Olen ollut vuosia avioliitossa, ja kaikki sujuu vaimon kanssa hyvin... paitsi seksi. Vaimolla on halut hyytyneet ihan kokonaan, työkiireet ja stressi ovat syöneet siitä ihmisestä kyvyn nauttia elämästä...
Olen aina ollut huomaavainen sängyssä, pitkiä kielileikkejä, riittävästi kestävyyttä ja siedettävän kokoinen vehjekin. Oon viritelly kynttilöitä, musiikkia, hyvää ruokaa, hierontaöljyjä, pitkiä esileikkejä... ja vaimo on nauttinut silminnähden. Ei siis johdu siitä että olisin joku "minuuttimies" joka poraa kuivaan reikään niin että sattuu. Vaimoa ei vain yksinkertaisesti kiinnosta enää.
Emme harrasta seksiä ollenkaan (no, ehkä kaksi kertaa vuodessa), ja haluni näyttävät jopa inhottavan häntä nykyään. Vältän tilanteita joissa joutuisin näkemään hänet alasti tai alusvaatteillaan, ettei halut vain heräisi. Masturbointikin on hänestä nykyisin ällöttävää, on jopa kehoittanut minua olemaan harrastamatta moista iljettävyyttä. En ole sitä hänen nähden koskaan tehnytkään... En painosta häntä seksiin, enkä ole enää aikoihin jaksanut edes yrittääkään.
Olen yrittänyt saada hänet mukaani seksiterapeutille, ostanut hänelle sexyjä alusvaatteita ja jopa hieromasauvan... (kelpasi hetken aikaa, kunnes unohtui...) puhun "pehmoisia", kosketan hellästi, otan lähelleni... Vaimo kyllä nauttii seurastani, halailemme ja suukottelemme usein ja kävelemme jopa vielä vuosien yhteiselon jälkeen käsi kädessä...
Mutta mitä on tapahtunut? Täydellinen seksihalujen sammuminen! Suhteen alussa emme saaneet tarpeeksi toisistamme, panimme joka paikassa kuin jänikset... Vaimo ei ole edes lihonut tai mitään, kroppa yhä timmissä kunnossa eikä mitään hävettävää. Itsekin oon loistokunnossa, sixpakki esillä ja tukka yhä päässä... Oon paremmassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten!
Missä mättää? Kaikkeni oon yrittänyt. En haluaisi elää koko loppuelämääni täysin vailla seksiä, haluja on kuin pienessä kylässä! Kertaakaan en ole pettänyt, mutta halukkaita olisi kyllä tiedossa... helpotus ystävien taholta puhelinsoiton päässä. Saako pettää?
Olen aina ollut huomaavainen sängyssä, pitkiä kielileikkejä, riittävästi kestävyyttä ja siedettävän kokoinen vehjekin. Oon viritelly kynttilöitä, musiikkia, hyvää ruokaa, hierontaöljyjä, pitkiä esileikkejä... ja vaimo on nauttinut silminnähden. Ei siis johdu siitä että olisin joku "minuuttimies" joka poraa kuivaan reikään niin että sattuu. Vaimoa ei vain yksinkertaisesti kiinnosta enää.
Emme harrasta seksiä ollenkaan (no, ehkä kaksi kertaa vuodessa), ja haluni näyttävät jopa inhottavan häntä nykyään. Vältän tilanteita joissa joutuisin näkemään hänet alasti tai alusvaatteillaan, ettei halut vain heräisi. Masturbointikin on hänestä nykyisin ällöttävää, on jopa kehoittanut minua olemaan harrastamatta moista iljettävyyttä. En ole sitä hänen nähden koskaan tehnytkään... En painosta häntä seksiin, enkä ole enää aikoihin jaksanut edes yrittääkään.
Olen yrittänyt saada hänet mukaani seksiterapeutille, ostanut hänelle sexyjä alusvaatteita ja jopa hieromasauvan... (kelpasi hetken aikaa, kunnes unohtui...) puhun "pehmoisia", kosketan hellästi, otan lähelleni... Vaimo kyllä nauttii seurastani, halailemme ja suukottelemme usein ja kävelemme jopa vielä vuosien yhteiselon jälkeen käsi kädessä...
Mutta mitä on tapahtunut? Täydellinen seksihalujen sammuminen! Suhteen alussa emme saaneet tarpeeksi toisistamme, panimme joka paikassa kuin jänikset... Vaimo ei ole edes lihonut tai mitään, kroppa yhä timmissä kunnossa eikä mitään hävettävää. Itsekin oon loistokunnossa, sixpakki esillä ja tukka yhä päässä... Oon paremmassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten!
Missä mättää? Kaikkeni oon yrittänyt. En haluaisi elää koko loppuelämääni täysin vailla seksiä, haluja on kuin pienessä kylässä! Kertaakaan en ole pettänyt, mutta halukkaita olisi kyllä tiedossa... helpotus ystävien taholta puhelinsoiton päässä. Saako pettää?
Vastaukset 33
Vanhimmat
mutta mielestäni sinulla on oikeus seksiin...
tosiaan jokin. Oletko miettinyt miksi seksistä on tullut vastenmielistä vaimollesi? Halut voivat toki sammua stressin ym. vuoksi, mutta että masturbointikin ällöttää!? Kuvauksesi mukaan seksielämänne on ollut oikein antoisaa aiemmin ja olette siitä molemmat nauttineet, joten vaimollasi on todella nyt ongelmia, jotka pitäisi selvittää.
On vaimoltasi väärin kieltää sinulta seksiä, mutta ei se olisi nautittavaa kummallekaan ellette molemmat sitä halua. Jos seksiterapiakaan ei vaimollesi kelpaa, niin ehdotan, että vaadit häneltä luvan käydä vieraissa. Siis nimenomaan vaadit, et pyydä. Joko vaimosi selvittää miksi hän ei enää seksistä pidä ja tekee jotain asian parantamiseksi tai sitten sinulla on oikeus hakea seksi muualta. Ehkäpä tuo saa vaimosi ymmärtämään, että kannattaa hakea apua ongelmiin. Ei hänkään varmaan nykyisestä tilanteesta nauti.
Pettämistä en suosittele kuin viimeisenä vaihtoehtona, vaikka sitä itse teenkin (tosin luvan kanssa).
Tuollainen kiristäminen vasta väärin onkin. Ei ketään voi pakottaa seksiin, eikä kiristää vieraissa käynnin uhalla!!! Se on henkistä väkivaltaa. Eikä siitä ainakaan mitään hyvää voi seurata. Ymmärrän hyvin sen että ihmisellä on seksuaalisia tarpeita, ja jos niihin ei saa omassa suhteessa tyydytystä, tekee mieli hakea sitä muualta. Mun mielestä pettäminen, vaikka väärin sekin on, on parempi vaihtoehto kuin kiristys ja uhkaileminen! Miksi tahallaan loukata toista. NAutintoa voi silloin tällöin hakea muualta ja pitää asian omana tietonaan. Se ei satuta kumppania.
Taisin kirjoittaa hiukan epäselvästi. En tarkoittanut kiristämistä seksiin. Sanoin nimenomaan, että jos toinen suostuu siihen vasten tahtoaan, niin se on vastenmielistä molemmille.
Tarkoitin, että miehen on vaadittava vaimoa selvittämään tilanne, selittämään miksi seksi on vastenmielistä, menemään terapiaan, mitä tilanne sitten vaatiikaan selvitäkseen. Jos nainen ei sitä halua, niin sitten hänen on myönnettävä miehelleen lupa käydä vieraissa.
Sen toki voi tehdä salaa, ettei loukkaa vaimoa, koska helposti käy niin, että vaikka pettämiseen lupa onkin, niin sen ajattelu on toiselle osapuolelle liian raskasta.
Huolestuttavaa tässä on vaimon mielenterveys. Haluttomuus on ihan tavallista, mutta ällöttävyys ei. Siinä on varmasti taustalla jotain, joka olisi syytä selvittää perusteellisesti.
Kyllä vaimo silloin nauttii jos sattuu vahingossa sille päälle, aloitteet tulevat tosin nykyisin aina minun puoleltani. Stressillä se on tilannetta selittänyt, mutta loukkaa vain tämä totaalinen välinpitämättömyys mun tarpeitani kohtaan. Silloin harvoin kun rakastelemme, teen kyllä kaikkeni että vaimo nauttisi. Ei vain ole kovin helppoa pystyä siihen itsekään kun mielessä kummittelee ajatus että vaimo on siinä ehkä vasten tahtoaan, "säälistä" tai jotain vastaavaa. Seksiin tarvitaan kaksi. Ei vain kehtaa nauttia estoitta jos toinen ei oo samassa tilassa.
Kuten totesin, olen kaikkeni yrittänyt. Olen jopa yrittänyt unohtaa omat tarpeeni, ajoittain olen jopa hävennyt seksuaalisuuttani. Harva asia on kamalampaa kuin se ettei oma rakas vaimo enää halua. Tuntuu etten enää jaksa tätä puutetta... tiedän että jos tilanne ei muutu niin petän ennemmin tai myöhemmin, olen vain ihminen kuitenkin, tarpeineni. Kamala morkkis siitä seuraa, mutta... en voi enää kohta vastustaa. Tarvitsen seksiä, ja sen tarpeen voimakkuuden huomaa vasta nyt kun seksiä ei saa! Ei oo helppoa.
Kun nainen ei anna,niin miehen on vain sopeuduttava tilanteeseen,mutta jos mies ei anna naisella on oikeus käydä vieraissa,sehän on vain sen miehen oma vika.Näin se on,ainakin naisten mielestä.
Ei se siitä riipu että onko mies vai nainen että saako pettää. Koskaan ei saa, ja yleensä miehet käyttäytyy niin että koska niillä on niin kovat halut ja "siementä pitää levittää" ynnä muuta paskaa niin niillä pitäs olla oikeus naiskennella kaikkee mitä liikkuu. Yksinkertaisesti: jos et pysty olemaan yhden ihmisen kanssa niin älä ala suhteeseen!
Meillä sattuu olemaan niin päin että mä oon se joka yleensä tahtoo enemmän ku mies ja kaippa se joskus turhauttaa mut en ikinä tulis ajatelleeksikaan pettää. Suhde menis pilalle ja tiedän kyllä missä määrin koska exää oon pettäny. Itselle siitä harmia aiheutuu kaikista eniten lopussa. Jos pakko saada seksiä muualta niin jätä edes se jonka kanssa nyt oot.
kissa pöydälle: vaihtoehdot pöytään ilman painostusta. Kysy vaimolta mitä hänen mielestään sun tulisi tuntea ja tehdä,miten toimia ja missä menee raja hänellä ja sinulla.Selvitä tilannetta vielä kerran.Kysy pettämisasiaa vaimolta, ei se täällä palstoilla selviä. Kysy kauanko hänen mielestään jaksat tuollasessa suhteessa. Voin vakuuttaa,ettei asiat itsestään enää kovin helposti selviä. takana omassa suhteessa kohta 20 v suhdetta ja reilusti yli puolet seksittä(kenenkään kanssa).
Pakottaminen onväärin, keskustelu ei.Kysy onko vaio valmis selvittämään asoitanne, valmis siihen että haet seuraa huorista tai baarista tai hankit suhteen, onkovaimo itse lopun ikäänsä halukas elämään ilman seksuaalista-tai muuta lähesyyttä,onko hän tilanteeseensa tyytyväinen, onko valmis parisuhdeterapiaan muullakin kuin seksuaalisella tasolla jne jne??
Eli pöytä puhtaaksi ja rajat (omat ja yhteiset) selviksi ennen mitään ratkaisuja.
Onnea matkaan. Molemmille.
seksittömän ajan suhteessa(jos ei jatku loputtomiin) voi ottaa itsensä tutkiskelun (ja suhteen) kannalta: missä menee omat rajat, millasen suhteen/millaisen seksielämän haluan tai millasta en, mitä haluan jaolen valmis satsamaan kumppaniin, yhieiselämään,seksiin??
Jos ei muu selviä niin ainakin parhaassa tapauksessa keskustelemalla se, mikä itsessä, toisessa ja suhteessa mättää ja mitä en ole valmis nielemään..
Yksinään on aika paha jutella :)
Kerrotko mikä teillä on syynä seksittömyyteen?? Käsitin, että mies on se haluton(kyvytön) osapuoli.
Olen tässä alkanut ajattelemaan että en jaksa tällaista suhdetta enää. Seksi on mulle liian tärkeä asia. Ehkä otan eron puheeksi, jos se saisi heräämään ja hakemaan apua.
En tiedä onko tämä yksilöllistä, mutta ainakin minulla on todella voimakkaat seksuaaliset tarpeet. Olen yrittänyt tukahduttaa ne, mutta ei tunnu onnistuvan. Tulee muita oireita sivutuotteina, unettomuutta, "masennusta", keskittymisvaikeuksia, itsetunto romahtaa jne... asia pyörii aina vaan mielessä.
Älkää käsittäkö väärin, tästä voisi luulla että olisin painostamalla aiheuttanut vaimoni haluttomuuden. Ikinä en ole häneltä seksiä "vaatinut", vaan lähestymiseni ovat olleet tunnelman luomista, kosketuksia, kuiskauksia, hemmottelua... kynttilöitä. Rakkautta. Mahtaakohan vaimo enää rakastaa minua? Väittää rakastavansa mutta alkaa olla vaikea uskoa.
Olenko ymmärtänyt oikein naisten ajatuksen. Vain nainen voi tietää koska mies saa haluta heitä. Jos nainen haluaa, eikä mies auta, ei sellainen ole mies eikä mikään.
Soveltakaa tähän löytötavaralakia. Nainen on jättänyt vähäarvoisen tavaran(mies) heitteille. Siirtänyt roskiin. Jos joku nainen löytää siitä itselleen sopivan käyttökalun, vieköön pois kuleksimasta, ja saakoon pitää sen itsellään ilmoittamatta sitä poliisin löytötavaratoimistoon.
just noin. Mutta ensin voi vähän pelotella heitteillejättäjää, antaa vähän valomerkkiä..
tämä nyt myös toisin päin???
Toimiihan se. Ei sukupuolella ole väliä silloin, jos ilman kunnollista perusteltua syytä kieltäytyy seksistä jatkuvasti. Useimmiten vain miehet kertovat saavansa seksiä liian vähän haluihinsa nähden parisuhteessa. Vaikka hyvä seksi on paljon muutakin kuin vain pelkkä yhdyntä. Voi olla jopa ilman yhdyntääkin nautittavaa seksiä.
olen minäkin. Ja toiseta voi pitää hyvänä ilman naimista monellakin tavalla8vaikka kivaahan se on..), jos vaan haluaa.Jos tajtoo panostaa suhteen elossa pysymiseen ja läheisyyteen,keinojakyllä löytyy.
Itselläni tilanne, että kohta 20 w yhdessä ja reilusti yli 10 w seksittä,siis ilman minkäänlaista hellyyttä, toisen fantasioiden jakamista jne. Syitä on varmaan monia, suurinosa orvien välissäYhtä suuri osa syitä omien korvien välissä miksi en tästä ole lähtenyt.Varmaan suurimmat syyt monenlaiset muut yhteiset sitoutumiset ja halu tajuta mitä toisen pään sisällä ja elämässä tapahtuu..muttarajansa kaikella.
Meillä halut ei kohtaa muutenkaan:Olen paljon leikkisämpoi, kokeilunhaluisempi ja uteliaampi kun puoliso.Ehkä se juuri onkin pelottanut toisen pois vaikka en kyllä mielestäni ole painostava tai tunkeileva.
Eniten seksissä kaipaa nyt un sitä ei ole, juuri toisen tyydyttämistä, hellimistä ja toiselle hyvän tekemistä.Sen kautta saa itselleenkin yleensä sen mitä haluaa :)
Sanoisin alkuperäiselle kiroittajalle,että haervoin asiat enää ilman ulkopuuolista apua loksahtavat paikoilleen.Jos on lisäksi muita ongelmia painamassa omaa mieltä,toisen mieltä ja yhteiseloa, kannattaa tietyysti alkaa ensin selvittää niitä.Seksin ajatteleminen muutenkin kuormittavassa elämäntilanteessa on liikaa vaadittu.Itasensä pitää jaon oikeus hoitaa kuntoon.
Yhteiset pelisäännöt selviksi,keskustelua vaikka väkiskn.Seksillä kiristäminen ei johda mihinkään mutta keskustelemisella kkristäminen voi johtaakin ,ainakin keskusteluun:)
Mutta itseään ei kannata loputtomiin rääkätä.Vaikka sanotaan,ettei asiat vaihtamallaparane, voi seuraavassa suhteessa välttyä ainakaan samoilta ongelmilta.
Miten olet päässyt seksin puutteen kanssa sinuiksi? Vai onko prosessi vielä kesken? Onko jotain korviketoimintoja tullut puutetta lievittämään? Jaksatko elää arkea miehen kanssa
tavallaan kuin sisaruussuhteessa tai kuten kämppäkaverit joilla on yhteinen ruokahuolto.
Tämä keskustelu saattaa auttaa myös alkuperäistä kirjoittajaa, jolle valmiiden vastausten antaminen on mahdotonta. Jokainen vastauksen kirjoittaja peilaa asiaa omista kokemuspohjista lähtöisin olevilla näkemyksillään. Usein vain se ei sovellu siihen tapaukseen, mihin sitä tarjotaan.
Uskallan silti minäkin muutaman neuvon antaa alkuperäiselle kirjoittajalle. Usein tässä tilanteessa omakin ajatus alkaa kiertää aina vain pienempää kehää, ja ongelma paisuu kohtuuttoman suureksi, eikä ulospääsyä tahdo löytyä. Koita kartoittaa teidän tilanne jonkun ulkopuolisen(ammattiauttajan) kanssa kokonaisvaltaisesti. Vaikka vaimosi ei suostuisikaan lähtemään mukaan, mene yksin. Jo pelkkä puhuminen asiasta, ja avun hakeminen voi helpottaa vähän. Ei haeta syyllisiä vaan syitä. Ulkopuolinen saattaa nähdä jotain sellaistakin, jolle sinä olet tullut jo sokeaksi.
Näin saattaa selvitä uusia asioita, joiden pohjalta voit tehdä valintasi. Oli se sitten mikä tahansa.
Onnesi seksin puute ei heti tapa, vaikka se tekee elämän helvetiksi parisuhteessa.
Lämmittää todella mieltä kaikki nämä asialliset vastaukset! Odotin lähinnä jotain "räkänokkien" heittämiä "vedä käteen, luuseri" -tasoisia juttuja. Täällähän on fiksua porukkaa, ja voin sanoa että näitä luettuani on olo jo paljon parempi.
Olen yrittänyt saada vaimoa terapiaan, mutta ei onnistu. Noin vuosi sitten keräsin rohkeuteni ja lähdin yksin lääkäriin juttelemaan. Yllätyin itsekin miten paljon asia minuun vaikuttaa, purskahdin itkuun siellä lääkärin edessä, iso karski mies! En itke juuri koskaan, mutta olin hautonut asiaa yksin niin pitkään, pelkkä kertominen jo auttoi.
Jos vaimo ei ole valmis kuuntelemaan mua ollenkaan, jos se ei laita tikkua ristiin vaikka asia on mulle näin tärkeä, aion ottaa eron. Helppoa se ei tule olemaan ja tulen varmasti katumaan päätöstäni, rakastan vaimoani ihan yli kaiken mutta... ei tämä ole mikään rakkausliitto, tai edes toimiva sellainen, jos toisesta tuntuu kaiken aikaa pahalta. Tunnen itseni haluineni ihan ihme pervoksi, mutta tämä on tilanne enkä voi enää sulkea siltä silmiäni.
Nostan siis kissan pöydälle, katsotaan miten vaimo reagoi. Toivottakaa onnea.
En tiedä lohduttaako, mutta et ole yksin taistelemassa tämän ongelman kanssa. Meitä on paljon. Kaikki me olemme omalla tavallamme joutuneet pääsemään asian yli, ja pysymään sinuina itsemme kanssa.
Sanoisin vielä, kun asia on ollut noinkin kauan vireillä, rauhoita ainakin Joulun seutu, ennen kuin alat selvittelemään asiaa pidemmälle.
TOIVON VILPITTÖMÄSTI ASIOIDEN SELVIÄVÄN PARHAIN PÄIN NYKYISESSÄ SUHTEESSA !!!!!
HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA !
Kiitos, samoin! Ei pidä luovuttaa... Hienoja ihmisiä täällä... hyvää joulua! :)
Tällainen juttu, mitä et ehkä ole tullut ajatelleeksi ja mikä ei luultavasti pidä paikkaansa, mutta on hyvä sanoa silti: Onko 100% varmaa, ettei vaimosi lapsuudesta löydy seksuaalista hyväksikäyttöä?
Usein hyväksikäyttö "muistuu" mieleen vasta, kun muut elämän asiat ovat järjestyksessä, etenkin jos hyväksikäyttö on tapahtunut uhrin ollessa hyvin pieni. Yleinen hyväksikäytön alkamis-ikä on 3-5 vuotta, useimmiten tekijä on jompikumpi vanhemmista tai vanhempi suvun jäsen. Suurin osa tekijöistä on miespuolisia, mutta naisiakin on joukossa.
Jotkut väittävät, ettei ns. "aktiivista unohtamista" ole olemassa. Minä olen eri mieltä, sillä olen kokenut "unohtamisen" itse ja kokemani hyväksikäyttö on todistettu, ts. tekijä tunnusti, kun hänet vietiin oikeuteen.
Seksuaalisesti hyväksikäytetyillä on usein ongelmia seksielämässä, sillä he saattavat kokea seksin uhkaavana ja pelottavana asiana, vaikka siitä nauttisivatkin. Pelko saattaa tulla kesken seksin, jolloin hyväksikäytetty muuttuu yhtäkkiä poissaolevaksi, vihamieliseksi tai alkaa itkeä. Pelko saattaa tulla myös vasta seksin jälkeen, kun hyväksikäytön jälkeiset tunteet sekoittuvat nykyhetkeen. Joskus hyväksikäytetyt kärsivät vaginismista, jolloin yhdyntä on mahdotonta.
Tulin tätä ajatelleeksi, sillä minusta oli omituista, että vaimoasi "ällöttää" jopa sinun itsetyydytyksesi, vaikka ennen teidän seksielämänne oli kuulemma mukavaa ja vapaata? Jos on stressiä, on normaalia, ettei energiaa riitä seksiin - mutta mielestäni ei ole normaalia, jos kaikesta seksistä muistuttavasta tulee "ällöttävää".
Ja hyväksikäytöstä puhuminen voidaan kokea niin hävettävänä ja vaikeana, ettei millekään seksiterapeutille uskalleta mennä. Ei se ole helppoa, jos ei asiat ole omankaan pään sisässä millään tavoin järjestyksessä. Ja voi pelottaa myös se, muuttuuko itse iljettäväksi oman miehensä silmissä?
Älä ota tätä pahalla - kunhan arvelin? Hyväksikäytettyjä on kuitenkin niin paljon, että jokaisesta isommasta koululuokasta löytyy tilastojen nojalla ainakin yksi.
Jos suhteenne on muutoin noin hyvässä kunnossa, että halia ja pussaskelua riittää, te varmasti rakastatte toisianne. Tuskin vaimosi näin ilkeydestään tekee, kun näkee miten hankalaa tämä on sinulle ja miten tämä ongelma syö suhdettanne.
Äläkä mene vieraisiin. Tee niinkuin kunnon mies, ota ero ensin ja mene vasta sitten. Yksi nainen kerrallaan.
Toivon, että hyväksikäytöstä ei ole kohdallanne kysymys. Toivon myös, että ongelmanne ratkeavat niin, että molemmilla olisi taas kivaa ;) Olet hyvä ja fiksu mies, tsemppiä!
kissa
hyväksikäytöstä ei ole kysymys..se on rankkaa selvitettävää ja asian kanssa pitää jaksaa elääö loppueläm.Tosin saattaa helpottaa ottaa asiat aktiiviseen käsittelyyn baikkaaluksi elämä menisikin täysin helvetiksi.
Syitä voisi olla mnia muitakin. rakastuminen / ihastuminen toiseen, syyllisyys omasta vanhasta jutusta, rakastuminen/ ihastuminen naiseen, selvittämätön oma seksuaalinen suuntautuminen, yleensäkin häpeä seksuaalisuutta tai naisena olemista kohtaan, masennus8ei mikään pikku juttu..) tai yleensäkin parisuhteen muut ongelmat ja ristiriidat. Ehkä seksillä panttaaminen on ainoa keino,jolla vaimosi kokee tulevansa kuulluksi..en tiedä.
Meilläkin toisen kiinnostus vaan hiipui ihan huomaamatta.Sanoo,että kaikkia kohtaan.Koita siinä sitten selvittää asioita kun temperamentti ja libido ovat ihan eri planeetoilta.
Sanoisin,että älä nyt ainakaan ljuovu omista haluistasi, omista leikeistäsi.Minä tein niin liian kauan ja maksoin siitä rankalla masennuksella.Kumppanin tilanne ei siitä huolimatta parantunut yhtään,eikä toista voikantaakaan loputtomiin.
Pettäminen voi olla ihan ok mutta tuskin vaimosimielestä.Hän haluaa pitää sinut itsellään suojassa,kuin veljenä tai ystävänä.Olisi liian rankka paikka alkaa toteuttaa aikuisen seksuaalisuutta avoimesti toisen kanssa. Älä ainakaan tee sitä tutun/ystävän kanssa,vaan mieluummin vieraan,kertapanoa.Ota useampi kertapano,joita et enää tapaa mieluummin kuin yksi suhde tai suhteen tapainen.
Mutta sitä ennen vaadi vaimoa tilille ja selvittämään rajat.
Onhan toi käynyt mielessä, ja olen asiasta vaimoni kanssa puhunutkin. Hän kuitenkin vakuuttaa ettei siitä ole kyse, eikä esim. itkua tai vastaavaa ole koskaan ilmennyt rakastelun aikana. Vaimo kyllä nauttii silminnähden kunhan "viitsii" siihen puuhaan ryhtyä. Stressiä hän syyttää, ja keskittymiskyvyn puutetta. Mutta miksi hän ei ota minua lainkaan huomioon, edes joskus? Jos kerran tietää miten tärkeä asia on minulle, luulisi että edes joskus haluaisi yllättää...
täällä palstalla nainen kyseli että saako pettää kun mies ei anna tarpeeksi.Naisten vastaukset olivat tähän lähes poikkeuksetta,että petä vaan,se on sun oikeus kun mies ei anna.Nyt kun mies kyselee samaa asiaa,niin naiset neuvovatkin ihan eri tyylillä.Eli naiset siis saavat pettää,mutta miehen on sopeuduttava vain tilanteeseen,sika on jos pettää vain siksi että nainen ei anna.
Järkeviä vastauksia täällä on keskimäärin. Tietysti seassa joku ihmeellinen tyyliin "no meillä menee seksi tosi hyvin ja mä oon se joka ruinaa mut älä sä mee pettään. mut jos sul on ongelma niin jätä se hei?!?" mutta tällainen kommentti kertoo vaan kirjoittajansa kokemattomuudesta, mustavalkoisesta elämänkatsomuksesta ja kyvyttömyydestä asettua toisen rooliin.
On totta, että naiset osaavat myötätuntea naisten ongelmat paremmin ja heidän vastauksensa ovat sitä tasoa. Nainen voi jopa kannustaa naista pettämään kun mies saa käydä ennen tätä oikeutusta kaikenlaiset koukerot läpi täällä ja parisuhteessaan. Näinhän se on miehilläkin.
Naisten varautunut asenne johtuu siitä, että heidän oletusarvonsa on "Mies on epäkypsä"
Miesten varautunut asenne johtuu siitä, että heidän oletusarvonsa on "Nainen vaatii kaikenlaista"
Ei ole pakko lähteä vedätettäväksi, eikä muodostaa joka asiasta sukupuolten välistä taistelua vaan neuvoa niitä, jotka kysyvät.
EI SAA PETTÄÄ!!!!!! ITSE OLEN TULLUT PETETYKSI ENKÄ OLE PÄÄSSYT VIELÄKÄÄN SIITÄ YLI..SATTUU!!!
ÄLÄ PETÄ!!!! PUHU MIELUMMIN ASIASTA...jos pystyt sanoon että mietit jopa pettämistä niin sano mut jos et niiku veikkaan ni sano jotain sinnepäin et se ymmärtää missä mennään..mut pettään älä ala!!!
t.m
Entä jos emme löydä tähän koskaan ratkaisua? Rakastan kuitenkin vaimoani ja haluaisin jatkaa elämää hänen kanssaan, mutta seksin täydellinen puute on aika kova hinta.
Vaimo ei tule ikinä suostumaan "toisiin naisiin". Jos pettäisin, en voisi sitä ikinä hänelle kertoa. Mutta entä jos avioliiton ulkopuolinen "seksisuhde" pelastaisi liittomme? Saisin sillä tyydytettyä nämä lähes naurettaviin mittasuhteisiin kasvaneet tarpeeni, ja vaimo tarjoaisi minulle kaiken muun mitä toimivassa suhteessa on?
Fakta on se että ilman seksiä en jaksa enää pitkälle, iskee jokin masennus tai vastaavaa. Olen itsekin yllättynyt miten vaikeaa tämä minulle on. Jos ratkaisua ei löydy enkä pysty eroamaan, saattaa ainoa vaihtoehto olla pettäminen, salaa. Se on vastoin uskollisia periaatteitani, mutta siitä tuleva morkkis olisi varmasti pienempi kuin tämä jatkuva puute ja oman seksuaalisuuden häpeäminen.
Miltä tuntuisi, jos järjestäisitte ensivuoden puolella viikon- tai mieluummin kahdenviikon lepoloman(vain te kaksi). Ilman mitään paineita ja vaatimuksia. Katsoisit auttaisiko täydellinen rentoutuminen herätämään kiinnostuksen taas sinuun. Sitä ennen voisitte keskustella siitä mikä aiheuttaa stressin hänelle, voiko, ja halutaanko sille tehdä jotakin. Arvokeskustelu siitä, mitkä ovat teidän elämän ja parisuhteen kannalta tärkeimmät asiat.
Koska itse myönnät, että pettäminen aiheuttaisi ison morkkiksen, ÄLÄ PETÄ. On parempi tässä tilanteessa, kun tunteet vellovat muutenkin, että voit katsoa itseäsi peilistä suoraan silmiin. Vaikka sen pystyisit toiselta salaamaan,
et pysty kuitenkaan itseäsi pettämään. Tärkeintä kuitenkin sinun itsesi kannalta on olla sinut itsensä kanssa. Asia on ratkaistava muilla tavoilla.
Harkitse rauhassa!! Ei tässä kuukausi- tai kaksi ole pitkä aika jos lopputulos tyydyttää.
Uskomatonta porukkaa täällä! Väitetään ettei näiltä palstoilta kannata mitään apua hakea, mutta täällähän on todellakin liikkeellä elämänviisaudella varustettua porukkaa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo, eiköhän tää tästä! Pääasia etten luovuta... meinasin nimittäin jo luovuttaa. Tuntuu jo paremmalta. Kiitos.
Majoitus 24h. - 1000eek / 70eur
Sauna 1h.- 500 eek / 35 eur
Escort palvelu hieronta 1h.- 1000 eek / 70 eur Gallery
Viikonloppu - 15,000 eek / 1000 eur (Perjantai -> Sunnuntai)
Striptiisi - Imainen
Kaikenlaisia show-esityksiä tarjolla!
Polttarit, syntymäpäivät ...
Baari avattu 24h.
Ensimmäisen luokan palvelu!
http://escort.style.ee/services_fin.htm
Käännetään asia näin päin.
Miten vaimosi näkee teidän- ja oman tilanteensa? Onko hänellä minkälaiset mahdollisuudet vaikuttaa työkiireisiinsä? Mitä hän haluaa työltään ja perheeltään? Vaivaako nykyinen tilanne häntä? Haluaako hän muutosta tilanteeseen, jos haluaa niin minkälasen?
Tähän tuli kirjoitettua paljon kysymyksiä, eikä yhtään vastausta. Vastaukset jo näihinkin kysymyksiin auttavat ymmärtämään hänen näkemyksiään eteenpäin.
Meillä on vähän sama vika - tosin harrastamme säännöllisesti seksiä ja olen sihen tosi tyytyväinen MUTTA haluni ovat suuremmat kuin miehelläni. Tilanne tuntuu välillä tosi ikävältä mutta ei varmasti pitäisi valittaa kun meillä on vain viikkoja välissä. Toisaalta olemme ollet vain muutaman vuoden yhdessä ja olen siitä syystä kovin huolestunut, että mitä sitten kun kerrat taas vaan entisestään harvenevat. Mieheni syyt ovat samat kuin vaimosi: väsymys, stressi jne. Uskon , että ovatkin hän kun on tosi halukas jos pirteämpi. Suhteemme on muuten hyvä ja olemme keskustelleet naimisiinmenosta ja lapsista. Tuntuu kauhean itsekkäältä ajatella vain seksiä mutta se on minullekin tärkeä asia. OLemme keskustelleet asiasta ja todenneet, että mieheni vain haluaa harvemmin. Muuten sovimme seksuaalisesti hyvin yhteen. Uskon, että monet kärsivät samanlaisesta ongelmasta. Tottakai voi itseään tyydyttää enkä kyllä itse menisi pettämään, mutta tuntee itsensä huonoksi jos toinen ei halua ja tulee usein torjutuksi. Omasta kokemuksesta tiedän, että painostaminen vain pahentaa asiaa. Rakastan miestäni ja haluan yhteistä tulevaisuutta, mutta mietityttää tämä asia ja olen jopa harkinnut onko hän minulle yleensäkään sopiva erilaisten halujen vuoksi?Toivottavasti saatte asianne kuntoon. Onko muilla kokemuksia miehen pienemmistä haluista?
ei munkaan muija mittää seksii haluu joten mää nussin muita