Fuksi & esseen tuoton vaikeus

suoltamaan tekstiä. Ei ne esseet ole mitään elämää suurempia juttuja, joidsen pitäisi kohahduttaa tiedeyhteisöä. Ne ovat pelkkiä harjoitustöitä, eli joutavanpäiväistä liibalaabaa, jota ei lue muu kuin kurssin opettaja. Ihan turhaa tuommoinen perfetkionismi. Tuota menoa et valmistu ikinä!

Hieman vanhemapna opiskelijana täytyy sanoa että tuolla tavoin saat itsellesi burn outin parissa vuodessa. Fuksivuotena nyt ylipäätään muutenkin vasta tutustutaan yliopisto-opiskeluun. Substanssipuolesta ei kannata olla vielä kauhean huolissaan. Kvantiin ja kvaliin ehtii tutustua vaikka sitten aineopinnoissa.

K: "Ensimmäinen ongelma on se, että en löydä tarpeeksi relevanttia aineistoa ja en tiedä miten yhdistelisin hedelmällisesti aineistoa."

V: Kenties tiedonhauntaidoissasi on vielä parantamisen varaa, yliopiston kirjastossa osataan auttaa tämän suhteen. Toinen seikka on sitten aiheen rajaaminen - jos rajaus ei ole selkeä, aineiston haun kanssa tulee ongelmia.

Aineiston "luova" ja osaava yhdistely on kyllä tärkeää. Muistan miten taannoin eräs proffa antoi positiivista palautetta niinkin yksinkertaisesta perusasiasta kuin siitä, että olin osannut yhdistää parin eri klassikkokirjoittajan ajatukset toisiinsa - tai verrata niitä ajatuksia hieman. Tämä oli syventävien opintojen eräällä kurssilla, joten kaipa tätä sitten oppi perus- ja aineopintojen kuluessa. Sinulla on siis vielä hyvin aikaa!

K: "Toiseksi kun pohdin näkökulmaa ja luen aineistoa tuntuu kuin aihetta oltaisiin jo tutkittu niin paljon, ettei omalla tutkimuksella ole paljoa annettavaa vaan jää sellainen tunne, että se on pelkästään kirja referaattia."

V: Tätähän harjoitusesseet monesti juuri ovatkin. Ja oikeastaanhan esseet eivät ole tutkimusraportteja.

Eräs tärkeä asia yliopisto-opintojen aikana on muodostaa käsitys oman oppiaineen kannalta keskeisestä aineistosta. Ei perusopintojen aikana vielä tarvitse mitään uutta tuottaa.

Toisaalta juuri yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä uuden tiedon tuottaminen on hieman erilaista kuin luonnontieteissä. Jo uudenlainen kysymyksenasettelu tai jonkin asian tarkastelu jotenkin - ihan pikkiriikkisenkin - uudella tavalla riittää - ja tämäkin siis oikeastaan vasta hyvissä eximian ja laudaturin graduissa. Suurin osa graduistakin on vanhan kertaamista - nekin ovat kuitenkin lopulta vain harjoitustöitä.

K: "Kolmanneksi millaista kieltä käytätte ja onko tiettyjä perinteitä, joiden mukaan saa hyvän gradun aikaiseksi? Itse tiedän eräitä graduja, joissa on saatu hyvä arvosana käyttämällä ns. kapulakieltä ja annettu näin vaikutelma, että tietää asioita, kun osaa käyttää sanoja vaikeasti."

Kapulakieli ja tieteellisten käsitteiden käyttö ovat eri asioita. KELA ja verottaja ynnä muut virastot käyttävät kapulakieltä. Tieteellisessä kielenkäytössä käsitteiden määrittely ja tarkka käyttö on erittäin keskeistä - se pitää hallita ja kyllä käsitteiden tarkka määrittely, rajaus ja hallinta on yksi hyvän gradun merkki. Eikä "käsitekikkailulla" gradun tarkastajaa onnistu hämäämään.

Esseestä vielä lyhyesti. Essee on itsessään yhtenäinen kokonaisuus. Siinä on pääväittämä/kysymyksenasettelu, jota essee käsittelee.

Siinä on rakenteellisesti johdanto-osio, käsittelyosio ja päätäntä. Essee etenee loogisesti.

Jokaisen esseen kappaleenkin pitäisi periaatteessa sisältää sama rakenne: kussakin kappalleessa on aina teema- tai johtolause, käsittelyosio ja päätäntä, joka liittää kappaleen A seuraavaan kappaleeseen B.

Onnea akateemiselle urallesi - on hienoa, että kyselet!