Rikki menin säröiksi, ihan siruiksi.
Mitä multa halusit, miksi kiinni minuun kasvoit?
En ehjä kai ole milloinkaan,
murusina vaan.
Mitä silloin tapahtui,
muutuit tuosta vain
kylmä ja tunteeton, ihan noin vain
tuntematon, sinä minulle sivalsit
Sanoit ettei mitään ollut
ei koskaan ollutkaan
Hylättynä kuuntelin, jalkojani nipistin
Luhistuineena ymmärsin, täysi yllätys
Olin pieni tyttö vain, rakastin ja halusin,
Miksi et sanonut,
sanallakaan varoittanut
Kyllä se sattui,
se sattui niin
Rumat ruvet
riitaa koristi
Kauhea tunne
rintaa kuristi.
Miksi niin, miksei näin?
Sinä pieni, rakas oma,
kuka sinut vei.?
Mitä tein? Suru, se parku,
ei se haihdu, ei
Kadun nyt, kaduin silloin,
taivas sinut vei
Jospa oisin ollut
vain vahvempi vähän.
Tekisin mitä vain,
jos saisin sinut tähän.
Oli vain viha, sinun silmissäsi näin
mustaksi hiilsi
joka paikkaa viilsi
Minä se olin, ei kukaan muu
Siinä paikassa.
Tunsin sinut, sinä minut
kuin ei kukaan muu
Salama taivaalta, syöksi tajuntaan
Enkö mitään sulle ollutkaan
Kylmä ja mieletön, pää tyhjä alaston
vain kipu seuranain
Paljaaksi tyhjensit
täysin tein varastit
Koko maailmakin vihasi, pilkkasi ja ivasi.
Luotin sinuun kuin pieni lapsi
Käänsit selkäsi, teit valintasi
Huusin ja tärisin, kylmässä värisin
Totuus kun julki tuli, siinä oli ovi.
Siitä alas astumaan,
kuin lankulle konsanaan.
Heitit yli laidan,
ilman rihman kiertämää.
Häpeän vankina, alastomana surussa
haavoilla kivussa
Annoin anteeksi sinulle,
ja samoin tein itselle
Niin paljon sinua rakastin,
luulin että sinäkin
Olin pieni tyttö vain
Yli laidan, hyiseen mereen
Ei meillä mitään
ollutkaan, ei mitään merkinnyt
sanoit ja tarkoitit
joka sanaa painotit
Uskoin sen
Pinnalle räpiköin,
rannalle raahauduin
vetistynyt mieli
repaleet sisällä
sinusta kieli
Yksinäni, orpona,
aivan aivan yksin.
Kyyneleet seuranain, ne illat monet,
silmät päästä, monet monet vuodet.
En mitään ymmärrä vieläkään
Kaikki niin hyvin, nyt aivan kuin ei mitään.
Sitten sain yhteyden, .
sopia, sen kauheuden.
Arvaa miten hyvältä
ihan jossain syvältä
kun käytit sanaa rakastit
Miksi et sanonut,
liian myöhäänkö huomasit?
Sä olet jotain huumetta,
mulle suunnattua
Lumottuna elämän
kiinni sinussa
silmiä kirvelee,
järki riitelee
sydän huutaa,
mikään ei auta
Rakkaus on vaarallinen, verille se saa
vielä niin tuskainen, ei mikään ystävä
Sä mulle kaikki kaikessa
niin todessa kuin unessa.
Minun pieni, oma rakas,
en saanut sanoa, ehtinyt tavata
Syytön sinä, anteeksi.
En minä osannut,
mitenkään tainnut
Ruoska selässä, nousee se
tekee työtänsä
Pyörtymäisilläni kivusta,
joku nosti kuilusta.
Mitä multa halusit, miksi kiinni minuun kasvoit?
En ehjä kai ole milloinkaan,
murusina vaan.
Mitä silloin tapahtui,
muutuit tuosta vain
kylmä ja tunteeton, ihan noin vain
tuntematon, sinä minulle sivalsit
Sanoit ettei mitään ollut
ei koskaan ollutkaan
Hylättynä kuuntelin, jalkojani nipistin
Luhistuineena ymmärsin, täysi yllätys
Olin pieni tyttö vain, rakastin ja halusin,
Miksi et sanonut,
sanallakaan varoittanut
Kyllä se sattui,
se sattui niin
Rumat ruvet
riitaa koristi
Kauhea tunne
rintaa kuristi.
Miksi niin, miksei näin?
Sinä pieni, rakas oma,
kuka sinut vei.?
Mitä tein? Suru, se parku,
ei se haihdu, ei
Kadun nyt, kaduin silloin,
taivas sinut vei
Jospa oisin ollut
vain vahvempi vähän.
Tekisin mitä vain,
jos saisin sinut tähän.
Oli vain viha, sinun silmissäsi näin
mustaksi hiilsi
joka paikkaa viilsi
Minä se olin, ei kukaan muu
Siinä paikassa.
Tunsin sinut, sinä minut
kuin ei kukaan muu
Salama taivaalta, syöksi tajuntaan
Enkö mitään sulle ollutkaan
Kylmä ja mieletön, pää tyhjä alaston
vain kipu seuranain
Paljaaksi tyhjensit
täysin tein varastit
Koko maailmakin vihasi, pilkkasi ja ivasi.
Luotin sinuun kuin pieni lapsi
Käänsit selkäsi, teit valintasi
Huusin ja tärisin, kylmässä värisin
Totuus kun julki tuli, siinä oli ovi.
Siitä alas astumaan,
kuin lankulle konsanaan.
Heitit yli laidan,
ilman rihman kiertämää.
Häpeän vankina, alastomana surussa
haavoilla kivussa
Annoin anteeksi sinulle,
ja samoin tein itselle
Niin paljon sinua rakastin,
luulin että sinäkin
Olin pieni tyttö vain
Yli laidan, hyiseen mereen
Ei meillä mitään
ollutkaan, ei mitään merkinnyt
sanoit ja tarkoitit
joka sanaa painotit
Uskoin sen
Pinnalle räpiköin,
rannalle raahauduin
vetistynyt mieli
repaleet sisällä
sinusta kieli
Yksinäni, orpona,
aivan aivan yksin.
Kyyneleet seuranain, ne illat monet,
silmät päästä, monet monet vuodet.
En mitään ymmärrä vieläkään
Kaikki niin hyvin, nyt aivan kuin ei mitään.
Sitten sain yhteyden, .
sopia, sen kauheuden.
Arvaa miten hyvältä
ihan jossain syvältä
kun käytit sanaa rakastit
Miksi et sanonut,
liian myöhäänkö huomasit?
Sä olet jotain huumetta,
mulle suunnattua
Lumottuna elämän
kiinni sinussa
silmiä kirvelee,
järki riitelee
sydän huutaa,
mikään ei auta
Rakkaus on vaarallinen, verille se saa
vielä niin tuskainen, ei mikään ystävä
Sä mulle kaikki kaikessa
niin todessa kuin unessa.
Minun pieni, oma rakas,
en saanut sanoa, ehtinyt tavata
Syytön sinä, anteeksi.
En minä osannut,
mitenkään tainnut
Ruoska selässä, nousee se
tekee työtänsä
Pyörtymäisilläni kivusta,
joku nosti kuilusta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sun paskas oli TL;DR
se oli kaunis runo! Mikä tl dr? eikä todellakaan mikään paska!
TL;DR = Too Long ; Didn't Read.
vitun peelo, pois mun internetsistä.
Ihan oikeesti? Onko sulta joskus jäänyt jokin tunne-ruuvi kiristämättä?
oikein meni?
Oli kaunista...
Kahdelle. Sellaislle jota joskus rakastin enemmän kuin elämää, ja sellaiselle jota en koskaan tavannutkaan.
järkeä...sekavaa...taidat olla ihan seko! Ei kiitos!
Sinä vain olet liian tyhmä ymmärtämään tämänkaltaista tekstiä.
On näin surullinen runo. Se, mitä oli tehty, on jo tehty. Oli väärä aika molemmille. Mutta on jo toinen päivä, ja huomenna on uusi päivä myös. Rakkaus ei tapa vaan vahvistaa. Ei tarvitse surra ja itkeä, koska rakkaus pysyy sydämessä. Ne, jotka oikeasti rakastavat, vielä löytävät tiensä toisilleen.
Joskus pitää vain aloittaa uudestaan.
elämä ottaa, se usein antaa kuitenkin paljon parempaa tilalle. Se siinä elämän viehätyksessä juuri kaikkein kauneinta on!
toivottavasti asiat ovat nyt paremmin. Syvällä ne sydämen jutut ovatkin. Yksi rakkaus menee ja toinen tulee. Elämää se vain on, johon sisältyy kipua ja tuskaa. Hyviäkin päiviä ja asioita onneksi on! Tsemppiä!