Olen todellakin kulkenut lestadioseuroissa piestä pojasta lähtien. Niitä pidettiin minunkin kotona. Meillä ei saanut kotona kiroilla eikä puhua rumia. Minua hirvitti kun maalaisaarnaaja nimiti kuulijoita mm, Te saatanat syntiset, te kyykäärmeen sikiöt, Te Perkeleen äpärät, olette matkalla HELVETTIIN, sinne tuliseen pätsiin, ellette tee parannusta ja tunnusta syntejänne. Se joka nyt nousee ylös, tai nostaa kätensä taivasta kohden, rukoilemme hänen syntinsä anteeksi.
Syntejä ei voi saada anteeksi ellei niitä tunnusta. Hän oli valmis ottamaan tunnustuksia vastaan ja antamaan synnit anteeksi ja rauhan, kuten hän sen sanoi. Usein myös löytyi ihmisiä jotka itkivät, huusivat synnintuskissaan
armoa.
Mikä ihmeen anteeksiantaja hän oli olevinaan? Ihmettelen vieläkin!
Niinpä kysynkin, mitä ihmeen syntitaakkaa oli niilläkin äideillä jotka pula-aikana yrittivat parhaansa huolehtia jopa kymmenpäisen lapsilauman keskellä perheestä, isän ollessa kaukana savotoilla töissä, atai rintamalla . Tullen vain ehkä jouluna käymään perheensä luona ja laittamassa uuden lapsen itänääm.
Nämä olivat niin hirveitä kokemuksia nuorelle, että vieläkin olen järkyttynyt ja painajaisten vallassa varsinkin öisi, vaikka aikaa on kulunut siitä jo yli 70 v. Mutta rauhaa en ole saanut siltä kielenkäytöstä vieläkään, joten taidat liioitella noista vaatimattomista äpäräsanoista joita tekopyhimyksen tavoin inhoat! Äpärä on avioton lapsi, mutta mikä on se kyykäärmeen sikiö joksi saarnamies meitä nimitti? (Eikä pyydellyt nimittelyjään anteeksi kuulijoilta)
Tiedän etukäteen jo ettet vastaa minulle, enkä edes odota sinulta sellaista.
Anteeksi jos sinuttelen, mutta olethan vielä niin nuori jolla ei ole elämänkokemusta juuri lainkaa tuollaisista jutuistasi päätellen.
Syntejä ei voi saada anteeksi ellei niitä tunnusta. Hän oli valmis ottamaan tunnustuksia vastaan ja antamaan synnit anteeksi ja rauhan, kuten hän sen sanoi. Usein myös löytyi ihmisiä jotka itkivät, huusivat synnintuskissaan
armoa.
Mikä ihmeen anteeksiantaja hän oli olevinaan? Ihmettelen vieläkin!
Niinpä kysynkin, mitä ihmeen syntitaakkaa oli niilläkin äideillä jotka pula-aikana yrittivat parhaansa huolehtia jopa kymmenpäisen lapsilauman keskellä perheestä, isän ollessa kaukana savotoilla töissä, atai rintamalla . Tullen vain ehkä jouluna käymään perheensä luona ja laittamassa uuden lapsen itänääm.
Nämä olivat niin hirveitä kokemuksia nuorelle, että vieläkin olen järkyttynyt ja painajaisten vallassa varsinkin öisi, vaikka aikaa on kulunut siitä jo yli 70 v. Mutta rauhaa en ole saanut siltä kielenkäytöstä vieläkään, joten taidat liioitella noista vaatimattomista äpäräsanoista joita tekopyhimyksen tavoin inhoat! Äpärä on avioton lapsi, mutta mikä on se kyykäärmeen sikiö joksi saarnamies meitä nimitti? (Eikä pyydellyt nimittelyjään anteeksi kuulijoilta)
Tiedän etukäteen jo ettet vastaa minulle, enkä edes odota sinulta sellaista.
Anteeksi jos sinuttelen, mutta olethan vielä niin nuori jolla ei ole elämänkokemusta juuri lainkaa tuollaisista jutuistasi päätellen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Voinee pitää paikkansa kirjoituksesi, vaikkakin epäilen.
Tottahan se on jotta parannusta on tehtävä ja kukaan ei ole synnitön.
Te äpärät ja muu huutaminen kyllä epäilyttää sillä en itse ole sellaista seuroissa kuullut koskaan.
Jossain Larsin vanhassa saarnassa on ollut joitain vastaavia lainauksia, mutta silloin paikalla on ollut siihenaikaan todellakin syntisiä.
sinua ja tuskaa jota vieläkin tunnet. Surullista että olet lapsena joutunut tuollaista kokemaan. Taisi olla kyse vanhoillislestadiolaisten seuroista? Vaikka se toisaalta ei ole oleellista, samaa henkeä on myös esikoislestadiolaisuudessa, jossa itse kasvoin. Oma kotini oli kuitenkin toisenlainen. Olen kokenut myös, mitä on vapaa usko. Sen rakkauden. Siitäkin huolimatta seuroissa koetut ahdistavat tilanteet ovat minullekin aiheuttaneet sellaisia ahdistuksia, että niitä olen terapiassa joutunut käsittelemään. Niissä ei ole mitään tekemistä uskon kanssa, vaikka se valitettavasti siihen on sekoitettu. Kaikkea hyvää sinulle! Todellista Jumalan siunausta!
Vaikka sen pahimman jätin kertomatta että olin myös silloin noin kymmenvuotiaana myös pedofiilin uhri... voihan surkes minua poloista. Mutta nyt senkin uskalsin avautua ja kertoa!
Miksi muiden piti tietää sinun "kyyneleistä", halusit että sinua pidetään jotenkin oikeana kun kyyneleitäkin on vuodatettu hyvän asian puolesta.
Häpeä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Oolet todellakin sydämeton kiihkolainen ellet usko minun sanani olevan totta ja totta ja vieläkerran totuutta! Mutta et ole ainoa joka pilkkaa minun heikkoa uskoani, et todellakaan, se on täällä nähty!
Suurisuiselle? Minähän puolustin sinua, ja sanoin että HÄN ON JULMA sinua kohtaan!
pysy poissa toisten jutuista.
ymmärrystä mistään, kun noin voit kärsivälle vastata! Oliko tiukkapiposeurat kun noin kiukuttelet?
kaksi asiaa toisistaan.
1. Mitä ihmiset tekevät toisilleen.
2. Mitä ihmiset tekevät itselleen.
Olen kohdannut ystävän, jonka kanssa tunsimme useita vuosia. Hänenn äitinsä oli joutunut tahollaan loukatuksi jonkin hengellisen johtajan taholta.
Hän sulki vihoissaan koko hengellisen alueen pois elämästään.
Uskovina ihmisinä ne jutut tulivat esille, mutta kävi myös hyvin selväksi, ettei niillä asioilla ollut julkista tilaa hänen elämässään.
Ihmiset loukkaavat toisiaan ja tekevät siinä syntiä, mutta kannattaako mennä kadotukseen toisen ihmisen synnin tähden.
Kaikesta huolimatta kannattaa armahtaa omaa sieluaan.
Kuka ei tunne Poikaa, hänellä ei ole Isää. Sanassa sanotaan. Eikö silloin ole äpärä? Tämä on tietysti hengellisessä mielessä.
Virheitä sattuu, ikääkin on n.70 joten oikaista saa mieluusti.
Rakkaus totuuteen on sydämeni halu.
Minun elämäni aikana Äpärä-sana tarkoittaa mallisesti, huorapenikkaa, raakasti sanottuna.
Se tiesi myös Hallelujaa. Minuun vanhaan miehen se ei nyt suuremmiten koskenut, mutta kun se tuli selaisen "uskoapursuvan henkilön "suusta" se oli minulle liikaa.
On se raakaa ollut tuo Jumalan sanan tehokkuus toisten päähän päntättynä ennenkin voimasanoja käyttäen. Eikö siinä tule ensin pelko ja sen jälkeen pakkousko. Pelko ja pakko ei kanna koskaan sitä hedelmää, mitä hyvällä puhuminen Jumalan hyvyydestä antaa.
Ja lopuksi, jos tuntee isän, tuntee myös pojan.
Malka on meidän KAIKKIEN silmissä, vaikka tekopyhät eivät sitä aina tunnusta.
Ja lopuksi, jos tuntee isän, tuntee myös pojan -
Jalmari
Raamatussa kuitenkin lukee toisin päin.
Tämä kai ei ole raamatusta.
Kiitos perusteellisesta kommentista. Ajattelin jättää jo kommentoinnin vähemmälle mutta sinulle on pakko vastata.
Vaikka olen varmaan sinua nuorempi, tunnistan kyllä nuo kuvaamasi elementit. Minäkin ihmettelin pikkupoikana, miten kotona tuli vitsaa jos toisti sitä mitä pöntöstä kuuli.
Ajat ovat muuttuneet ja myös tavat ilmaista. Emme enää elä hengellisen emmekä maallisen yhteiskulttuurin ajassa. On otettava enemmän huomioon mitä sanoo ja missä sanoo. Hyvä on erityisesti se, että ihmiset ovat tulleet kriittisemmiksi eikä heille voi syöttää enää mitä tahansa jonkun auktoriteetin nimissä.
On otettava huomioon, että tämä on yleinen eikä mikään sisäpiirin palsta. Pidän edelleen kiinni siitä, että keskustelijoita tai puheenvuoroja ei rajoiteta mielipiteen perusteella ja keskustella voi oikeastaan kaikeasta lestadiolaisuuteen liittyvästä ja myös sille merkityksellisestä asiasta. En katso olevani sidottu siihen, jos joku on jossain seuroissa saanut laukoa mitä törkeyksiä tahansa ihmisten niskaan vain siksi että on saarnaaja.
Aina on ihmisiä, jotka eivät osaa tehdä eroa suoruuden ja törkeyden välillä. Liikkeesä on ollut paljon sellaista henkeä, että mitä törkeämmin sanoo, sitä tehokkaampaa ja totuudellisempaa juttu on. Olen asiasta täysin eri mieltä ja tämä käsitykseni luonnollisesti jonkun verran vaikuttaa toimintaani ja linjanvetoihini täällä.
Luulisin tosin, että kvuauksesi olisi muusta tilaisuudesta kuin esikoislestadiolaisten seuroista; mielestäni siellä ei koskaan ole todistettu anteeksi henkilölle joka nostaa kättä. Jossain muussa suunnassa tiedän tällaisen olevan käytössä.
Lestadiolaisuudessa on oma käsityksensä ihmisen syntisyydesta ja synnin alkuperästä. Se lienee kyllä juuriltaan varsin luterilainen ja pietistinen. Onko se varmasti ja ehdottomasti raamatullinen, sitä en osaa lopultakaan arvioida. Mutta siitähän täälläkin aina välillä keskustellaan, joten itsestäänselvä asia ei liene.
"Äpärä on avioton lapsi, mutta mikä on se kyykäärmeen sikiö joksi saarnamies meitä nimitti? (Eikä pyydellyt nimittelyjään anteeksi kuulijoilta)"
Täällä ei nimitellä jos on minusta kiinni.
Koska minulla on ihan ikioma elämä sekä netin että työn ulkopuolella, en aina ehdi ihan kaikkia viestejä lukemaan, joten yhtä ja toista jää silmien väliin. Siksi saattaa toisinaan jäädä viestejä, jotka ansaitsisivat tulla poistetuiksi.
Ikinä eivät saarnaajat käytä tuollaista kieltä!
Sinulle vielä, joka tuon kaiken kauheuden olet joutunut kokemaan; ihme että olet hengissä selvinnyt! Järkyttävää täällä lukea, kuinka jotkut kovasydämiset vieläkin laittavat suolaa haavoihisi. Siitä on kristillinen rakkaus niin kaukana kuin taivas maasta! Omaa pelkoaan kirjoittavat. Miksi ikinä joku noin kipeitä asioita keksisi? Hyvä että pystyt niistä puhumaan edes vähän. Haluan rukouksissa muistaa sinua, että saisit kaikkea hyvää kokea loppuelämäsi aikana. Sinulta on liikaa riistetty! Ihanaa että kerroit kokemuksistasi rehellisesti. Jumala on vain rakkaus.
eikä terve kirjoitus.
kiertokoulua ja ammatti esim metsuri.. siinä papin sivistystä pohjaksi..
pahempaakin. Mutta asian ydin onkin siinä kuinka kohtelet toista joka noin kirjoittaa!!!!!!!!!!!
Niinhän näitä nykyisinkin on valittu, henkilöitä joilla ei ole mitään ymmärrystä raamatusta! Seuraukset näkyy täälläkin!!!
vl-seuroissa ollut! Hän puhui käden nostamisesta anteeksi pyydettäessä.
Mutta kyllä aika karmeita olivat alkuperäiset Laestadiuksen saarnat, jos olet niitä lukenut/kuunnellut! Siksi niitä onkin muokattu asiallisemmiksi.
Ne toimivat siinä ympäristössä ja ajassa, missä ne alkuperäisesti pidettiin, mutta eivät enää sopineet seurakuntiin, missä on vain kristittyjä kuuntelemassa ja missä kielenkäyttö on yleensäkin aivan toisenlaista.
Kyllä kaveri ihan oikein kirjoitta. Sama se on vielä tänäkin päivänä, liikkeessä olevat ahneet ( osa yrittäjiä ) yrittävät pelottelemalla saada porukan pysymään liikeessä sanomalla, että kun minä niin sanoin niin tottelettehan te vaikka ei olisi mitään raamatullista perustetta. Ahneus on tehnyt ihmisistä armottomia, kytätään toisia että voidaan sanoa että minä poikapa en syntiin joudu. Ero vanhollisiin on siinä että täältä ei potkita pois, lukkunottamatta muutaman vuoden takaisia toimia, mutta kyllä se kaveri varmasti lähteee kun aikansa kusetettaan.,