Meillä pyörii kotona pelailemassa monenikäistä ja kokoista pikkuvasaa päivittäin ja kun tulevat ovesta sisään niin ehkä yksi kymmenestä sanoo terve tai moi ja muut kävelevät vain ohi.Myös viroa ja venäjää kotona puhuvia lapsia vierailee ja heistä kymmenestä yhdeksän kiltisti tervehtii ja sitten jatkaa yläkertaan.
Onko tässä jokin sivistyksen aukko vai mistä semmoinen käytös johtuu.
Onko tässä jokin sivistyksen aukko vai mistä semmoinen käytös johtuu.
Vastaukset 22
Vanhimmat
virossa aika paljon pyörineenä ihmetyttää virolaisten aikuisten huono käytös. suomessa yleensä kaupan kassat ja ihmisten kanssa työkseen olevat tervehtii. virossa tulee mykkiä myyntihenkilöitä vastaan aika usein, samoin tuntuu ns. etiketin tuntemus olevan aivan hakusessaan eli ei tunneta edes alkeellisia käytöstapoja. venäläiset muuten tuntuu tässä asiassa olevan hieman virolaisia edellä.
"etiketin tuntemus olevan aivan hakusessaan eli ei tunneta edes alkeellisia käytöstapoja. venäläiset muuten tuntuu tässä asiassa olevan hieman virolaisia edellä."
Venelane patsutab tervitamise juures ka kindlasti õlale ning matsatab musi mõlemale põsele.
Mõnele kindlasti selline etikett meeldib...
Igaühele oma...
kana peaga inimesed ja eesti mehed oma tillipikendust armastavad autopeded. Vene lehm on hea teenindaja, käige Lasnamäe poodides vaatamas russkaja naturat tööl.
Kanapeaga eestlannad, tillipikendusega eesti mehed, vene lehmad...jne.
Mis rahvusest sa ise oled?
Ma ennem lepin eestlaste tuima teenindusega, kui venelaste robustse temperamendiga.
Tallinkin laivalla kerran seurasin asiakaspalun toimintaa. Kasvot olivat yhtä hymyä, kun tiskille tuli virolainen. Odotappas, jos suomalainen kysyi jotain neovoa ja apua. Kasvot olivat kuin myrskyn merkki ja kaikki sanottaiin hyvin koppavasti töksäytellen. Ei taida asiakaspalvelu olla samalla tasolla. Ei edes sitä yksinkertasta sanaa "Tere", kiitoksesta puhumattakaan.
virossa ei ole totuttu tasavertaiseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa.
maaorja-ajoista jäi virolaisille käsitys, että on olemassa vain herroja ja palvelijoita.
neuvostoaika vielä syvensi tätä käsitystä (?).
Ma ei ole küll märganud, et Tallinki laevadel tehakse naeratusega vahet eestlaste ja soomlaste vahel. See on sinu enda väljamõeldis, järjekordse kompleksi avaldus.
Küll aga olen märganud, et võrreldes Soome laevade soomlastest personaliga on Tallinki laevade töötajatel ääretult pikk ja raske tööpäev. Eriti ekspresslaevadel, kus nad pidid ärkama kell 5.00 , 5.30 juba töötavad ning magama saavad alles enne südaööd. Niiviisi püstijalu nädal tööl, nädal vaba.
Seetõttu minul kui reisijal on isegi piinlik neilt nõuda naeratust, teades, et igaks reisiks peavad nad meile, reisijatele, tagama lagastatud laevast jälle puhta laeva.
Aga kes lagastasid?
Venäläiset kasvatetaan kohteliaiksi ja vieraaanvaraisiksi. Jos lapsi kävelisi Venäjällä ovesta sisään, sanomatta mitään, hän ei enää olisi tervetullut uudestaan.
Virossa on erilainen palvelukulttuuri kuin meillä. Eikä suomalaista tapaa tänne tarvitakkaan. Kaupan kassat hoitavat työnsä hyvin ja ainakin minulle tervehtivät (olen suomalainen, mutta asun Virossa), yleensä teen sen ensin.
En silti yhtään ihmettele jos virolaiset välillä olisivat tuskastuneita kun kolme bussillista umpikännissä olevia suomalaisia tulee kauppaan ostamaan lisää viinaa ja huutamaan (nähnyt tätä joka ikinen viikko). Itsekin olen ollut asiakaspalvelutyössä ja tuskastuisin ihan samoista asioista.
virolaiset tuttavani kiittelevät suomen palvelukulttuuria. olen parinkin virolaisen kuullut kertovan, että käyvät hyvin pitkälti suomessa esim. vaateostoksilla, koska eivät halua kokea virolaista palvelua.
huono palvelu virossa ei kohdistu vaan suomalaisiin tai muihin ulkomaalaisiin, siitä saavat "nauttia" kaikki. täytyy kyllä myöntää, että selänkääntelijät on virossa myyntihenkilökunnan joukossa jääneet vähemmistöksi viimeisen puolen vuoden aikana. työnantajilla on jo varaa valita paremmat päältä...
"Venäläiset kasvatetaan kohteliaiksi ja vieraaanvaraisiksi. Jos lapsi kävelisi Venäjällä ovesta sisään, sanomatta mitään, hän ei enää olisi tervetullut uudestaan."
Kasvatus oleneb kodusest lastetoast, aga mitte rahvusest.Ka teeninduses oleneb hea teenindus teenindajast, mitte rahvusest.
ja eriti Lasnamäel. Ei mingit teret, palun, ega aitähhi. Nägu on alati turvaliselt hapu. Ja mitte kunagi sinuga ei räägita eesti keeles. Ju siis on lastetoa kasvatuses midagi mööda läinud.
suhtautuisivat venäläisiin, jos he tulisivat tänne ryyppäämään ja käyttäytymään vähemmän kohteliaasti meitä kohtaan.
Kun olen käynyt Virossa, minulle on aina oltu kohteliaita, kunhan itse ensin sanon vaikkapa yksinkertaisen tervehdyksen "tere", tai vaikka suomeksikin "hei" tai "päivää". Kyllä palvelujen käyttö on vuorovaikutustilanne sekin. Osaan viroa, mutta monesti olen - oikeastaan huomaamattani - puhunut suomea ja myyjä tm. viroa. Tilanne ei ole tuntunut mitenkään erikoiselta.
Tietenkin suomalaisesta saattaa palvelu tuntua kylmäkiskoiselta, mutta virolainenhan yrittää tulla toimeen kanssasi vieraalla kielellä ja ehkä suorastaan arastelee. Ei vieraalla kielellä yleensä lirkutella yhtä vuolaasti ja vapautuneesti kuin äidinkielellä.
Jos olet palveluammatissa ja kuvittelet tilanteen, jossa joudut käyttämään esim. ruotsia, tiedät, mitä tarkoitan.
toimivat saavat nykyän myös koulutusta. Näinhän ei pitkään ollut, ja vielä kun ottaa huomioon, että neuvostoaikana myyjät olivat suorastaan Jumalasta seuraavia (ylöspäin), varsinaisia "feodaaliherran almujen jakajia", niin mitä voi edes odottaa.
He tosiaan olivat kuin Roope Ankat nyrpeinä rahakirstua vartioimassa (jos joku muistaa vanhan suomalaisen säästölippaan - oliko muinaisen SYPin vai Kopin).
Hyvin sanottu!
kyll aga tänapäeval vöetakse iga töökoht vastu, mida pakutakse.sellest siis ka need mossis näod ning väsinud ilmed, mida kohtab igas riigis, yhes rohkem, teises vähem.
SYPillä oli maapallo, Postipankilla säästöpossu.
Ja perustella seuraavasti. Saksalaiset aateliset opettivat onnistuneesi virolaiselle rahvaalle käytöstapoja joskus kauan sitten. Nämä hyvät tavat ovat sitten kotikasvatuksena siirtyneet sukupolvelta toiselle.
Suomessa vastaavaa kasvatusta on ollut vähän, sen sijaan on tapeltu ja riidelty naapureiden kanssa niin että tervehtimisetkin ovat jääneet vähiin.
Itse kerran ihailin tuota käytöskulttuuria suurehkoilla 70-vuotispäivillä Tallinassa, oli hauska olla mukana.
et ole selvästikään virossa kovin paljon ollut.
suuri ero on tallinnan ja muun viron välillä.
tallinnaan tuntuu kerääntyneen viron kaikki aivottamat. muualla virossa elää ihan normaaleita ihmisiä, joille on äidit-isät kertoneet kuinka käyttäydytään kalustetuissa huoneissa.
mikä on sinun älykyysosamääräsi?
Muualla Virossa voi suomalainenkin olla suomalainen, kanssakäyminen on ikään kuin tasavertaista, eikä heti tarvitse törmätä tallinnalaisten komplekseihin.
Mielestäni esimerkiksi saarilla asuu paljon miellyttävämpää ja itsetuntoisempaa väkeä kuin Tallinnassa.
helsinkiläisten etäistä käyttäytymistä. Ai jaa, se on suuri kaupunki mutta meidän ikioma kotoinen Suomi ja vain meillä on OIKEUS ja TOTUUS. Töttöröööö......
Mutta mikä ero on Tallinnan ja Saarenmaan välillä? Mieti, mieti... Kumpi on suurkaupunki?
Mutta suomalaisten kanssa ei voi keskustella järkevästi, koska heillä on suljetun heterogeenisen yhteiskunnan umpiajattelu, missä ihminen ei näe omasta navasta pitemmälle.
Viro on sosialistiselle Suomelle kuin pealstusrengas minkä avulla nostetaan olematonta itsetuntoa.
Ütle esimesena kõva häälega "Päivää!" - küll vastatakse ja harjutakse ära.
Mina olen siin Soome lapsed juba välja koolitanud, nüüd ütlevad nemad esimesena "MOI".
*
Teenindusest.
On ikka teema, mida arutada. Kui Eestis müüja koht oli mõni aeg tagasi see VIIMANE, kuhu tööle minna (olematu palk, pikad tööpäevad), siis nüüd on olukord muutunud.
Ärge ajage siin jura te sommid, kes korra Eestis käinud! Mõni kindlasti leelotab niisama kaasa, kes sinna üldse pääsenud pole.
Olge positiivsed, naeratage ja vaadake, kas keegi on teile ilge.
Me käisime mehega suvel kolme nädalasel reisil läbi Eesti. Igal pool olid kõik sõbralikud, mehega venekeelsetes (Peipsi ja Narva) said eesti keeles kõik asjad ära räägitud. Igal pool soovitati kauneid kohti, kuhu kindlasti vaja minna.
Tuleb meelde, kui küla pubis kaks juoppuämmä - ema ja tütar olid Sharmis käinud ja kilkasid seal, oh, kyllä oli palvelu! Tarjottin rannalla maritta ja hierotti aurionkovoidetta. Myöhemmin tulivat hotellin ja auttaisivat suihkussa! Kas seda tahate Eestis või mis teid vaevab?