Tuli tälläinen asia vastaan kun on vanhamies kuollut ja aviopuoliso hengissä.
vanhallamiehellä on 3 lasta joista 2 elossa(kuollut lapsi on edellisestä avioliitosta jolla omia lapsia), elossaoleville lapsilleen hän on jättänyt testamentissa koko omaisuutensa.
minun käsittääkseni jako menisi silloin jotakuinkin näin: aviopuoliso 50% ja 50% testamentatuille lapsille ...
mutta tämän yhden kuolleen velipuolen, lapset haluavat isänsä osuutta ja purkivat testamentin tai mitä lie sitten tehnyt että testamentti ei ole hyväksytty jokin uusi laki vai?
miten on mahdollista että testamenttiä ei hyväksytä?
sen ymmärrän että perillistä ei voi jättää perinnöttömäksi mutta kuinka on rintaperilliset, eli tässä tapauksessa kuolleen sisaruksen lapset jotka eivät kunnioita testamenttiä?
jos on tullut jokin uusi laki mikä estää sen, että et voi jättää perinnöttömäksi rintaperillistä ja testamentti on kirjoitettu ennen uuden lain hyväksyntää niin onko testamentti lainvoimainen?
nämä kaksi elossa olevaa sisarusta on hoitanut vuosikymmenet tätä vanhaa miestä ja haluaisivat säilyttää syntymäkotinsa mutta nämä ahneet "perkeleet" (Kuolleen Velipuolen Lapset) haluaisivat myydä koko tontin ja tilan ja vievät vielä suuremman osan koko perinnöstä.
minun ajattelu kaavan mukaan jako menisi jota kuinkin näin: aviopuoliso 50% (KVL) 25% ja elossa olevat sisarukset 25% jaettuna 2 eli mollemmat 12.5% onko näin??
vai meneekö asia sillain että kun kaikki sisarukset on samasta isästä niin he ovat saman arvoisia elikkäs näin: aviopuoliso 50% sisarukset 16.7%
kiitos jo etukäteen avusta?
ja
KAIKILLE LUKIJOILLE KUNNIOITTAKAA TESTAMENTTIÄ SE ON VAINAJAN VIIMEINEN TOIVE (tää oli niinku niille ahneille perkeleille)
vanhallamiehellä on 3 lasta joista 2 elossa(kuollut lapsi on edellisestä avioliitosta jolla omia lapsia), elossaoleville lapsilleen hän on jättänyt testamentissa koko omaisuutensa.
minun käsittääkseni jako menisi silloin jotakuinkin näin: aviopuoliso 50% ja 50% testamentatuille lapsille ...
mutta tämän yhden kuolleen velipuolen, lapset haluavat isänsä osuutta ja purkivat testamentin tai mitä lie sitten tehnyt että testamentti ei ole hyväksytty jokin uusi laki vai?
miten on mahdollista että testamenttiä ei hyväksytä?
sen ymmärrän että perillistä ei voi jättää perinnöttömäksi mutta kuinka on rintaperilliset, eli tässä tapauksessa kuolleen sisaruksen lapset jotka eivät kunnioita testamenttiä?
jos on tullut jokin uusi laki mikä estää sen, että et voi jättää perinnöttömäksi rintaperillistä ja testamentti on kirjoitettu ennen uuden lain hyväksyntää niin onko testamentti lainvoimainen?
nämä kaksi elossa olevaa sisarusta on hoitanut vuosikymmenet tätä vanhaa miestä ja haluaisivat säilyttää syntymäkotinsa mutta nämä ahneet "perkeleet" (Kuolleen Velipuolen Lapset) haluaisivat myydä koko tontin ja tilan ja vievät vielä suuremman osan koko perinnöstä.
minun ajattelu kaavan mukaan jako menisi jota kuinkin näin: aviopuoliso 50% (KVL) 25% ja elossa olevat sisarukset 25% jaettuna 2 eli mollemmat 12.5% onko näin??
vai meneekö asia sillain että kun kaikki sisarukset on samasta isästä niin he ovat saman arvoisia elikkäs näin: aviopuoliso 50% sisarukset 16.7%
kiitos jo etukäteen avusta?
ja
KAIKILLE LUKIJOILLE KUNNIOITTAKAA TESTAMENTTIÄ SE ON VAINAJAN VIIMEINEN TOIVE (tää oli niinku niille ahneille perkeleille)
Vastaukset 18
Vanhimmat
tai myynyt nimellisellä summalla koko roskan niille eläville rintaperillisilleen jos pelkäsi "harha-askeleensa" jälkikasvun silottavan suvun maat ja mammonat.
Ihan vaan neuvona kaikille tahvoille jotka nyt henkitoreissaan viruvat ja juonivat testamenttejaan. Nykyään kun ei pirutkaan ymmärrä kuolla ajoissa.
on laadittu noudatettavaksi ja se turvaa kaikkien rintaperillisten oikeudet. Entä jos ko olisi tehnyt testamentin vaikka jollekin huuhaa järjestölle? Huutaisitko edelleen, että testamenttia pitää noudattaa ja viis lakiosasta?
http://www.reumaliitto.fi/sivut/tutkimusrahasto/Testamen/lakib.html
Hanki asiantuntija tekemään perukirja ja sen jälkeen jakokirja. Tässä yksi tapa , ei aisantuntijan tiedoilla, jos ei ole muuta sopimusta tai avioehtoa niin aviopuoliso saa pitää asunnon , tosin jako pitää suorittaa jos yksikin osakas sitä vaatii. Jako voisi olla näin, aviopuoliso 1/2 os,perilliset-3- 1/2 osasta 1/3 kukin, sitten testamentin määräys, elosa olevat perilliset, testamentti voi koskea omaisuutta minkä omistaa, oletus 1/2, mutta perillisille kuuluu lakiosa jos sitä vaaditaan, eli kuolleen osuus tulisi olemaan 1/12 osa ja elossa olevat saisivat 1/3 1/12 osan, Jakokirja voisi olla näin, eri asia on miten käytäntö, ostakaa/ osta pois tuon kuolleen osuus.
Sinulla vaikuttaa olevan melkoisesti ennakkoluuloja, joten oikean tiedon omaksuminen saattaa olla hankalaa etenkin, ellei siihen ole edes tahtoa.
Testamenttia tulee kyllä kunnioittaa, mutta erilaisilla oikeuksilla on järjestyksensä. Muun muassa perillisen lakiosavaatimus menee testamentin ohi, mainitsemillasi perkeleillä kun on oikeuslakiosaan.
Ennen osituksen tekoa on mahdotonta sanoa, miten vainajan jäämistö jakautuu. Epävarmin osa on tuo leskelle puolet, mikä ei laisinkaan pidä paikkansa. Leski ei peri mitään, vaikkakin voi ääritapauksessa täysin varattomana saada tasinkoa puolet jäämistöstä.
ole oikeus jäädä asumaan taloon, jonka ovat yhdessä omistaneet? Välittämättä siitä, mitä muut perijät vaativat?
Näin on, mutta usko nyt, että leski ei peri jos on rintaperillisiä.
Ehkä tarkoititkin molempien puolisoiden yhteenlaskettua varallisuutta perinnön jakautumisen prosentteja esittäessäsi.
Kertauksena vaan, että leski ei peri puolisoaan jolla on lapsia, ellei hänelle ole testamentilla määrätty perintöä.
Köyhempänä leski saa avio-oikeutensa perusteella tasinkona sen verran, että hänelle tulee se 50% yhteenlasketuista netto varoista. Tämä siinä tapauksessa, ettei kuollut ole saanut jotain lahjana tai testamentilla, jossa aviopuolison avio-oikeus on kumottu. Lesken osuus voi olla enemmänkin, koska taas rikkaanpana lesken ei tarvitse antaa tasinkoa kuolleen perillisille.
Kuolleen puolison kolme lasta ovat perillisinä tasavertaiset ja kuolleen sisaruksen osuutta jakamaan tulevat hänen lapsensa. Lapset ovat vanhempansa sijaan tulevina rintaperillisinä oikeutettuja lakiosaansa, joka on puolet heidän perintöosastaan.
Testamentin voi toki hyväksyä hetikin, eikä se estä vaatimasta lakiosia 6kk kuluessa, eli juttu testamentin hyväksymisestä on ehkä vain tämä lakiosien vaatiminen tai kyse on vaan 6kk moiteajan kulumisesta lainvoiman saamiseksi.
Leskellä on lakiosaakin vahvempi oikeus pitää yhteisenä kotina ollut asunto ja koti-irtaimisto hallinnassaan, ellei hän omista toista vastaavaa asuntoa. Koska kuolleella on lapsi edellisestä avioliitosta, niin on syytä huomata, että nykyisen asunnon pitää olla kokonaan kuolleen puolison tai puolisoiden yhteisessä omistuksessa lesken hallintaoikeuden pätemiseksi.
Asunto siis voi olla lesken käytössä ja elossa olevien sisarusten omistuksessa, koska lakiosat saa maksaa rahana tai metsänä.
Ellei em. tai muita fiilauksia ole, niin koko pesästä tulee puolet leskelle, eli jako-osina esitettynä 12/24, elossa oleville sisaruksille 5/24 kummallekin ja kuolleen sisaruksen lapsille lakiosina 1/24 kummallekin (12+5+5+1+1=24/24).
Tehkää asiantuntijan avulla edes lesken ja perillisten välinen osituspaperi, jossa yksilöitte mitä kukin aikanaan saa, vaikka jättäisitte sukutilan käytännössä jakamatta.
Toivottavasti saatte kaikesta huolimatta selvitettyä pesänne sovinnossa, eikä nämä törkeästi tituleeraamasi "perkeleet" ehkä ole yksin syypäitä isovanhempaansa katkenneisiin yhteyksiin.
Tähän liittyen:
" Koska kuolleella on lapsi edellisestä avioliitosta, niin on syytä huomata, että nykyisen asunnon pitää olla kokonaan kuolleen puolison tai puolisoiden yhteisessä omistuksessa lesken hallintaoikeuden pätemiseksi. "
Entäs jos asunto on puoliksi kuolleen ja puoliksi exvaimon omistuksessa? Mitä leskelle tapahtuu? Saako leski jäädä taloon asumaan tuollaisessa tilanteessa? Ja eikös ensiksi talosta mene puolet elossa olevalle eksälle ja vasta sitten aletaan tasata omaisuuksia ja laskea perintöä?
Kiitos paljon jos jaksat vastata tai tiedät tuohon tilanteeeseen vastauksen. Kuulostat hyvin asiantuntevalta näissä asioissa... :)
Huomautus koskee kysymääsi tapausta, jossa leski siis ei voi saada lain tarkoittamaa elinikäistä hallintaoikeutta kuolleen ja hänen exänsä yhteisesti omistamaan asuntoon.
Kyllä, ensin ositus exän ja vainajan välillä ja sitten ositus vainajan perillisten ja lesken välillä ja vasta sitten perinnönjako. Nämä voi tehdä samalla kertaa. En nyt ottanut talteen alkuperäistä tilannetta ja oliko avioehto, mutta noin se nokkimisjärjestys suunnilleen menee.
Vain harvoin testamenttien perusteena on muu kuin puhdas ilkeys joitakin perillisiä kohtaan. Silloin ei testamenttia ole mitään syytä kunnioittaa vaan pitää rohkeasti puolensa. Kyllä ne testamentissa suositut myös puolensa pitävät.
testamentin teon takana on harhakäsitys siitä että sellainen pitää tehdä vaikka ei ole mitään syytä erityisjärjestelyille ja kummallinen käsitys että mitä testamentillä voi määrätä.
Tiedän itse tapauksen, missä pienellä pelottelulla ja lupauksilla veli hankki vanhapoikaveljeltään testamentin. Lupasi hoitaa ja tukea mutta toisin kävi: ei edes vieraillut veljensä luona hoitokodissa vaikka alle 10 km päässä asui...
Vanhapoikaveli ei ymmärtänyt että 20 v aiemmin tehdyn testamentin voisi peruakin. Ja minä tyhmä en ymmärtänyt että hän ei ymmärtänyt että sen voi perua. Ihmettelin vain miksi hän viimeiset vuodet oli huolestunut testamenteista ja usein niistä kyseli... TAHTO olisi siis ollut jotain ihan muuta... Sellaista elämä on.
Ei se testamentti aina ole vainajan viimeinen tahto, vaan jonkun niistä perillisen perkeleistä. Sen, joka on kaikkein röyhkein teettämään testamentin hyväkseen vanhoilla, ehkä jo dementoituneilla vanhemmillaan, ja joka asettaa itsensä muiden sisaruksten yläpuolelle.
Näitä on paljon. Ehkä pahimpia tätä laatua ovat puolisot ja etenkin nk. avopulit, jotka patistavat (tinttaroivat) heikkoluonteiset asuinkumppaninsa tekemään testamentin hyväkseen.
olen vakavasti sairas, ja tulen todennäköisesti kuolemaan 5 vuoden sisällä.
olen testamentannut avopuolisolleni puolet omaisuudestani, poikani tulee saamaan toisen puolen.
Näin minä heikkoluonteisena olen varmistanut a) etteivät minulle mitäänmerkitsemättömät sukulaiset tule saamaan penniäkään b) käytännöllisen ja turvallisen järjestelyn rakastamilleni vaimolle ja lapselle.
Juuri noinhan sen testamentin on tarkoitus toimia parhaimmillaan. Testaattorin tahto toteutuu.
Valitettava tosielämän havainto on, että aina tahto ei olekaan testaattorin, vaan jonkun muun.
Aurinkoista kesää Sinulle!
Turvata puolisosi taloudellistakin tilannetta.
Jos olet alle 50 niin avioleski saa silloin oikeuden leskeneläkkeeseen.
Ihan hyvä ohje, tuo avioituminen. Leskeneläke, ja avioleskellä on (ellei muuta sovittu) avio-oikeus, joka ei osituksessa aiheuta perintöveroja. Avoleskelle tekisin käyttöoikeustestamentin asuntoon. Mutta jokaisella on omat päätöksensä.