Ulkoisilla paineilla
sisäisen merkitys
tiivistyy olemukseen
täyttääkö ihmisyyden
riisutaan opittu
arpineen haavoineen
karvoineen kaikkineen
vaatteitta toinen
edessä ihmisenä
raavitaan pintaa
sisemmällä
toinen ihminen
todellinen
kulisseitta
aidompi
sellaisenaan
sisältä, ulkoa
alasti, sinä
ihminen, oikea
minulle
sisäisen merkitys
tiivistyy olemukseen
täyttääkö ihmisyyden
riisutaan opittu
arpineen haavoineen
karvoineen kaikkineen
vaatteitta toinen
edessä ihmisenä
raavitaan pintaa
sisemmällä
toinen ihminen
todellinen
kulisseitta
aidompi
sellaisenaan
sisältä, ulkoa
alasti, sinä
ihminen, oikea
minulle
Vastaukset 10
Vanhimmat
...vähentää vaate vaatteelta itseään
niin paljastaa yhä enemmän ... rakkauttaan
ja on ihminen joka tarvii toista
kaikkine virheineen
rakkauteensa.
olipa hieman erilaista sinua,
pohdiskelevaa
mutta myös tuttua ja turvallista
sitä viettelevää kaunista kerrontaasi
joten hyvä upea vergeet...!!!
sanoistasi. Meissä on monta kerrosta, kuten on tullut joskus mainittua. Harvemmin olen kai laittanut tämäntyyppistä luettavaa, mutta täytyy yrittää käsitellä rakkautta monista näkökulmista. Kiitos myös kyläilystäsi. Laitanpa hieman musiikkiakin runoni tueksi..:)
http://www.youtube.com/watch?v=xRQ8XB7QLvk&feature=related
piinallista,johon aivan liikaa luotetaan
ei rakkaus asu hiuksissa
ja naamioin tuskaa tuotetaan.
Ihmisen sydän kertoo totuuden.
Kiitos ve-mi-ni paljon sanovasta runostasi.
karisee vuosien saatossa, jos on karistakseen.. Jos itsellä on leipää pöydässä ja asiat suhteellisen hyvin, on huomattavan helppoa ajatella asioita syvällisemmin. Jos jokainen päivä on olemassaolon taistelua, ei ehkä ole aikaa pysähtyä ajattelemaan. Sydämellään näkee paljon niin halutessaan. Kiitos, että luit ja kommentoit runoni.:)
Olipa vahva ja paljonpuhuva tämä runosi. Erilai-
nen tosiaan, mutta taidokas teos elämästä.
Hyvä, oikein hyvä.
täytyy päästellä höyryjä ulos, jotta lempeät tuulet pääsevät sisään. Kiitos vierailustasi erilaiseen runooni.:)
Hyvin mielenkiintoinen
runo sinulta..läpikotainen
toisen ihmisen tunteminen...
Tykkäsin!
voi toki pyrkiä, mutta eihän toista opi ikinä täysin tuntemaan, kun itsestäänkin löytää välillä uusia piirteitä. Opiskelua se on koko elämä. Kiitos kyläilystäsi.:)
Ihmistä etsimässä varmaan. Minusta tämä runo on todella HYVÄ !
Ajatus pelkistetystä ihmisestä kiehtoo minua. Mutta onko sellaista olemassa?
Jos kaikki pintakrääsä kuoritaan, jäljelle jää sittenkin perittyä sosiaalista kerrostumaa ja historian jäljet.
Mutta sorry - tämähän olikin rakkausruno-osasto.
Tietysti syvällinen rakkaus on todellisempaa kuin ulkonaiseen perustuva hetken humaus.
Kerppuli
Ajatus täysin pelkistetystä ihmisestä lienee mahdoton. Ihminen joutuu rakentamaan elämänsä niillä palikoilla, jotka on saatu, saadaan ja hankitaan elämän varrella. Toista ihmistä voi kuitenkin rakastaa ilman ulkoisia puitteita itsenään, vikoineenkin. Se oli kai tämän runoni perimmäinen ajatus. Kiitän sinua runooni kyläilystä ja aatoksistasi.:)
Lemmikki