laiKalajoen Paras-ratkaisut hyväksyttäviä
Saara Pakaslahti
Kalajoki
Kalajoen kaupunki päätyi järjestämään peruspalvelunsa hieman eri tavalla kuin puitelakiin on kirjattu, mutta valtioneuvosto on viestittänyt Kalajoen tekemien ratkaisujen olevan hyväksyttyjä.
Tämän vuoden alussa Kalajoki alkoi tuottaa Merijärven sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla. Vuodenvaihteesta asti Kalajoki on järjestänyt isäntäkuntana myös ympäristöterveydenhuollon palvelut Merijärvelle, Pyhäjoelle, Raahelle ja Siikajoelle.
Ensi vuoden alussa Himanka liittyy Kalajoen kaupunkiin. Vuonna 2010 Merijärvi, Kalajoki ja Himanka muodostavat yhteensä noin 13 500 asukkaan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestöpohja jää siis selvästi alle puitelain velvoitteen.
– Sellaista viestiä meille on annettu, että ratkaisu on riittävä, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoo.
Talous Pohjois-Suomen toiseksi vahvin
Vielä loppuvuonna 2007 oli valtioneuvoston kellossa toinen ääni. Valtioneuvoston iltakoulussa todettiin, että Kalajoki ei täytä väestöpohjavaatimusta. Kunta ei vielä tuolloin suunnitellut kuntaliitosta eikä yhteistoiminta-aluetta. Kalajoki vetosi pitkiin etäisyyksiin väestöpohjasta poikkeamisperusteena.
Kalajoki ja Himanka aloittivat kuntaliitosselvityksen viime vuoden alussa. Kalajoen valtuusto linjasi tuolloin, että Kalajoki on valmis tiiviiseen yhteistyöhön tai peräti kuntaliitokseen myös Alavieskan, Merijärven tai Pyhäjoen kanssa.
– Valtioneuvoston kanssa käytiin keskusteluja jo alkuvaiheessa, ja ministeriöt pitivät Kalajoen ratkaisua järkevänä, toteaa Jukka Puoskari.
Valtioneuvosto ei ole sen koommin patistellut Kalajokea lisäneuvotteluihin yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Kalajoen kaupunki on saanut ikään kuin synninpäästön.
– Tosin ei Kalajoki ole mitään syntiä tehnytkään. Meillä on tuotettu palvelut todella edullisesti ja vertailukelpoisesti. Kalajoella on Oulun jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi alhaisin veroprosentti ja Kalajoki on myös taloudellisesti Pohjois-Suomen toiseksi vahvin paikkakunta, Puoskari sanoo.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toivoo, että Paras-hankkeessa keskitytään jatkossa kuntien toiminnan tehostamiseen, eikä kaavamaisiin yhteistyöratkaisuihin.
– Tärkeintä on selvittää, miten resurssit riittävät palvelujen tuottamiseen. Jos palvelutuotannossa on korkeat kustannukset, täytyy niitä ongelmia ryhtyä purkamaan.
Kalajoki on kuitenkin edelleen avoin uusille yhteistyöratkaisuille. Puoskari ei tyrmää ajatusta esimerkiksi Oulun Eteläisen terveyspiirin muodostamisesta.
– Eri puolilla on päädytty erilaisiin ratkaisuihin Paras-hankkeessa. Kukaan ei pysty sanomaan, mikä malli on oikea ja mikä väärä. Jos jollakin toisella ratkaisulla päästään parempaan lopputulokseen, toki Kalajoellakin pitää miettiä asioita uusiksi.
Kalajoen kaupungin linja kuitenkin on, että toiminnan ja talouden pitäisi mielellään olla yksissä käsissä.
– Näin päästään järkevimpään lopputulokseen. Mieluummin toteutetaan yhteistyötä isäntäkuntamallilla tai kuntaliitoksilla, sen sijaan että alettaisiin muodostaa lisää organisaatioita, Puoskari toteaa.
_________________
lainaus päättyy.
3.4.2009
MITÄ NR OIKEIN VOOHKAAVAT-net selänteessä?
Saara Pakaslahti
Kalajoki
Kalajoen kaupunki päätyi järjestämään peruspalvelunsa hieman eri tavalla kuin puitelakiin on kirjattu, mutta valtioneuvosto on viestittänyt Kalajoen tekemien ratkaisujen olevan hyväksyttyjä.
Tämän vuoden alussa Kalajoki alkoi tuottaa Merijärven sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla. Vuodenvaihteesta asti Kalajoki on järjestänyt isäntäkuntana myös ympäristöterveydenhuollon palvelut Merijärvelle, Pyhäjoelle, Raahelle ja Siikajoelle.
Ensi vuoden alussa Himanka liittyy Kalajoen kaupunkiin. Vuonna 2010 Merijärvi, Kalajoki ja Himanka muodostavat yhteensä noin 13 500 asukkaan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestöpohja jää siis selvästi alle puitelain velvoitteen.
– Sellaista viestiä meille on annettu, että ratkaisu on riittävä, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoo.
Talous Pohjois-Suomen toiseksi vahvin
Vielä loppuvuonna 2007 oli valtioneuvoston kellossa toinen ääni. Valtioneuvoston iltakoulussa todettiin, että Kalajoki ei täytä väestöpohjavaatimusta. Kunta ei vielä tuolloin suunnitellut kuntaliitosta eikä yhteistoiminta-aluetta. Kalajoki vetosi pitkiin etäisyyksiin väestöpohjasta poikkeamisperusteena.
Kalajoki ja Himanka aloittivat kuntaliitosselvityksen viime vuoden alussa. Kalajoen valtuusto linjasi tuolloin, että Kalajoki on valmis tiiviiseen yhteistyöhön tai peräti kuntaliitokseen myös Alavieskan, Merijärven tai Pyhäjoen kanssa.
– Valtioneuvoston kanssa käytiin keskusteluja jo alkuvaiheessa, ja ministeriöt pitivät Kalajoen ratkaisua järkevänä, toteaa Jukka Puoskari.
Valtioneuvosto ei ole sen koommin patistellut Kalajokea lisäneuvotteluihin yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Kalajoen kaupunki on saanut ikään kuin synninpäästön.
– Tosin ei Kalajoki ole mitään syntiä tehnytkään. Meillä on tuotettu palvelut todella edullisesti ja vertailukelpoisesti. Kalajoella on Oulun jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi alhaisin veroprosentti ja Kalajoki on myös taloudellisesti Pohjois-Suomen toiseksi vahvin paikkakunta, Puoskari sanoo.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toivoo, että Paras-hankkeessa keskitytään jatkossa kuntien toiminnan tehostamiseen, eikä kaavamaisiin yhteistyöratkaisuihin.
– Tärkeintä on selvittää, miten resurssit riittävät palvelujen tuottamiseen. Jos palvelutuotannossa on korkeat kustannukset, täytyy niitä ongelmia ryhtyä purkamaan.
Kalajoki on kuitenkin edelleen avoin uusille yhteistyöratkaisuille. Puoskari ei tyrmää ajatusta esimerkiksi Oulun Eteläisen terveyspiirin muodostamisesta.
– Eri puolilla on päädytty erilaisiin ratkaisuihin Paras-hankkeessa. Kukaan ei pysty sanomaan, mikä malli on oikea ja mikä väärä. Jos jollakin toisella ratkaisulla päästään parempaan lopputulokseen, toki Kalajoellakin pitää miettiä asioita uusiksi.
Kalajoen kaupungin linja kuitenkin on, että toiminnan ja talouden pitäisi mielellään olla yksissä käsissä.
– Näin päästään järkevimpään lopputulokseen. Mieluummin toteutetaan yhteistyötä isäntäkuntamallilla tai kuntaliitoksilla, sen sijaan että alettaisiin muodostaa lisää organisaatioita, Puoskari toteaa.
_________________
lainaus päättyy.
3.4.2009
MITÄ NR OIKEIN VOOHKAAVAT-net selänteessä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyllä kannattaa katsoa, ettei trvitse katua!
kalajoen päättäjät ovat neuvotelleet alusta lähtien, ilmaisseet halunsa ja tavoitteensa "alamittaisella" sotella. alle 20 000. näyttää kelvanneen. asia on edennyt ja onneksi olkoon.
selänteessä päätettiin pääkoplan kanssa ja keskenään, tehdään nyt uusi kaupunki. mukaan neljä naapurusta.
ei tullut kaupunki vaan kompuroineen selvitystyön raunioille tehdään kuntayhtymä.
paskahomma ja haiseekin niin valmiiksi tunkkaiselta.
annettu ministeriöön kuorossa; täällä ei ole muita ei pienempiä ei suurempia vaihto-ehtoja.
ei tietenkään ole.
kun ei haluttu muuta.
näin sano yksikin valtuutettu p-järvellä, jos isäntiä on kolme- tai neljä- sanokaa, mitä sanotte, mutta homma ei pelaa.