa duunia. hyvin pyyhkii. olisinhan voinut irvistellä viisi vuotta jossakin oikiksessa tai kauppiksessa ja tehdä nyt jotakin vastenmielistä mutta isopalkkaista duunia. mielestäni on parempi näin.
1000 työttömänä ja oikiksen käyneitä melkeen yhtä paljon...
Toki pelkästään filosofian maistereita on työttömänä yli 3000!!
Itselläni vastaava ongelma sillä erotuksella, että vaihtoehtoina olisi kasvatustieteet ja kauppis. Minua kiinnostaviin työtehtäviin olisi mahdollisuudet kummallakin koulutuksella, mutta käsitteekseni KTM:na hieman paremmat. Varsinkin kun nuo ulkomaat itsellänikin vähän siintää haaveissa, niin en millään haluaisi niitä pois sulkea... Mutta kun kiinnostusta ei vaan niin paljoa riitä kaupallisiin aineisiin. Huono oon neuvomaan, kun en omaa ongelmaanikaan osaa ratkaista. :D Vähän kiire taitaa tulla, jos meinaa ens syksyksi vielä opiskelupaikan hankkia.
Vähän epäkorrektia vastata näin suoraan, mutta hae kauppatieteisiin. Mikä ala sua muuten kiinnostaisi yhteiskuntatieteellisessä?
Jos haluat ulkomaille, kauppatiede on parempi. Kannattaa todella miettiä myös sitä, mitkä työt oikeasti kiinnostaa eikä vain sitä, minkä opiskelu kiinnostaa. Sitä paitsi kauppatieteilijöillä on monin tavoin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan kuin yhteiskuntatieteilijöillä.
Tietysti voit lukea myös sivuaineita yhteiskuntatieteellisessä tai tehdä vaikka kaksoitutkinnon. Esim. eräs tuttu luki kauppatieteitä ja sivuaineena valtsikassa viestintää, ja tekee toimittajan töitä.
Tiedän, että tämä kommenttini on vähän liian (inho)realistinen ja nämä "kylmät totuudet" varmasti provosoivat joitakuita. Olen vain itse muutaman vuoden haahuilun jälkeen huomannut, että vaikka jonkin alan opiskelu voi tuntua kiinnostavalta, niin myöhemmin se ei tarjoa mitään mahdollisuuksia eikä lainkaan sellaisia töitä, mitä haluaisi tehdä. Toki kaikki sivistys on arvokasta. Opiskelen edelleen harrastusmielessä sellaisia aineita, joista ei ole suoranaista hyötyä. En siis missään nimessä halua väheksyä mitään tieteitä.
Pelkän raha- ja työtilanteen takia ei kannata mitään lähteä opiskelemaan, mutta kannattaa miettiä sitä, mitä haluaa tehdä 5 tai 10 vuoden päästä. Esim. itse tajusin etten todellakaan halua tutkijaksi tai julkiselle sektorille hallintoon (jollekulle muulle nämä voivat toki olla unelma-aloja eikä siinä ole mitään vikaa) tms. vaan päästä ulkomaille tai perustaa vaikka oman yrityksen, joten vaihdoin alaa. Rahaa en juurikaan ajatellut, vaan sitä mitä haluan tehdä.
Opiskeletko siis itse nyt kauppakorkeassa? Ihan samoja asioita oon itsekki pyöritelly mielessä, vähän vaan pelottaa ettei mielenkiinto riitä kauppikseen pääsemiseen.. Harmittaa hirveesti etten heti tajunnut hakea johonkin järkevämpään opiskelupaikkaan ku sillon olisi ollut vielä intoa ja moivaatioita lukea kunnolla pääsykokeisiin.. Jos saan vielä udella niin mitä opiskelit ennen alan vaihtoa? En kyllä tiedä minkälaista työtä haluaisin tulevaisuudessa tehdä, mutta ajattelin että ktm tutkinto antaisi monia vaihtoehtoja.
Opiskelin aiemmin pääainetta humanistisella puolella, sivuaineita yhteiskunnallisessa. Olisin varmaankin päätynyt kirjastoon tai johonkin kulttuurialan hallinnollisiin tehtäviin. Nyt opiskelen tietotekniikan DI:ksi, sivuaineina kauppatieteitä (liiketoimintaosaamista ym.)
Vaikeahan näissä asioissa on neuvoa... Jos kauppakorkea ei kiinnosta, ja ykkösjuttu löytyy yhteiskuntatieteellisestä, niin turha itseään on mihinkään pakottaa. Itsekin olen oikeasti kiinnostunut tietotekniikasta enkä vain sen tuomista mahdollisuuksista (vaikka ne olivatkin tärkeä osa päätöstä).
Ihminen ei oikeasti menesty alalla, josta ei ole kiinnostunut. Ongelma on kuitenkin siinä, että useimmilla ei ole todellista käsitystä eri aloista ja niiden kiinnostavuudesta. Esim. itse pidin 19-vuotiaana teknistä ja kaupallista alaa "kovina" ja tylsinä aloina, ja lopulta ne osoittautuivat todella mielenkiintoisiksi ja ihmisläheisiksi (esim. psykologian osaamista tarvitaan).
Asiaa. Itse pyrin aloittamaan toisen, rinnakkaisen tutkinnon suorittamisen syksyllä kauppatieteiden parissa. Tällä hetkellä opiskelen humanistisia aineita.
Työllistymiseen vaikuttavat koulutuksen ja tutkintonimikkeiden lisäksi tietenkin henkilökohtaiset kyvyt, työkokemus, sitkeys ja onnekkaat sattumat. Sen takia mitään yleispätevää ei voi sanoa.
Kuitenkin tilastojen valossa kauppatieteilijän on helpompaa työllistyä ja nostaa parempaa palkkaa. Asia, jota ei aina mietitä, on myöskin työn vakituisuus/määräaikaisuus. Pätkätöitä on tunnetusti paljon tarjolla yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille.
Eli omia neuvojani ketjun aloittajalle: voit tietysti hakea vaikka molempiin (tai ainakin käydä kokeissa, niin saat edes tuntumaa). Kuitenkin, jos päätät lukea kauppatieteisiin, hae ne viisi kirjaa jo huomenna.
Jos pystyt liikkumaan valtakunnanlaajuisesti ilman sitoumuksia, voit hakea ykkösenä esim. Vaasaan, jonne pääsyyn ei viime vuosina ole vaadittu huimia suorituksia. (katso tilastoja www.kauppatieteet.fi) Paljon vaikeampaa on päästä "parhaisiin" yhteiskuntatieteellisiin kohteisiin.
Ja voit tosiaan suuntautua johonkin enemmän yhteiskuntatieteellis-humanistiseen aineeseen (markkinointi, johtaminen, ja jos matikka sujuu, kansantaloustiede).
...ja täytyy sanoa, että näkökulmani on muuttunut konservatiivisemmaksi. Opiskelin aluksi kasvatustieteitä ja taide-aineita, ja huomasin että niitä EI työelämässä KUKAAN arvosta. Et saa töitä muuten kuin jonain spessututkijana tai konsulttiprojektien kautta. Suurin osa tekee hommia elämäänsä kyllästyneinä keskitason toimistomyyrinä. Tämä siitä huolimatta, että esim. johtamishommissa kasvatustieteilijät ja psykologit kokemukseni mukaan pätkivät mennen tullen KTM:t. Heillä kun on sitä käytännön substanssiosaamista. Nyt ikää yli kolmekymmentä ja melkein valmis rahoitusekonomi. Suhdanteet surkeat, mutta olen valmis lähtemään maailmalle ja kv-kokemusta on jo. Olen huomannut että jo nyt arvostus on aivan toista. Ei tarvitse osoittaa osaavansa jotakin, vaan sinun automaattisesti jo oletetaan soveltuvan hommiin. Kannattaa siis katsoa sen lyhyen koulupätkän yli työelämään, ja hankkia koulutus jolla pääsee hyviin entrance level-hommiin helposti. Jatko on sitten itsestä kiinni. Kannattaa siis hankkia arvostettu tutkinto, ja sitten valita pää- ja sivuaineiksi sopivia aineita. Esim. rahoitusekonomille kansataloustiede on hyvinkin yhteiskuntatiedehenkinen tai johtaminen käyttäytymistiedehenkinen sivuaine. Sinänsä typerää, koska yhteiskunta tarvitsee kaikkia osaajiaan... J