Poikani, nyt 15-vuotias on aina ollut hieman ''villi'' tapaus. Ala-asteella hän oli tunneilla kiltisti jos kiinnosti, jos aine oli mukava hän myös pärjäsi siinä ja häntä ei poistettu käytävään, yms.
Se mikä tässä kuitenkin huolettaa on se, että pojallani on ns. ''epäilyttäviä'' kavereita. Itsekkin olen nähnyt nämä päivittäin tupakka huulessa marketin kulmassa tai sitten sen toisella puolella mopolla ajellessa. Poikani on pari kertaa jäänyt juomisesta kiinni, silloin hän sanoi että halusi vain ottaa ''kuppia'' kavereitten kanssa kesälaitumella. Kerran hän on myös tullut aivan ympäripäissään kotiin. Jokaisesta kerrasta olen antanut viikon kotiarestia jotka poika on kiltisti ja kiltisti istunut. Epäilen, että tupakkaa hän polttaa päivittäin (ei kuitenkaan askia, 1-2 tupakkaa) vaikka ei ole jäänyt kiinni moneen kuukauteen.
Mutta miten saan pojalleni kunnon kavereita joita kiinnostaa opiskelu ja harrastukset? Poika pelasi jalkapalloa mutta lopetti sen vuosi sitten koska motivaatio loppui. Poikaa kiinnostaa myös crossi tai enduro, mutta siihen meillä ei ole asuinpaikkakunnan takia mahdollisuutta. Eikä ole myöskään mitään katosta tai peräkärryä jota nämä harrastukset vaatisi. Poika väittää kaikkien olevan samanlaisia kuin hän, eli näitä hitusen räsävillejä tapauksia joita ei kiinnosta kuin naiset ja mopot. Hän ei kuulema halua olla mikään kiltti ''hikipinko'' koska näillä ei ole kuulema kavereita ja elämä on tylsää.
Miten saada pojalle parempaa seuraa ja mistä?
Se mikä tässä kuitenkin huolettaa on se, että pojallani on ns. ''epäilyttäviä'' kavereita. Itsekkin olen nähnyt nämä päivittäin tupakka huulessa marketin kulmassa tai sitten sen toisella puolella mopolla ajellessa. Poikani on pari kertaa jäänyt juomisesta kiinni, silloin hän sanoi että halusi vain ottaa ''kuppia'' kavereitten kanssa kesälaitumella. Kerran hän on myös tullut aivan ympäripäissään kotiin. Jokaisesta kerrasta olen antanut viikon kotiarestia jotka poika on kiltisti ja kiltisti istunut. Epäilen, että tupakkaa hän polttaa päivittäin (ei kuitenkaan askia, 1-2 tupakkaa) vaikka ei ole jäänyt kiinni moneen kuukauteen.
Mutta miten saan pojalleni kunnon kavereita joita kiinnostaa opiskelu ja harrastukset? Poika pelasi jalkapalloa mutta lopetti sen vuosi sitten koska motivaatio loppui. Poikaa kiinnostaa myös crossi tai enduro, mutta siihen meillä ei ole asuinpaikkakunnan takia mahdollisuutta. Eikä ole myöskään mitään katosta tai peräkärryä jota nämä harrastukset vaatisi. Poika väittää kaikkien olevan samanlaisia kuin hän, eli näitä hitusen räsävillejä tapauksia joita ei kiinnosta kuin naiset ja mopot. Hän ei kuulema halua olla mikään kiltti ''hikipinko'' koska näillä ei ole kuulema kavereita ja elämä on tylsää.
Miten saada pojalle parempaa seuraa ja mistä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Poikani ei koulussa pärjää matikassa, kemiassa ja fysiikassa, lisäksi Ruotsin kanssa ollaan kuljettu vitostietä jo pitkään. Matemaattisiin aineihin hän sanoo, että ''musta ei tuu mitään vitun fyysikkoa'' ja Ruotsista sanoo sen, että kuka sitä turhaa ''paskaa'' opiskelee. Pelkään tosissani pojan tulevaisuuden kannalta, sillä lukiossa hän ei pärjää ja tuskin myös amiksessakaan koska hänellä ei ole valitettavasti mitään kädentaitoja..
Mitä jatko-opiskelupaikkaa voisin suositella pojalleni yläasteen jälkeen?
Matemaattisia taitoja tarvitaan, jos amiksessa aikoo pärjätä. Kyse ei ole pelkästään laskutaidosta, vaan kyvystä ajatella loogisesti. Samoin kemia ja fysiikka ovat olennaisia asioiden hahmottamisten vuoksi. Ruotsin nyt jos läpäisee, niin kyllä amiksessa sen yhden pakollisen kurssin jotenkin taaplaa läpi.
Ongelma kylläkin vaikuttaa laajemmalle kuin mitä tässä kuvailet. Voiko pojalla olla masennus? Pojan elämään suuntautuminen on heikkoa eikä hän näytä kokevan mitään positiivista oikein missään asiassa. Hän ei taida kokea tulevaisuuttakaan kovin merkityksellisenä. Tokihan murkuilla näitä ajatuksia on, mutta kerroit, että ongelmat ovat alkaneet jo alakoulussa.
Minua hieman mietitytti tuo, että sanoit, että on opiskellut/ ollut kunnolla, jos on kiinnostanut. Oletteko menneet pojan kanssa eteenpäin vain sen mukaan mikä poikaa on sattunut kiinnostamaan ja mikäli kiinnostusta ei ole, oletko antanut hänelle luvan olla tekemättä mitään?
Meillä myös 15 v. poika, joka alkanut pyöriä keskustassa, ja kaveripiiri ei aina niin kilttiä ole. Viinaan hän suhtautuu yllättävän kriittisesti, esim. jos hän on itse alkanut kertoa jonkun törttöilystä. Tupakkaan ei ole vielä koskenut ainakaan pysyvästi. Luulen, että maistanut ainakin on kumpaakin. Poika on aina ollut ns. "peruskiltti", mutta jälki-istuntoa ja laiskanläksyä on kyllä riittänyt. Sama välinpitämättömyys on tietyissä aineissa.
Olen sitä mieltä, että kaveripiiriin ei paljon pysty vaikuttamaan ilman paikkakunnan vaihtoa, mutta jos pojalla itsellään on se asenne, että kukaan ei pidä kilteistä nössöistä, ei sekään auta.
Luulen, että meillä on auttanut se, että poika on aina harrastanut asioita, joissa on mukana myös vastuullisia aikuisia miehiä. Tuohon koulutyön kiinnostavuuteen olen ottanut sen kannan, että maailma ei laiskoja elätä, ja huonolla peruskoulutodistuksella on ihan turha edes haaveilla haluamalleen ammattikoululinjalle. Kun pojalla itsellään on valtava hinku päästä tienaamaan omaa rahaa, niin ehkä se on siinä auttanut. Meillä on se tilanne, että poika taas on käsistään erittäinkin näppärä, ja hänellä on aiemmin ollut se kanta, että tietyillä aineilla ei mitään tee. Pikku hiljaa pää on kuitenkin alkanut kääntyä kuuntelemaan myös äidin sanoja, koska uutiset ovat yt-neuvotteluja tulvillaan, niin jotain on tarttunut nuoren päähän kuitenkin.
Minusta sinun pitäisi hiukan "ravistella" poikaa hereille tuossa kouluasiassa. Vaikka hän ei olisikaan käsistään näppärä, niin ammattikoulut ovat pullollaan linjoja, joissa ei sitä näppäryyttä niinkään tarvita. Tuonikäinen kestää kyllä jo kuulla hiukan elämän realiteettejakin, eli sitä, että jokin ammatti on hankittava, ja alettava suunnitella itsensä elättämistä. Ei ole katastrofi, jos ei mieluista alaa heti löydy, koska aikuisempanakin voi sitten opiskella, ja vaihtaa alaa.
Äidinkielessä, Englannissa, Historiassa ja Uskonnossa poika on saanut kasia koko yläasteen ajan. Kuitenkin keskiarvoa tiputtavat nämä jo edellä mainitut aineet joista on tullut pelkkää vitosta. Tänäänkin aamulla puhelin soi jo kaheksalta ja poika oli jo menossa. Ei ehtinyt edes aamupalaa syödä kun ''Ranen mopo on paskana ja se on nyt jossai jumis.'' Ajattelin ottaa illalla mopon avaimet pois, että tulisi muutakin ajateltavaa, mutta en tiedä kestänkö sitten sitä tappelua. :/
Minulle tulee mieleen oma teini-iän koulukäytös. Ongelmat alkoivat ala-asteella, ja jatkuivat ammattikouluun asti. Aineet jotka kiinnostivat, jäivät helposti päähän eikä ongelmia ollut, mutta jos ei kiinnostanut, esim. fysiikka, ruotsi, uskonto, äidinkieli... Pelkkää vitosta. Aine kun ei mielenkiinnon puutteen vuoksi jäänyt niin hyvin päähän, olisi vaatinut enemmän keskittymistä, mikä ei vaan onnistunut, joten selitin asian vaan että ei kiinnosta.
Minulla todettiin ADHD, kun olin 18. Onko poikasi ylivilkas?
Älä ota niitä mopon avaimia pois, poikahan ei ilmeisesti ole tehnyt mitään mistä pitäisi rankaista, eikä siitä ole muutenkaan hyötyä.
Luin juuri sähköpostini jossa Ruotsin opettaja kehottaa poikaa paneutumaan koulunkäytiin, sillä nelosvaroitus on tulossa. Pojan vastaus oli tähän, että Ruotsin opiskeluun käytetty aika voitaisiin hyödyntää paremmin ja hänhän ei sitä opiskele.. ADHD:ta ei ole. Kuitenkin poikani ei tajua, että 6.8 keskiarvolla ei juuri mihinkään pääse. :/
Mulla on tasan tarkkaan samat ongelmat kun sulla ja en vielä ole niitä parempia kavereita pojalle saanut, edelleen pyörii samantyyppisten poikien kanssa, ku sunkin poikasi ja epäilen, että polttaa kans tupakkaa silloin tällöin, vaikkei ole myöskään viime aikoina jääny kiinni. Ei halua myöskään olla hikipinko tai "hiku", kuten sanoo. Koulunkäynti ei juurikaan kiinnostaa, mutta on siellä kyllä ollut joka päivä. Onneksi se edes harrastaa jalkapalloa, on pelannut 6 vuotta ja harrastaa muutakin, mutta nuo kaverit silti ärsyttää mua ihan tuhottomasta ja poika on vasta 12 v. Mitään en asialle kuitenkaan ole saanut tehtyä enkä varmaan saakaan...
Teidän pojat ovat aivan tavallisia murkkuikäisiä nuoria! Kyllä se niin vaan on että tosi monella tulee "notkahdus" yläasteelle siirtyessä. Eli kun kaikki muu alkaa enempi kiinnostamaan ku koulu. Monella nuoruuteen kuuluu kokeilut ja pojilla; tupakka,kalja,tytöt,mopot ja varsinkin kavereiden kanssa hengailu. Se on normaalia irtiottoa vanhemmista ja ns.kiltin pikkupojan roolista. Poika tuntee itsensä jotenkin isommaksi ja mieheksi ostarin kulmilla tupakka suussa ja mopo alla.Ja kaveripiiriin on tosi vaikea vaikuttaa vanhempien, ette te voi mitään muuta tehdä kuin vaan ristiä kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja toivoa että jotenkin selviätte vanhempina murkkuiästä. Se ottaa joillekin tosi koville, tärkeintä on välittää ja yrittää ymmärtää, liiallinen paasaus ja arestien antaminen ei kyllä auta pätkääkään, päinvastoin,monella se lisää vaan uhmaa! Moni nuori lopettaa myös ns.hyvät harrastukset murkkuiässä kun muut "harrastukset" valtaa pään! Siihenkin on todella hankala vaikuttaa ja komentelulla ei ainakaan auteta asiaa. Muuta ei voi kuin puhua ja puhua...tosin monesti se on sama kuin seinälle puhuisi. Ja kantapään kautta se oppi menee ja lapset, ne omat kullannuput, voivat tehdä elämässään vääriä valintoja ja virheitä mutta se kaikki kuuluu elämään ja kasvuun. Kyllä ne siitä pienen räpiköinninkin jälkeen ihan ihmisiksi tulevat! Voimia vaan kaikille murkkujen vanhemmille, itsellä tämä aika jo ohi, mutta kahden murkun kanssa olen sen ajan kokenut, tytön ja pojan. Ja ihan ihmisiä heistä tuli vaikka aikoinaan huoli heistä oli valtava.
Ei siitä kuule oo kovin kauaa, ku olin itse tuon ikäinen flikka. Tuollaisia pojat oli mun aikana ja on näköjään vieläki.
Älä missään nimessä rupea turhaan rankaisemaan poikaasi. Hän ilmeisesti luottaa kuitenkin kotioloihinsa, kun uskaltaa kotiinkin tulla humalassa, eikä jää evakkoon katuojaan. Korosta sitä, että vaikka mikä olisi, niin kotiin voi aina tulla.
Tupakoimisesta ja mahdollisesti sen syystä voit kysyä suoraan, ilman tappelua. Jos poika polttaa, niin voitte vaikkapa järjestellä jonkin sopivan palkkion lopettamiseen. Rehellisyys on todella kova valtti.
Jos sie oot huolissas pojan tulevaisuudesta, niin keskustele ihmeessä sen kanssa rauhassa ja luottamuksellisesti. Kysy mitä hän haluaa tehdä "isona". Älä rupea painostamaan poikaa päätöksiin, jos hän ei tiedä minne haluaa jatkaa, niin anna hänen pohtia rauhassa. Voitte vaikka sitten yhdessä pohtia erilaisia mahdollisuuksia.
En mie sinun pojastas huolissani olisi, fiksulta jannulta hän kuitenki vaikuttaa. Pojat tykkää mopoista ja naisista. Omia rajojaan pitää kokeilla, mutta vanhemman velvollisuuksia ei kuitenkaan pidä unohtaa...
Ajattelet asiaa niin, että pojan kaveripiiri on huono? Muista myös, että näiden poikasi kavereiden äidit painivat varmaankin saman ongelman kanssa ja pitävät omaa poikaasi huonona seurana heidän lapsilleen. Teillä on siinä soma joukkio murrosiässä olevia poikia, jotka harjoittelevat aikuisuuden alkeita. Joukossa tyhmyys tiivistyy tietysti. Poikasi vaikuttaa älykkäältä kaverilta ja teillä puheyhteys pelaa. Hienosti pidät arestin jos poika töppäilee, huomaa että välität hänen elämästään. Yleensä jokaiselle lapselle tuossa iässä tulee vaihe, kun notkutaan marketeiden kulmilla räkimässä mutta muutama vuosi, niin nuo kokeilu ajat on ohi. Poikasi on jo sen ikäinen, että kavereiden valitseminen hänelle on lähes mahdotonta etkä voi yksinkertaisesti niin enää tehdä loukkaamatta poikaasi. Rajoja, kiinnostusta poikasi elämään, kehuja siitä miten hienosti hän hoitaa niitä asioita jotka hän hoitaa, kannustusta koulunkäyntiin ja käytökseen. Anna hänelle vapautta mutta pidä lieka edelleen yhtä tiukalla, tiedät itse varmasti mikä on oikeudenmukaista. Juomista ja polttamista et hyväksy, poikasi ei välttämättä välitä tuon taivaallista mutta vanhemman auktoriteetti ja hyväksynnällä on salalavala vaikutus lapseen. Äänetön viesti alitajuntaan, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Tulokset näkyvät valitettavasti muutaman vuoden päästä kun poika itse on täysi-ikäinen. Jotkut lapset ne vastaanottaa ja toisille ei mene perille. Silloin et voi enää syyttää itseäsi, parhaasi teit antamalla arestia alkoholista ja tupakasta samoin kuin kiitosta opiskelusta ja hyvästä käytöksestä.