Kuorsaus vie terveyden ja karkottaa kumppanin
Enemmistö suomalaisista kärsii omasta tai kumppaninsa kuorsauksesta. Erityisen kiusallista on kumppanin kuorsaaminen, sillä puolet kuorsaajista ylittää uniajan melurajan.
Korahduksia, poksahduksia, ähinää ja puhinaa
* Kuorsaajia epäillään olevan Suomessa jopa miljoona, ja yleisimmin kuorsaavat yli 40-vuotiaat miehet.
* Etenkin ylipainon, tupakoinnin, alkoholin ja joidenkin lääkkeiden on todettu lisäävän kuorsaamista.
* Kuorsaaminen johtuu hengitystien ahtautumisesta nenän tai nielun alueella. Lisäksi nenä-nielu voi olla myös rakenteellisesti ahdas, kitalaki pehmeä tai alaleuka liian pieni. Kaikki nämä ahtauttavat hengitysteitä.
* Kuorsausääni syntyy, kun nielun rakenteet alkavat lepattaa.
* Ikä vaikuttaa siihen, että ylähengitysteissä kudokset veltostuvat ja kimmoisuus vähenee. Ihmisen vireystilan laskiessa nenänielu painautuu ja käy ahtaaksi. Pahimmassa tapauksessa ilma ei pääse virtaamaan olleenkaan.
Mieheni kuorsaaminen on niin voimakasta, että olen käyttänyt jo vuosia korvatulppia öisin, kertoo useita vuosikymmeniä miehensä kanssa nukkunut keski-ikäinen nainen.
Kuorsaaja häiritsee kumppaninsa ja pahimmassa tapauksessa jopa naapurinsa yöunta. Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista kärsii omasta tai kumppaninsa kuorsauksesta.
Etenkin kumppanin kuorsaaminen aiheuttaa ongelmia, sillä noin 15 prosenttia joutuu nukkumaan eri huoneessa pysyvästi ja puolet silloin tällöin.
Puolet kuorsaajista ylittää Maailman terveysjärjestön WHO:n uniajan melusuosituksen. Makuuhuoneen suositeltu taustamelun yläraja on alle 40 desibeliä.
Oulun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastoylilääkäri Usko Huuskosen mukaan voimakas kuorsaus on tyypillistä etenkin pitkille miehille.
- Pitkillä miehillä on myös pitkät hengitystiet ja niissä ilma pääsee kunnolla resonoimaan. Pahimmassa tapauksessa kuorsausääni voi olla jopa 90 desibeliä.
Meluluku on korkea, sillä esimerkiksi yökerhojen melurajana pidetään 85 desibeliä ja tavallisen keskustelun melutaso on noin 60 desibeliä.
Kuorsauksen syy tutkittava
Lähes jokainen kuorsaa joskus, mutta jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Jos kuitenkin kuorsaa harvemmin kuin neljänä yönä viikossa tai vain tietyssä asennossa nukkuessa, kyse ei ole terveysongelmasta.
Terveys on vaarassa, kun yöuni on levotonta ja esiintyy hengityskatkoksia.
- Mikäli kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa ja välillä on selviä taukoja hengityksessä, on syytä epäillä henkilön sairastavan jonkinasteista uniapneaa eli katkohengitystautia
Huuskosen kertoo potilaiden tulevan yleensä kuorsaus- ja hengityskatkotutkimuksiin puolison kannustamana.
- Puolisot kuuntelevat yöllisiä hengityskatkoksia ja pidättelevät itsekin hengitystään.
Kuorsaajan hengityskatkokset saavat aikaan sen, että ne pirstaloivat sekä kuorsaajan että kumppanin yöunen eikä kuorsaaja pääse syviin univaiheisiin lainkaan. Herätyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos aamuisin särkee päätä, suu on kuiva ja olo on koko päivän väsynyt, ärtyisä ja haluton.
- Mikäli vireys ei päivällä pysy hyvänä, se on merkki siitä, että pitää hakea apua perusterveydenhuollosta.
Katso TV2 Akuutti tiistaina 7.4. kello 19.20.
Enemmistö suomalaisista kärsii omasta tai kumppaninsa kuorsauksesta. Erityisen kiusallista on kumppanin kuorsaaminen, sillä puolet kuorsaajista ylittää uniajan melurajan.
Korahduksia, poksahduksia, ähinää ja puhinaa
* Kuorsaajia epäillään olevan Suomessa jopa miljoona, ja yleisimmin kuorsaavat yli 40-vuotiaat miehet.
* Etenkin ylipainon, tupakoinnin, alkoholin ja joidenkin lääkkeiden on todettu lisäävän kuorsaamista.
* Kuorsaaminen johtuu hengitystien ahtautumisesta nenän tai nielun alueella. Lisäksi nenä-nielu voi olla myös rakenteellisesti ahdas, kitalaki pehmeä tai alaleuka liian pieni. Kaikki nämä ahtauttavat hengitysteitä.
* Kuorsausääni syntyy, kun nielun rakenteet alkavat lepattaa.
* Ikä vaikuttaa siihen, että ylähengitysteissä kudokset veltostuvat ja kimmoisuus vähenee. Ihmisen vireystilan laskiessa nenänielu painautuu ja käy ahtaaksi. Pahimmassa tapauksessa ilma ei pääse virtaamaan olleenkaan.
Mieheni kuorsaaminen on niin voimakasta, että olen käyttänyt jo vuosia korvatulppia öisin, kertoo useita vuosikymmeniä miehensä kanssa nukkunut keski-ikäinen nainen.
Kuorsaaja häiritsee kumppaninsa ja pahimmassa tapauksessa jopa naapurinsa yöunta. Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista kärsii omasta tai kumppaninsa kuorsauksesta.
Etenkin kumppanin kuorsaaminen aiheuttaa ongelmia, sillä noin 15 prosenttia joutuu nukkumaan eri huoneessa pysyvästi ja puolet silloin tällöin.
Puolet kuorsaajista ylittää Maailman terveysjärjestön WHO:n uniajan melusuosituksen. Makuuhuoneen suositeltu taustamelun yläraja on alle 40 desibeliä.
Oulun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastoylilääkäri Usko Huuskosen mukaan voimakas kuorsaus on tyypillistä etenkin pitkille miehille.
- Pitkillä miehillä on myös pitkät hengitystiet ja niissä ilma pääsee kunnolla resonoimaan. Pahimmassa tapauksessa kuorsausääni voi olla jopa 90 desibeliä.
Meluluku on korkea, sillä esimerkiksi yökerhojen melurajana pidetään 85 desibeliä ja tavallisen keskustelun melutaso on noin 60 desibeliä.
Kuorsauksen syy tutkittava
Lähes jokainen kuorsaa joskus, mutta jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Jos kuitenkin kuorsaa harvemmin kuin neljänä yönä viikossa tai vain tietyssä asennossa nukkuessa, kyse ei ole terveysongelmasta.
Terveys on vaarassa, kun yöuni on levotonta ja esiintyy hengityskatkoksia.
- Mikäli kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa ja välillä on selviä taukoja hengityksessä, on syytä epäillä henkilön sairastavan jonkinasteista uniapneaa eli katkohengitystautia
Huuskosen kertoo potilaiden tulevan yleensä kuorsaus- ja hengityskatkotutkimuksiin puolison kannustamana.
- Puolisot kuuntelevat yöllisiä hengityskatkoksia ja pidättelevät itsekin hengitystään.
Kuorsaajan hengityskatkokset saavat aikaan sen, että ne pirstaloivat sekä kuorsaajan että kumppanin yöunen eikä kuorsaaja pääse syviin univaiheisiin lainkaan. Herätyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos aamuisin särkee päätä, suu on kuiva ja olo on koko päivän väsynyt, ärtyisä ja haluton.
- Mikäli vireys ei päivällä pysy hyvänä, se on merkki siitä, että pitää hakea apua perusterveydenhuollosta.
Katso TV2 Akuutti tiistaina 7.4. kello 19.20.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>Herätyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos aamuisin särkee päätä, suu on kuiva ja olo on koko päivän väsynyt, ärtyisä ja haluton.>>
noihan on ihan selkeät krapulan oireet :D