Tätä palstaa lukiessa huomaa, että Kyösti Roth on eräänlaista julkista riistaa. Hänen elämäänsä, uraansa ja uskonvaellustaan halveerataan tällä palstalla avoimesti. Liekö kateutta vai mitä, mutta kaikkea mitä hän tekee ja sanoo katsotaan suurennuslasilla, etsitään virheitä ja arvostellaan. Tuntuu, että hän joutuu perustelemaan omien mielipiteidensä oikeutuksen.
Muutama viestiketju alempana Kyösti Roth kannusti tukemaan Suora Lähetys-lauluyhtyettä. Taas hän sai arvosteluryöpyn niskaansa. Häntä syytettiin julkisuuteen pyrkimisestä ko. ryhmän menestyksen kautta ym. Eräissä vastauksissa hyökättiin myös Kyöstiä vastaan henkilönä, uskovana ja musiikinammattilaisena. Osansa arvostelusta sai myös itse Suora Lähetys-yhtye.
Vaikka Köpillä on tapana sanoa mielipiteensä suoraan ja kuvia kumartelematta, joskus kärjistäenkin, ei se oikeuta muita asettamaan hänen ihmisarvoaan pilkan kohteeksi.
Mitä musiikkiin tulee, täytyy kai jokaisen rehellisesti tunnustaa, että Kyösti Rothin saavutukset tuolla saralla ovat kiistattomat: Satojen suosittujen laulujen tekijä ja sovittaja; kymmenien äänitteiden tuottaja; maailmaa nähnyt ja paljon kiertänyt muusikko; evankelista; nuorien muusikoiden opettaja, tukija ja kannustaja. Suomen romaneista hänen kanssaan samalle tasolle uran luomisessa ovat päässeet vain hänen lähimmät työtoverinsa, Erno ja Raikku. Hekin pitkälti Köpin vaikutuksesta. Näillä meriiteillä jos Köpi jotain lausuu Suomen mustalaismusiikin tasosta ja muusikoista, kellään ei ole vara naureskella noille mielipiteille.
Ymmärrän sen, että Kyösti Roth ei ihmisenä varmasti miellytä kaikkia, eikä pidäkään. Hän on varmasti tehnyt elämässään virheitä ja maksanut niistä. Häntä on syytetty myös ylpeilystä, mutta luulenpa, että elämä on häntä myös koulinut. Mutta Jumala on armossaan myös johdattanut ja siunannut.
Arvostetaan jokaista ihmisenä ja annetaan jokaisen lausua mielipiteensä ja näkemyksensä tällä palstalla vapaasti, tämä oikeus koskee myös Kyösti Rothia.
En tunne häntä henkilökohtaisesti, mutta olen hänen musiikkiaan kuunnellut kohta 30 vuotta ja seurannut hänen uraansa. Tällä palstalla olen päässyt seuraamaan myös hänen ajatuksiaan elämästä, uskosta jne. Hän on fiksu mies, joka ei ansaitse niin ala-arvoista kohtelua, mitä on viime aikoina saanut.
Muutama viestiketju alempana Kyösti Roth kannusti tukemaan Suora Lähetys-lauluyhtyettä. Taas hän sai arvosteluryöpyn niskaansa. Häntä syytettiin julkisuuteen pyrkimisestä ko. ryhmän menestyksen kautta ym. Eräissä vastauksissa hyökättiin myös Kyöstiä vastaan henkilönä, uskovana ja musiikinammattilaisena. Osansa arvostelusta sai myös itse Suora Lähetys-yhtye.
Vaikka Köpillä on tapana sanoa mielipiteensä suoraan ja kuvia kumartelematta, joskus kärjistäenkin, ei se oikeuta muita asettamaan hänen ihmisarvoaan pilkan kohteeksi.
Mitä musiikkiin tulee, täytyy kai jokaisen rehellisesti tunnustaa, että Kyösti Rothin saavutukset tuolla saralla ovat kiistattomat: Satojen suosittujen laulujen tekijä ja sovittaja; kymmenien äänitteiden tuottaja; maailmaa nähnyt ja paljon kiertänyt muusikko; evankelista; nuorien muusikoiden opettaja, tukija ja kannustaja. Suomen romaneista hänen kanssaan samalle tasolle uran luomisessa ovat päässeet vain hänen lähimmät työtoverinsa, Erno ja Raikku. Hekin pitkälti Köpin vaikutuksesta. Näillä meriiteillä jos Köpi jotain lausuu Suomen mustalaismusiikin tasosta ja muusikoista, kellään ei ole vara naureskella noille mielipiteille.
Ymmärrän sen, että Kyösti Roth ei ihmisenä varmasti miellytä kaikkia, eikä pidäkään. Hän on varmasti tehnyt elämässään virheitä ja maksanut niistä. Häntä on syytetty myös ylpeilystä, mutta luulenpa, että elämä on häntä myös koulinut. Mutta Jumala on armossaan myös johdattanut ja siunannut.
Arvostetaan jokaista ihmisenä ja annetaan jokaisen lausua mielipiteensä ja näkemyksensä tällä palstalla vapaasti, tämä oikeus koskee myös Kyösti Rothia.
En tunne häntä henkilökohtaisesti, mutta olen hänen musiikkiaan kuunnellut kohta 30 vuotta ja seurannut hänen uraansa. Tällä palstalla olen päässyt seuraamaan myös hänen ajatuksiaan elämästä, uskosta jne. Hän on fiksu mies, joka ei ansaitse niin ala-arvoista kohtelua, mitä on viime aikoina saanut.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ON TÄÄ PALSTA, NIIN VAALEILLE KUIN TUMMILLE, ETTÄ JOS JOKU EI OLE VIELÄ TÄYSIN MUSTA, NIIN KUIN MINÄ, NIIN TÄÄLLÄ ON KYLLÄ NIITÄ JOTKA TEKEE VALKOSESTAKIN MUSTAN, JA HARVEMMIN ON KIRJOITTAJA ITSE NORMAALIN LANKEILEVAN IHMISEN TASOLLA, VAAN KIRJOITTAJA ON YLEENSÄ AINA SPESIALISTI JA SUPERIHMINEN
JOS JOKU TIETÄÄ JOTAIN ERIKOISIA HYVEITÄ OMAAVANSA NIIN TUSKINPA POTEE NIIN PALJON PÄTEMISEN TARVETTA, ETTÄ TÄÄLLÄ NIMIMERKIN TURVIN TARVII MEIKÄLÄISENKÄÄN ELÄMÄÄ MUSTAMAALATA, JOKA JO SINÄLLÄÄN ON PIKIMUSTA, ENKÄ OLE MIKÄÄN ERIKOIS MIES MILLÄÄN HYVILLÄ ALOILLA
EI KAI KYÖSTI VÄLITÄ,KYLLÄ HÄN MAALIMAA NHNEENÄ IHMISENÄ ON TOTTUNUT NÄKEMÄÄN MEITÄ MUITAKIN KULKIJOITA. HYVÄÄ KEVÄTTÄ KAIKILLE T. EDVARD. SEPPO.
itteeni pisti silmään hänen suora lähetys-viestissään vaan se lukijoiden leimaaminen ja aliarvioiminen.
en minä tarvi ketään tietäjää kertomaan minulle mitä mieltä minä oon ketä minä oon arvostemaan.
kaikki ihmiset ei oo täydellisiä meissä jokaisessa on omat virheemme, mutta me ei olla julkisuue henkilöitä minkä on kyösti nyt tuonut esille, mut hää ite on eli tarkottaa sitä että häne pitää vaa kestää julkine kritiikki eikä auta vaikka kuin hampaita kiristelee sama homma se on muilla julkisuue henkilöillä.
ja ko sanoit näin -Häntä on syytetty myös ylpeilystä, mutta luulenpa, että elämä on häntä myös koulinut.-
jos oot lukenu ton suoralähetys aloituksen niin siellä parissakin kyöstin vastauksessa hän ite kertoo olevansa ylpee suoralähetyksestä vai miten se oli, mutta kumminkin sanoo olevansa ylpee ja yks asia mistä Jumala ei tykkää on ylpeitä silmiä. niin onko se ihme jos häntä syytetty ylpeilystä
ja sais kyllä köpi itekkin vähä miettiä kaks kertaa mitä kirjottaa ellei todellakaan halua kuulla kritiikkiä kuka häntä käski aliarviomaan muita mustalais laulajia ja vaan siks ko heillä ei oo mainetta niinku suoralla lähetyksellä
Kirjoitit näin: "jos oot lukenu ton suoralähetys aloituksen niin siellä parissakin kyöstin vastauksessa hän ite kertoo olevansa ylpee suoralähetyksestä vai miten se oli, mutta kumminkin sanoo olevansa ylpee ja yks asia mistä Jumala ei tykkää on ylpeitä silmiä. niin onko se ihme jos häntä syytetty ylpeilystä."
Sana "ylpeä" kun sitä käyttää puheessa tai kirjoituksessa, sillä on suomen kielessä vähintäänkin KAKSI TOISISTAAN POIKKKEAVAA merkitystä jotka pitää ymmärtää oikein.
1. Esimekiksi, "onpa ylpeä luontoinen ihminen uskossaan ja elämässään", jolla voidaan tarkoittaa sitä että ihminen on täynnä itseään ja luulee aina olevansa kaikessa oikeassa. Tässä merkityksessä käytetty suomen kielen ilmaisu kuvaa sellaista ylpeyttä jonka raamattu selvästi luokittelee vääräksi. Täytyy myös tarkistaa missä yhteydessä raamattu käyttää kehotusta "älkää ylpeilkö". Lausetta älkää ylpeilkö ei voi irroittaa raamatun kohdan tarkoittamasta asiayhteydestään ja teksti kokonaisuudestaan eli kontekstistä.
Otan esimerkin eräästä raamatun kohdasta kuinka se on tulkittu väärin: Kun raamattu sanoo: "valvokaa ja rukoilkaa joka aika", eräs ihminen -70 luvulla kertoi saarnaajalle valvoneensa jo viikon ja rukoilleensa koko viikon, ja valitti saarnaajalle ettei jaksa valvoa enää kun silmät menee väkisin kiinni ja nukuttaa. Eli hän irroitti raamatun kohdan asiayhteydestään ja ymmärsi sen väärin.
Raamatun tarkoittama ylpeys kuvaa ylpeys sanassa usein sitä, että ihmisen luonne tai käytös on ylpeä esimerkiksi:
Hesekiel:
16:49 Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut. Ja edelleen: Sananlaskut:
11:2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
13:10 Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
16:18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
2. Toinen merkitys sanalle ylpeys: esimerkiksi "olen ylpeä siitä että minulla on ollut mahdollisuus ja olen saanut kouluttaa laulavaa nuorisoa tai olen ylpeä Suorasta Lähetyksestä".
Tässä yhteydessä ylpeys ei tarkoita ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua ylpeyttä, vaan sitä että arvostan sitä että minulla on ollut kunnia saada olla vaikuttamassa osaltani nuorison kouluttautumiseen ja sitä kautta tulevaisuuteen laulajina esimerkiksi.
On olemassa siis myös tervettä "ylpeyttä". Terve "ylpeys" voi myös kuvata tervettä itsetuntoa, josta voi olla "ylpeä". Voi myös sanoa: Olen "ylpeä siitä että onnistuin jossain minulle tärkeässä asiassa joka ei ole ristiriidassa raamatun kanssa. Jumala haluaa että meille kasvaisi terve itsetunto, koska Jumala on luonut meihin itsetunnon. Terveellä tavalla sitä käytettäessä ihminen voi olla ylpeä siitä että Jumala on luonut kunkin ihmisen juuri sellaiseksi kuin kukin on.
Eli edellä mainittu sana "ylpeys" on kaksi merkityksinen vähintäänkin. Olen käyttänyt sanaa ylpeä nimenomaan 2 kohdassa mainitulla tavalla.
En ole tarkoittanut olla ylpeä 1. kohdassa mainitulla tavalla.
Toiseen kysymykseesi: en tarkoita sitä etteikö kaikki voisi laulaa esimerkiksi kokouksessa yhteislauluja tai olla kuorossa. Tarkoitan sitä, että laulaminen on joillekin Jumalalta saatu armoitus jonka tehtävänä on sitten toteuttaa ja kehittää sitä armoitusta niin että sen kautta voidaan evankelioida. Otan esimerkin: Viktor Klimenkolla on Jumalalta saatu armoitus laulaa. Siksi hän kiertää ympäri maailmaa ja laulun kautta yrittää saada aikaan uskon kuuliaisuutta ihmisissä.
Kun puhun amatööreistä, tarkoitan sillä niitä ihmisiä, joille Jumala ei ole antanut tätä esimerkiksi Vikin kaltaista armoitusta, mutta jotka luulevat että heillä on armoitus, koska he sattuvat vaan pitämään laulamisesta niin paljon tai haluavat vain erottua muita paremmiksi laulamisella. Eli usein meidän kaaleiden on vaikea hyväksyä sitä, jos Jumala ei ole antanut meille laulamisen armoitusta siinä mittakaavassa että voisimme palvella kokouksissa laulaen esimerkiksi yksin lauluja.
Vanhan testamentin aikaan esimerkiksi israelin kansassa oli ihan tietty osasto joka hoiti musiikin, he käyttivät Jumalan antamaa armoitusta ja palvelivat sillä tavalla.
Kun sanon: "olen kuullut tarpeeksi sellaisia amatöörejä, jotka kuvittelevat osaavansa eivätkä kuitenkaan osaa.
Olen musiikin ammattilainen ja osaan kyllä arvioida laulajia. Ja sekös joitakin harmittaa." Tällä tarkoitan niitä laulajia jotka eivät siis ole saanut Jumalalta armoitusta laulamiseen eikä heidän ole tarkoituskaan olla laulajia, vaikka kuinka haluaisivat. Silti Jumalalla on jokaiselle varmasti joku armoitus millä voi palvella.
Olen henkilökohtaisesti kyllästynyt LAULUTAUTISIIN jotka ovat ensimmäisinä työntämässä itseään esille ja laulamiseen vaikka heillä ei ole armoitusta ja kykyä edes siihen.
Tiedän myös oman ammattitaitoni ja sen että osaan arvioida laulajia, olenhan tehnyt tätä työtä 40 vuotta ammatikseni. Ei tässä ole mielestäni mitään väärää jos tiedän sen itsekin että osaan arvioida laulajia ja sitä kuka on amatööri ja kuka ei.
Siinä ei toki ole mitään pahaa että kaikki laulaa, pitää vaan valita oikea paikka missä kukin laulaa. Esimerkiksi jos ihminen laulaa täysin nuotin vierestä, ei häntä voi laittaa laulamaan seurakunnan kokoukseen eikö totta. Ei se ole hänen tehtävänsä. Mutta se ei estä sitä etteikö hän voisi ylistää Jumalaa vaikka laulamalla, vaikka laulaakin nuotin vierestä. Pitää vaan valita oikea paikka siihen.
Jos sitten joku on saanut armoituksen laulaa totta kai hän on vastuussa siitä että hän kehittää sitä lahjaa ja käyttää sitä.
Kun kritisoin mustalaislaulajia tarkoitan vain tätä mistä edellä kirjoitin. Suora Lähetys yhtyeellä on selvästi nähtävissä Jumalan antama armoitus laulamiseen.
Se mikä tulee Suoran lähetyksen maine puoleen, se täytyy todeta rehellisesti että jos puhutaan suomalaisesta musiikkielämästä ja julkisuudesta, niin siitä Suora Lähetys on saanut tähän mennessä vain pienen palasen eli murto osan. Toki on ymmärrettävää, että he ovat ryhmänä vasta alkuvaiheessa, aika tulee näyttämään sen, pääsevätkö he eteenpäin siten, että voivat käyttää sitä julkisuutta yhtenä keinona evankeliumin työn hyväksi. Tässä meidän tulee kannustaa heitä.
Se että julkisesti itse kannustan Suoraa Lähetystä johtuu aivan ymmärrettävistä syistä: Kun Suora Lähetys tuli jonkin asteiseen julkisuuteen Talent ohjelman kautta, täällä palstalla oli tosi törkeitä ja asiattomia viestiketjuja, joissa heidät tuomittiin milloin helvettiin asti ja milloin miksikin. Kannustan aina julkisesti niitä joita painetaan alas. Se on minun tapani toimia.
Miksi sitten aloitin tällä palstalla viestiketjun Suoran Lähetyksen finaalipaikasta Ourvision 2009 kilpailussa. Vastaus on hyvin yksinkertainen; Jos sen olisi aloittanut joku muu henkilö kuin minä, toden näköisesti se kielteinen ja asiaton ja haukkuva ja tuomitseva kirjoittelu olisi taas alkanut. Otin etuottoa sen sanon rehellisesti. Osaan olla taktikko.
Minun tehtäväni musiikkielämässä on tänä päivänä se, että tuen uutta sukupolvea heidän saamassaan laulajan armoituksessa. Tuen jokaista henkilöön katsomatta, jos joku on saanut geeneissä jo armoituksen laulamiseen. Sen olen osoittanut käytännössä kaikille laulajille jotka omaavat tämän armoituksen.
Se mitä tulee julkisuuteen noin yleisesti ottaen se ei ole missään tapauksessa itseisarvo, jota pitäisi väkisin hakea. Jos Jumala avaa oven hedelmälliseen työhön siitä seuraa aina julkisuutta. Ja myös sen julkisuuden kääntöpuolta. Minua ja ajatuksiani saatte ihan vapaasti kritisoida, sillä olen tottunut siihen. Monta kertaa se kritiikki mitä teiltä tulee saattaa olla rakentavaa ja asiallista, ja sen kritiikin otan toki vastaan. En ole niin pöllö vielä etten osaisi ottaa vastaan tervettä kritiikkiä. Kritiikissä on se hyvä puoli että se opettaa tarkastelemaan asioita usein paljon laajemmin kuin mitä itse näkee. Usein se myös tuo tullessaan hedelmällisen keskustelun kulloinkin kyseessä olevasta asiasta tai aiheesta. Ja se on hyvää ja arvostettavaa.
Lopuksi vielä: en aliarvioi koskaan niitä mustalaislaulajia joilla on selvä armoitus laulamiseen. Mutta uskallan aliarvioida sitä, jos jollakin ei ole armoitusta laulaa ja kuitenkin haluaa ensimmäisenä esiintymislavoille. Inhoan laulutautisuutta, sillä kukin pysyköön lestissään. Jos olet laulaja, kehitä itseäsi siinä ja laula. Jos et ole laulaja suuntaudu siihen missä olet kyvykäs.
Ei laulajan tai musiikin tekijän ammatti ole mikään kadehdittava juttu. Siinä pikemminkin joutuu useinkin vain "ihmisten hampaisiin". Työnä se ei myöskään ole mitään kadehdittavaa eikä suurempaa kuin mikä muu työ hyvänsä. Työ on työtä niin laulajalla kuin vaikkapa autokauppiaalla tai muurarilla tai kaupan kassalla.
Kukin täyttäköön sen elämän osan minkä on saanut.
Tuo armoitus on mielenkiintonen sana. Sehän tulee varmaa armo-sanasta, jolla taas on hengellisissä piireissä monta eri merkitystä.
Kysyinkin onko armoitus tässä yhteydessä sitä että on lahjakas, kehityskelponen, teknisesti taitava jne.?
Itse kyllä kanssa luulen ymmärtäväni ja tunnistavani heti, kun kyseessä on ns. hyvä laulaja. Hän taittaa laulun hienosti, on tarkka ja puhdas sävelkorva, artikuloi hyvin. Loistaa rytmitajullaan ja sitä kautta omistaa hyvän fraseeraustaidon. Vibrakin on inhimillisissä mitoissa. Äänenväri on pehmeä ja täyteläinen. Kaiken kaikkiaan laulussa ilmenee lahjakkan ihmiset pienet ja suuret nyanssit. Ulkonäköki täyttää vaatimukset. Kaikki menee hienosti ja me kuulemaan tulleet nautimme.
Nämä "laulutautiset" on tosissaa oma lukunsa. Ovat usein hukassa henkensä kanssa ja liikenteessä ihan väärällä asenteella ja ymmärryksellä. Amatöörilaulajan ja ammattilaulajan erottaa usein siitä että ammattilaulajaa ei taho millää saada lavalle kun taas amatöörilaulajaa (nää laulutautiset) ei saa millään lavalta pois.
Mutta kaiken kaikkiaan tässä "hyvin" laulamisessa ongelmaksi muodostuu taas vanha ja klassinen käsitys mausta. Toinen tykkää paistetusta lohesta ja toinen chateubriand-pihvistä. Molemmat suuria gourmet-herkkuja. Voiko toinen näistä ruoista olla menulistalla "armoitettu" etuliitteellä? No, ok, ruokavertaus on vähän kömpelö ja ontuva mutta painotan kuitenkin tässä sitä vanhaa sanontaa, "makuasioista ei voi kiistellä".
Laulajahan tietää mitä se on antanu mutta ei välttämättä sitä, mitä kuulija on vastaanottanut.
Esim. mun mielestä Pöhlä (Henry Nyman) tai esim. Otto Kuusisto etelä-pohjanmaalta, kumpikaan ei oo ehkä franksinatroja eikä kikkaile ja uiskentele nuottiviivastolla virtuoosimaisesti. Usein viulumatot ja euroviisutason brassisovitukset puuttuvat näiltä äänitteiltä, mutta molempien laulussa on kuitenkin jotain koskettavaa, jotain joka pysäyttää, ainakin minut. Eletyn elämän rosoa ja makua ja sitä kautta inhimillisyyttä ja kosketuspintaa. Toisin sanoen tulevat lähelle kuulijaa sillä arkisella laulutavallaan. Semmosella vahvalla tiistai-karismalla.
Joku kuulija voisi sanoa että onpa laulu monin paikoin amatöörimaisen kuuloista.
Voisivatko he kuitenkin olla armoitettuja?
Laulussa on selkeä Jumalan henki.
Miksi Suomen kaaleista kaikki armoitetut naislaulajat loistaa poissaolollaan?
Terv. Aikamies
Vastauksesi joillekin kirjoittajille ovat aika ajoin olleet erittäinkin kärkeviä. Eikö Kyösti Roth voi olla väärässä? Eikö sitä saa osoittaa? Sinäkään et ole muuta kuin samaa saven seosta, kuin me muutkin. Jumala on suuressa armossaan antanut sinulle musiikilliset lahjat, mutta eivät ne ole mitenkään poikkeukselliset. Lahjoja tulee ja menee. Ei Hän välttämättä tarvitse meidän lahjojamme. Hän tarvitsee vain antautuneen sydämen. Ymmärrätkö jo tämän? Jos ymmärrät, miksi se ei näy kirjoituksissasi?
Vastasit eräälle kirjoittajalle näin, kun hän sanoi olevansa entinen iskelmälaulaja, joka oli tullut uskoon: "Mitä taas tulee musiikillisesti siihen, onko parempia laulajia tai laulubändejä niin kuin suora lähetys, olen kuullut tarpeeksi sellaisia amatöörejä, jotka kuvittelevat osaavansa eivätkä kuitenkaan osaa. Olen musiikin ammattilainen ja osaan kyllä arvioida laulajia. Ja sekös joitakin harmittaa."
Sanot näin henkilölle, jonka et koskaan ole kuullut soittavan tai laulavan. Kuitenkin selität tuon seuraavasti:
"Tällä tarkoitan niitä laulajia jotka eivät siis ole saanut Jumalalta armoitusta laulamiseen eikä heidän ole tarkoituskaan olla laulajia, vaikka kuinka haluaisivat."
Mistä sinä voit tuota tietää silloin, jos et koskaan ole edes kuullut hänen laulavan? Et voi aivan kuin edeltäpäin jo arvostella. Et edes tiedä onko kyseessä henkilö joka asuu Suomessa vai ulkomailla.
Joten, hieman nöyryyttä asenteisiisi, pyydän.
Ei pelkällä suorapuheisuudella, ylpeydellä, ammattitaidolla ja itsensä toisten yläpuolelle asettamisella pidä lähimmäisiään kohdata. Vaikka sen tekisikin puolustaakseen itseään. Missä on armollisuus?
Jumalan sana osoittaa, että sanoilla on valtava voima. Me voimme kylvää sanoillamme elämää tai kuolemaa. Hyvin harvoin uskovat todella tajuavat kielteisen pahan puheen suuren voiman. Harvoin myös muistetaan, että meidän on tehtävä tili jokaisesta turhasta sanasta jonka puhumme.
Jokainen, joka on ollut erilaisten pahojen puheiden ja tuomioiden kohteena, joutuu läpikäymään anteeksiantamuksen niitä kohtaan, jotka ovat puhuneet pahaa hänestä. Vasta anteeksiantamus voi vapauttaa niistä ajatuksista ja pahan palavista nuolista, jotka on joutunut ottamaan vastaan. Jeesuksen nimessä tehty ja läpikäyty anteeksianto tekee jokaisen pahan puheen voimattomaksi. Pahan puheen ja kiroomisen kohteeksi joutuneen tulee pyytää Pyhää Henkeä uudistamaan hänen mielensä.
Jeesuksen pelastustyön päämäärä on vapauttaa ihmiset pimeyden vallasta ja muuttaa heidät synnin palvelijoista Jumalan palvelijoiksi ja edelleen korottaa taivaallisen kirkkauden muotoon, Jeesuksen yhteyteen ja Hänen kaltaisuuteensa.
Pelastava työ alkaa tässä maailmassa hengen uudestisyntymisellä ja uuden luomuksen vahvistumisella elämään Jumalan valtakunnan elämää. Jeesus haluaa kasvattaa meidät Jumalan sanan ja Pyhän Hengen uudistavan sisäisen työn kautta niin, että me pääsemme eroon "perkeleellisestä luonnosta ja tulemme jumalallisesta luonnosta osallisiksi".
Persoonallisuutemme vapautuminen lähtee hengen vapautumisesta ja siitä, että meidän uudestisyntynyt henkemme, uusi luomus Jeesuksessa Kristuksessa saa johtaa elämäämme. Jeesus haluaa poistaa meistä syntisen minuuden ja antaa meille vanhurskaan minuuden, Hänen luontonsa kaltaisuuden.
Lähtiessämme seuraamaan Jeesusta me olemme tehneet saman valinnan kuin Aabraham. Olemme lähteneet seuraamaan Jeesusta, tietämättä minne saavumme, täysin luottaen Hänen johdatukseensa. Meidän identiteettimme on Aabrahamin suku, joka elää uskosta ja vastaanottaa Jumalan lupauksia. Tämä minuus Jeesuksessa vapauttaa kaikesta tämän maailman ruhtinaan orjuudesta ja synnin ja pimeyden vallasta ja johdattaa meidät taivaalliseen elämään ja yhä lisääntyvään kirkkauteen tulevina päivinä!
Kirjoitit seuraavaa:
"Vastauksesi joillekin kirjoittajille ovat aika ajoin olleet erittäinkin kärkeviä. Eikö Kyösti Roth voi olla väärässä? Eikö sitä saa osoittaa? Sinäkään et ole muuta kuin samaa saven seosta, kuin me muutkin. Jumala on suuressa armossaan antanut sinulle musiikilliset lahjat, mutta eivät ne ole mitenkään poikkeukselliset. Lahjoja tulee ja menee. Ei Hän välttämättä tarvitse meidän lahjojamme. Hän tarvitsee vain antautuneen sydämen. Ymmärrätkö jo tämän? Jos ymmärrät, miksi se ei näy kirjoituksissasi?
Vastasit eräälle kirjoittajalle näin, kun hän sanoi olevansa entinen iskelmälaulaja, joka oli tullut uskoon: "Mitä taas tulee musiikillisesti siihen, onko parempia laulajia tai laulubändejä niin kuin suora lähetys, olen kuullut tarpeeksi sellaisia amatöörejä, jotka kuvittelevat osaavansa eivätkä kuitenkaan osaa. Olen musiikin ammattilainen ja osaan kyllä arvioida laulajia. Ja sekös joitakin harmittaa."
Sanot näin henkilölle, jonka et koskaan ole kuullut soittavan tai laulavan. Kuitenkin selität tuon seuraavasti:
"Tällä tarkoitan niitä laulajia jotka eivät siis ole saanut Jumalalta armoitusta laulamiseen eikä heidän ole tarkoituskaan olla laulajia, vaikka kuinka haluaisivat."
Mistä sinä voit tuota tietää silloin, jos et koskaan ole edes kuullut hänen laulavan? Et voi aivan kuin edeltäpäin jo arvostella. Et edes tiedä onko kyseessä henkilö joka asuu Suomessa vai ulkomailla.
Joten, hieman nöyryyttä asenteisiisi, pyydän.
Ei pelkällä suorapuheisuudella, ylpeydellä, ammattitaidolla ja itsensä toisten yläpuolelle asettamisella pidä lähimmäisiään kohdata. Vaikka sen tekisikin puolustaakseen itseään. Missä on armollisuus?"
Vastaan edellä mainittuun kirjoitukseesi seuraavaa:
1. Ensimmäinen asia; Kärkevyys. Vastaus; olen kärkevä sanoissani, koska haluan aika suoraan keskustella asiasta. Kuulisitpa kun puhun ihan suoraan. Sitä en ole vielä edes tehnyt tällä palstalla. Toki arvioin eri laulajia ammattini puitteissa ja sanon aika suoraan oman mielipiteeni, joka tietysti on vain minun mielipiteeni eli subjektiivinen käsitys asiasta. Ei kärkevyys ole suinkaan synti. Joskus tälle "laulutautiselle" kansalle on vain sanottava aika suoraan asioita.
2. Sanoit, eikö Kyösti Roth voi olla väärässä? Totta kai voin olla yhtä väärässä kuin muutkin ja Sinäkin. Jokainen tutkii ja hutkii tavallaan sanomiseni. Totta kai jos olen väärässä toivon että se osoitetaan perustellusti vääräksi, eli perusteluja please kehiin. Jos perustelusi ovat vahvoja olen aina valmis muuttamaan mielipidettäni, sen olen ainakin oppinut elämässäni, vaikken muuta olisi oppinutkaan. Samaa saveakin olen muiden kanssa, tosin jokainen meistä on muovattu persoonallisesti jonka ehkä unohdit. Siksi meidän on aina arvostettava myös itse sitä persoonallisuutta lahjojen käytössä jonka Jumala on meihin luonut. Jokaisen lahjat ovat poikkeukselliset. Kukaan ei tee samalla tavalla asioita todellisuudessa, vaikka saman kaltaisuuden muotti meitä pakottaisikin siihen. Kun silmä välttää esiin nouseekin persoonallisuutemme erilaisuus.
3. Jumala tarvitsee jokaisen lapsensa lahjoja, koska hän on luonut systeemin niin että lahjojemme kautta voimme saada aikaan uskon kuuliaisuutta ihmisissä. Otan esimerkin lyhyesti: -70 - 80 luvuilla kun Freidiba Boodos oli kehissä mukana, laulamisemme ja silloin persoonallisella tavallamme esittää musiikkia lahjojemme kautta pelastui tuhansia ihmisiä. Siksi en koskaan aliarvioi niitä lahjoja joita Jumala on antanut, koska se olisi Jmalan eli lahjojen antajan aliarvioimista ja halveksimista. Jumala tarvitsee jokaista uskovaa ja meille kaikille antamiaan lahjoja. Mitä tulee antautumiseeni, joka ei näy kirjoituksissani sinun mielestäsi, olen sitä mitä olen, jos en ole Jumalan mielestä tarpeeksi antautunut, Hän osoittaa kyllä sen minulle. Ole huoleti.
4. Tulkitsit vastaukseni täysin väärin kun luulit että arvostelin hänen laulamistaan. Siitähän ei ollut kysymys. En tietenkään arvostellut häntä laulajana koska en ole koskaan kuullut hänen laulavan. Lue uudestaan vastaukseni niin huomaat etten arvostellut häntä. Puhuin asiasta täysin yleisellä tasolla kohdistamatta sitä kehenkään yksilöön. En toki ole niin pönttö että alkaisin arvioida sellaista laulajaa jota en ole koskaan kuullut. Sanomiseni ei siis ollut kohdistunut hänen laulamiseensa.
5. Peräsit myöskin hieman nöyryyttä asenteisiini ja sanomisiini. En voi olla nöyrempi kuin olen. Nöyryyteen kasvu on Jumalan työ minussa, ei itse hankittu taito. Se mitä sanoit itsensä koroittamisesta toisten yläpuolelle, totean seuraavaa; en suinkaan aseta itseäni toisten yläpuolelle, vaan arvostan itsessäni niitä lahjoja mitä Jumala on minulle antanut, arvostan myös sitä erilaisuutta minkä Jumala on luonut jokaiseen ihmiseen myös minuun. Olen erilainen kuin muut ja sinäkin olet erilainen kuin muut, arvosta sitä itsessäsi. Toki tiedän sen että maailmassa on miljoonia jopa miljardeja ihmisiä sellaisia jotka ovat saaneet vielä paremmat lahjat kuin mitä minulla on. Mutta en suostu leikkimään jotain ihmeellistä nöyristely leikkiä, kuten vapaissa herätysliike suunnissa on tapana. Nöyristely ei ole muuta kuin silkkaa valhetta. Sitä näkee ympärille katsottaessa liikaa ajassamme.
6. Loppuosa kirjoitustasi eli 6 tekstikappaleen verran olikin sitten sitä normaalia herätyskristillistä saarnaa, joka ei edes liittynyt mitenkään tähän aiheeseen tai keskusteluun. Toki on hyvä joskus kuulla herätyssaarnaakin. Sse taitaa ollakin Sinun lahjasi Jumalalta. Onneksi olkoon ja arvosta sitä lahjaa itsessäsi, koska olet persoonallinen, korvaamaton yksilö erilainen kuin kukaan muu. Se on arvostettavaa ja siitä voit kiittää Jumalaa.
Sinuakin tarvitaan herätyssaarnoinesi. Sillä kaikkia tarvitaan, koska siitä muodostuu kokonaisuus, kun erilaiset ihmiset tuovat lahjansa esiin ja käyttävät niitä.
Jos sallit pienen kritiikin saarnastasi, sanoisin seuraavaa; saarnaa niin että myös uskosta osattomat ymmärtävät ne kielikuvat joita käytät, silloin he ymmärtäessään puheesi saattavat tulla uskolle kuuliaisiksi.
Taaskin yksi kirjoitus, jossa Köpin sanomiset ymmärretään tahallisesti ihan väärin ja vääristellään ihan muuksi, mitä ne alunperin on ollut.
Hauskaa Köpi, että jaksat sietää näitä vääristelijöitä, etkä provosoidu. Pidä lippu korkealla, työskentele ja ilmaise mielipiteesi jatkossakin rohkeasti.
Ps. Kuulin muuten näytteitä musiikista, jota olet tehnyt Mertzin, Johnnyn ja Kyösti L. kanssa. Loistavaa työtä.
muta kyöstin mielstä ehkä vaa hyvät laulajt on semmosija jotka pitää tuua esiin mutta ne harmaamat ihmiset joisa on sismässä jumalan valo ni ei ne kelpaa nile jotka arvostaa vaa laulutekniikaa
Jos joku on saanut Jumalalta armoituksen ja kyvyn laulaa, totta kai hän on vastuussa siitä että kehittää sitä lahjaansa aivan samoin kuin esimerkiksi profetian lahjakin harjaantuu sitä käytettäessä. Eli sekin on treenaamista, että saa tuotua mahdollisimman "puhtaana" profetiansa esiin, ettei profetia kuulostaisi siltä että "lapseni lapseni ja taas pari sanaa väliin ja taas "lapseni lapseni" jne.
Tarkoitan tätä että niinkuin Jumala osoittaa profeetat palvelus tehtävään, samalla tavalla huomaamme jokainen kellä on armoitus Jumalalta laulamiseen tai soittamiseen. Puhut "harmaammista ihmisistä". Ei ole olemassa harmaampia tai jollakin tavalla huonompia ihmisiä, vaan jokaiselle Jumala on antanut jonkun lahjan vaikkei se olisikaan laulaminen. Miksi pyrkiä laulajaksi jos ei ole siihen kykyä eikä Jumalan antamaa lahjaa.
Jos esimerkiksi Jumala olisi antanut sinulle lahjan vaikka johtaa seurakuntaa, mutta ei lahjaa laulamiseen, et kai sinä väkisin pyrkisi vaan laulajaksi koska itse ainoastaan tahdot niin. Totta kai sinä kehität sitä lahjaa joka sinulle on annettu.
Puhuit myös esiin tuomisesta. Itse ainakin rohkaisen jokaista sellaista laulajaa laulamaan jolla ilmi selvästi on Jumalalta saatu lahja ja armoitus siihen. Kyllä sen huomaa seurakuntakin, kellä on kyky ja lahja laulamiseen. Ja silloin kun jollakin on lahja siihen ja armoitus totta kai se täytyy tuoda esiin ja meidän muiden on rohkaistava tällaista henkilöä.
En ymmärrä sitä periaatetta miksi kaikkien pitäisi olla tai pyrkiä laulajaksi. Eihän kaikki pyri seurakunnan vanhimmistoonkaan tai kuoron johtajiksi, miksi sitten laulajiksi, varsinkin jos ei ole kykyä siihen.
Toisekseen se periaate, että Jumalalle laulettaisiin noin vaan tuosta lonkalta, on minun mielestäni hyvin arveluttavaa. Koska Jumalallehan pitäisi aina antaa parasta eikö totta. Jos joku menee evankelioimaan Jumalan nimissä laulaen vaikka ei osaa laulaa, niin sehän on tavallaan evankeliumin häpäisemistä koska uskosta osattomat nauravat sellaiselle laulamiselle. Ei siihen laulamiseen riitä vain se että minä tahdon laulaa ja pidän musiikista tai että musiikki on minun elämäni niin kuin moni kaalo on minulle sanonut.
Siihen tarvitaan Jumalalta saatu kyky ja armoitus. Se on tärkeä asia.
Se mitä tulee laulutekniikkaan, totta kai Jumalan antamaa lahjaa täytyy kehittää, että voisi mahdollisimman hyvin laulaen palvella Jumalaa. En ole sitä mieltä laulamisesta ollenkaan, kun eräs ihminen lauloi ihan nuotin vierestä ja muutenkin huonosti ja sanoi, että hän laulaa vaan Jumalalle. Sen olisin ymmärtänyt vielä joten kuten jos hän olisi sanonut että laulan ihmisille, mutta hän sanoi laulavansa vain Jumalan kunniaksi ja veti päin honkia. Jumala ansaitsee sen että kun hän antaa jollekin kyvyn ja armoituksen laulaa, sitä käytetään myös Jumalan kunniaksi mahdollisimman hyvin, eikä vaan piilouduta Jumalan selän taakse kun lauletaan päin mettää.
se kysy misä on kaiki suomen naislaulajat siis kaaleet ja että voisko pöhlä ja otto koivisto oola armoitetuja vai onko armoitetuja vaa sun oppilaat??? tuosa olen petynyt että korostat vaa teknikaa ja pitää harjotella joo onsekitärkeää mut et puhu olenkaa jumalan hengestä koska hyväki lauoaja voi olaa vaa helisevä vaski joka laulo eilen salaa karaokesa tangomerelä ja tänää tuli seurakuntaa koska tykkää laulaa ja janoo kehuja ja nää on sitä paitsi makuasiojoita vaika joku pääsiski korkeemale ja ois komeepi ääni
Ok. Nyt olen lukenut ko. keskustelut uudelleen ja todellakin, et arvioinut tuon kirjoittajan laulutaitoa. Olin väärässä. Suo anteeksi väärä syytökseni.
Mitä tulee meihin ihmisiin, jotka ovat samaa saven seosta, vastasit: "Samaa saveakin olen muiden kanssa, tosin jokainen meistä on muovattu persoonallisesti jonka ehkä unohdit. Siksi meidän on aina arvostettava myös itse sitä persoonallisuutta lahjojen käytössä jonka Jumala on meihin luonut. Jokaisen lahjat ovat poikkeukselliset. Kukaan ei tee samalla tavalla asioita todellisuudessa, vaikka saman kaltaisuuden muotti meitä pakottaisikin siihen. Kun silmä välttää esiin nouseekin persoonallisuutemme erilaisuus. "
Sanoisin tuohon, että ei astia ole mitään. Sen sisältö on kaikki. Humanistisesta katsantokannasta katsottuna toki ihminenkin on tärkeä, mutta huministisuushan on epätoivoista yritystä tehdä Jumalsta jotenkin ihminen.
Me voimme kaataa vettä erilaisiin astioihin, mutta vesi on astiasta riippumatta aina silti vettä. Astia ei sitä tosiasiaa muuta. Jumalan voima ilmenee erilaisten ihmisten kautta erilaisina tekoina, mutta taustalla on aina sama Jumalan voima.
Kohta 3: Se evankeliumi, jota minä julistan, Kristuksen Jeesuksen evankeliumi, ei missään kohden anna ymmärtää, että uskon kuuliaisuus syntyisi ihmisten erilaisten lahjojen seurauksena.
Tässä kohtaa olen jyrkästi eri mieltä!
Kehotus uskon kuuliaisuuteen tulee "Jumalan armahtavan laupeuden kautta", jonka Jumalan Pyhä Henki vaikuttaa. Rom. 12:1-2. Uskonkuuliaisuus on järjellinen jumalanpalveluksemme.
Näin ollen perustuksesi, jolle kohdan 3 perustit, on maahanrevitty Jumalan Sanalla, joka on iankaikkinen.
Mitä sitten tulee ihmisen nöyryyteen, niin kyllä ihmisen on itse otettava aloite ja osoitettava omien valintojensa kautta, että on halukas suostumaan Jumalan tahtomaan nöyryyteen. Mutta se ei totisesti ole sitä, että me muuttuisimme jonkinlaisiksi ovimatoiksi, joita kaikki saavat tallata mielensä mukaan. Ei, ei ja EI!
Kun ihminen on Jumalan tahtomalla tavalla nöyrä, hän on myös nopea tekemään Jumalan tahdon.
Tyhmyytensä myöntäminen on osa ihmisen nöyrtymistä Jumalan edessä. Ihminen on tavallisesti ylpeä viisaudestaan, kauneudestaan, voimastaan tai jostakin jossa hän on hyvä. Ylpeys on kiittämättömyyttä. Kiittämätön unohtaa, että se mitä hänellä on, on kaikki lahjaksi saatua. Ylpeä ei ylistä Jumalaa. Ylpeyden synti halvaannuttaa ihmisen hengen, jolloin hän myös menettää todellisen viisautensa ja kykynsä ajatella hengessä. Näin ihmisviisaus on pelkästään sielun ts. mielen viisautta.
Jokainen voi havaita mitä mielettömyyttä, arvostelukyvyttömyyttä ja järjettömyyttä ylpeys saa aikaan maailmassa. Järkemme varassa voimme selvitä käytännön elämän rutiineista, mutta emme osaa valita oikeaa väärästä. Tunteidemme varassa voimme joskus tehdä viisaita päätöksiä, vaikka järkisyyt todistavat toisin. Kuitenkin vain hengen viisauden varassa voimme erottaa oikean väärästä ja tehdä viisaita suunnitelmia.
Järjen päätelmät uskonasioissa johtavat helposti itsepetokseen.
Herästyrkristillinen saarna on tarpeellista vielä toistaiseksi. En kuitenkaan koe omaavani mitään Jumalata saamaa lahjaa saarnata. Sellaiseen olen täysin lahjaton.
Aikamies siis kysyi että missä on kaikki suomen kaaleitten naislaulajat. Kyllä meillä täällä Helsingissä ainakin on naislaulajia pilvin pimein. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Romaninuorisokuoro Raamuksessa oli laulajista 80% nuoria naisia. Lisäksi tänne perustettiin naislaulubändi, jossa oli neljä naista. Myös yksinlaulajia ja soololaulajia yleensäkin löytyy ainakin Helsingin alueelta. Kaiken lisäksi vielä romaninaisen Hilja Grönforsin saama Emma gaalan Emma patsas palkinto on hyvää esimerkkiä siitä että naislaulajia löytyy.
Toiseen kysymykseen joka koskee Henry Nymania ja Otto Koivistoa ja sitä että onko vaan minun oppilaani armoitettuja.
Mitä väärää näet siinä jos armoitettuja laulajia on ollut myös oppilainani. En ole koskaan väittänyt että vain ne jotka ovat olleet oppilainani olisivat yksin omaan armoitettuja. Totta kai armoitettuja on siellä sun täällä.
Tuo mitä mainitsit Jumalan Hengestä, on vähän konstikkaampi kysymys. Usein kun me kaaleet saamme sielun elämäämme sielullisen kokemuksen jostakin laulusta, me luulemme heti että se on Jumalan Hengen vaikutus. En toki aliarvioi sielullisen kokemuksen merkitystä, koska silläkin on oma tarkoituksensa ja paikkansa elämässämme, mutta sitä ei saa sekoittaa Jumalan Hengen vaikutukseen. Kun Jumalan Henki vaikuttaa seurakunnassa jossakin tilaisuudessa voimakkaasti, ja jossakin laulajan esityksessä, huomatkaamme se, että Jumalan Hengen vaikutuksen kokee koko seurakunta. Kenellekään ei voi jäädä sitä huomaamatta kun Jumalan Henki vaikuttaa. Se ei ole siis kokijasta eli ihmisestä kiinni että joku kokisi ja joku ei. Vaan kun Jumalan Henki tulee paikalle, kysymyksessä on niin valtava voima että sen kokee jokainen salissa oleva, jopa uskosta osattomat ihmisetkin. Se myös vaikuttaa todellisesti ihmisten elämässä niin että muutokset näkyvät siellä arkielämän keskellä.
Meillä vapaissa suunnissa ja varsinkin kaaleen kokouksissa on milloin mitäkin sielullista kokemusta luultu Jumalan Hengeksi. Ja sitten kun se sielullinen kokemus jää taakse, arkielämässä ei näykään todellista muutosta. Sen takia tämä on vähän vaikeampi kysymys.
Varsinkin "hellarit" eli helluntailaiset ovat aikojen saatossa kokouksissaan hehkuttaneet usein sitä että "täällä on valtava henki" uskotellakseen ihmisille että Jumala on todella keskellämme voimakkaasti. On luotu tahallaan milloin huutamalla milloin itkemällä sielullisia kokemuksia ihmisille, jota on sitten markkinoitu Jumalan Hengeksi, vaikkei se ole sitä ollutkaan.
Sellaista vastustan. Me emme voi käyttää Pyhää henkeä, me emme voi ohjailla tai määräillä Häntä mitenkään. Luulenpa jopa niin että jos Pyhä Henki tulisi voimakkaasti seurakuntiemme keskelle, silloin alkaisi tuomiot Jumalan huoneesta niin kuin sana sanoo.
Itse luulen, että Pyhä Henki on poistunut keskeltämme jo ajat sitten vaikka Pyhä Henki toki vaikuttaa maailmassa. Me emme vaan markkinahumussamme huomaa sitä että Hän on poistunut paikalta. Mutta Showta pidämme yllä sen takia että ihmiset tulisivat kokouksiimme. On jos jonkinlaista pillipiiparia ja taikatemppuilijaa ajassamme ja kokouksissamme jotka esiintyvät Kristuksen Hengen nimissä paikaten vain omaa egoaan ja huonoa itsetuntoaan.
Sana armoitettu tarkoittaa minusta armosta jotakin saanutta. Kysymys ei ole armolahjasta raamatun mainitsemassa merkityksessä, kuten esimerkiksi profetoimisen ja tiedon sanojen lahja. Kysymys Henry Nymanista on mielestäni sellainen, että olen itse pitänyt aina häntä enemmän evankelistana kuin laulajana. Hänellä lienee vähän sama juttu kuin itselläni, en ole koskaan pitänyt itseäni laulajana vaan muusikkona ja hengellisen työn tekijänä. Uskon Henryn kohdalla päätehtävän olevan evankelistan kutsumus jossa siinä sivussa hän laulaa. Luulisin sen olevan näin, tietysti olisi parempi kysyä häneltä itseltään.
Mitä tulee Otto Kuusistoon, ei hänkään varsinaisesti ole mikään laulaja ainakaan minun mielestäni. Silti tiedän että hän on levyttänyt ja löytyy aina ihmisiä jotka pitävät hänenkin laulustaan. Ja hyvä niin. En tunne Häntä joten en osaa sanoa hänen kutsumuksestaan mitään.
Täytyy muistaa aina yksi seikka arvioitaessa eri laulajia ja heidän armoituksiaan, ja se on seuraava: -80 luvun alkupuolella tuli sellaisen kaverin laulut muotiin kuin Raimo Palolan. Miehellä oli viinan polttama karhea ääni ja hän oli syvältä pelastunut mies, mutta jolla ei ollut oikein todellisen laulamisen kanssa mitään tekemistä. Ihmiset pitivät valtavasti hänen levystään ja ostivat sitä. Miksi? Itse ajattelen niin, että tavallinen musiikin kuuntelija löytää tällaisesta "ei niin hyvästä" laulajasta tavallaan oman itsensä. Se tulee lähelle ja antaa kuvaa ihmisille siitä että hekin voivat laulaa jos Palolakin laulaa. Mutta tätä ilmiötä ei mielestäni saa sekoittaa siihen, kun Jumala antaa oikein erikoisen kyvyn jollekin laulaa joka on todella armoitettu. Toki tällaiset Palolat voivat hellari kokouksissa laulaa uskovaisille sisäpiiri pippaloissa, mutta en suosittele, että menevät laulamaan uskosta osattomille ainakaan niille jotka ymmärtävät musiikista jotakin.
Ja lopuksi ei äänen korkeus ratkaise mitään laulamisessa, vaan se että laulaa mahdollisimman hyvin. Ei Jumalalle anneta mitään huonoa vaan mahdollisimman hyvää, koska Jumala on sen ansainnut. Ei se ole niin että hyvä laulaja ja komea ääninen olisi kuin helisevä vaski. Huono laulaja voi olla kuin helisevä vaski koska ei ole tehtäväänsä saanut Jumalalta. Se on usein näin päin. Siinä kylläkin olen samaa mieltä kanssasi, että makuasioista ei voi kiistellä.
En puhu humanistisessa mielessä ihmisestä vaan Jumalan luomistyönä, jolla on aina arvoa. Jumala teki tämän astian, siksi se on arvostettavaa. Jumala ei koskaan luo muuta kuin arvokasta.
Silti yhdyn Paavalin sanoihin kun hän totesi ettei hänessä asu mitään hyvää. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että Jumala olisi luonut jotain huonoa.
Toki taustalla vaikuttaa laulajissakin aina Jumalan voima jos on tehtävänsä Jumalalta saanut, aina täytyy muistaa kuitenkin että Jumala tekee yhteistyötä luomansa ihmisen kanssa. Uskon kuuliaisuudesta täytyy todeta, se että Jumala ei tietystikään synnytä uskon kuuliaisuutta ihmisten kyvyillä. Hän käyttää kuitenkin ihmistä välineenä uskon kuuliaisuuden aikaan saamiseksi. Kuten Apostoli Paavalia. Ellei kukaan julista kuinka kukaan voisi kuulla ja ymmärtää. Tämän tehtävän Jeesus jätti lähetyskäskyssä meille ihmisille. Itse uudestisyntyminen tapahtuu aina vedestä ja Hengestä, joka on Jumalan Sana ja Henki. Sitä en ole tarkoittanut missään yhteydessä että laulumme tai puheemme synnyttäisi ketään ylhäältä. Ihminen on ainoastaan Jumalan väline jota hän käyttää.
Se mitä tulee nöyryyteen, siis aitoon nöyryyteen senkin synnyttää aina Jumala, totta kai valitsemme itse haluammeko nöyrtyä. Se on itsestään selvyys raamatun ilmoituksessa. Aloitetta emme kuitenkaan tee itse, vaan sen tekee Jumalan Pyhä Henki. Hän synnyttää meissä halun nöyrtyä, sillä "ilman minua te ette voi mitään tehdä" sanoo raamattu.
Se puolestaan mitä tarvitsemme todellakin tässä ajassa on tuo sanomasi Hengen viisaus, ei se viisaus jota kutsumme aina hengen viisaudeksi, koska se on usein vain meidän omia päätöksiämme, vaan se todellinen Hengen viisaus joka tulee Jumalalta Pyhän Hengen kautta.
Olen tässä vuosien varrella nähnyt yhtä ja toista jota kutsutaan hengen viisaudeksi, joka on ollut silkkaa pötyä ja mielettömyyttä. Todellinen Hengen viisaus kirkastaa aina Kristusta ja ohjaa meitä todellisesti syvempään Kristus elämään, jossa Kristus elää omaa elämäänsä meissä. "En enää elä minä, vaan Kristus minussa".
On mielenkiintoista seurata tätä palstaa ja huomata, kuinka Jumala käyttää meitä ihmisiä, kun olemme Hänen palveluksessaan. "Kärsikää toinen toistanne rakkaudessa".
On pakko todeta, ettei Suoralähetyksen laulajista täytä laulajan kriteerejä. Lopetan tähän, etten aiheuttaisi enempää mielipahaa.
Uskon siihen, että jokaisella on korvat ja tietävät, etkä ryhmässä osaa tai ei osaa laulaa.
Suomen romaneista hänen kanssaan samalle tasolle uran luomisessa ovat päässeet vain hänen lähimmät työtoverinsa, Erno ja Raikku. Hekin pitkälti Köpin vaikutuksesta".
Voidaan myös sanoa samalla paatoksella, ettei Köpin saavutuksia arvostettaisi ilman Ernoa ja Raikkua.´
ETTÄ ,JOS LUOJAMME HALUAA JOSTAIN LAULAJAN , TAI TYÖSSÄÄN MENESTYVÄN SANAN JULISTAJAN, NIIN HÄN RAIVAA NYÖS ESTEET TIELTÄ, JA VIE TYÖNSÄ PÄ
ÄTÖKSEEN VAIKKA KYSEINEN HENKILÖ KIELTÄYTYISIKIN TÄSTÄ KUTSUSTA, NIIN TURHA ON POTKIA TUTKAINTA VASTAAN. ONHAN MEILLÄ RAAMATUSSA ESIMERKKEJÄ HÄNEN TOIMINNASTAAN JOONAN, JESAJAN, MOOSEKSEN, PAAVALIN YM. KOHDALLA. JOTKUT OLI EPÄUSKON VALTAAMIA JOKU JOPA SOTI JUMALAAA VASTAAN AIVAN AVOIMESTI.
TÄMÄ MAINEN KUNNIA ON TOINEN ASIA KOKONAAN, MUTTA USEIN ON ETTÄ MISSÄ HAETAAN IHMISTEN HYVÄKSYNTAA JA TAPUTUKSIA SIELLÄ ARMON JUMALA POISTUU PELIPAIKALTA, ENKÄ YMMÄRRÄ MUUTENKAAN NOISSA PIIREISSÄ MITÄÄN KILPAILUJA-VAAN SE JOKA ITSENSÄ YLENTÄ ALENNETAAN JUMALAN TAHOLTA
EI RAAMATUN MUKAAN JUMALAN MIEHET OLLEET IHMISTEN SUOSIOSSA, EIVÄTKÄ SITÄ HAKENEETKAAN. HYVÄÄ KEVÄTTÄ KAIKILLE
Pidän romaanimusiikista, varsinkin gospelista! Hienoa, että he ovat astuneet julkisuuteen. Tietääkö joku, mistä voisi löytää Suora-lähetys-yhtyeen keikkakalenterin tai vastaavat tedot? Hienoa Kyösti, että uskallat tuoda julki ajatuksesi! Haluan kiittää myös sinua ja Raikkua ja Ernoa, kirjasta, jonka Raikku on kirjoittanut teidän jokaisen elämästä. Olen ostanut kirjan isäni evankelioimiseen. Hän luki kirjan 2 kertaa! Rehellisyytenne oli koskettavaa, ja se tuo satoa, kun siihen on liitetty Jumalan voima. Aarre saviastioissamme.