Mikähän siinä on? Mä olen tällä hetkellä tällanen lihava pullamössö-koneriippuvainen-teini, jolla ei ole kunnon elämää tai kavereita, käytän aikani lähinnä tuleaisuuden haaveiluun/fantasiointiin.
Tällanen on mun tulevaisuuden haave.
1.Mulla olis (mun mielestä) kunnon työ kuten poliisi tai sotilas.
2.Mulla olis kaunis vaimo ja kolme tai neljä lasta.
3.Mulla olis autona vuoden 1976 Ford Gran Torino.
4.Mulla olis suht.koht. iso omakoti talo.
5.Mun perheellä ei olis raha-ongelmia.
6.Ja kaukista paras, joisin kaljaa pintistä talon terassilla ja ajattelisin kuinka hyvin mun elämä on mennyt....
mutta ei, olen tällä hetkellä numerossa "0", ja olen tällanen lihava pullamössö, ilman kunnon muistoja tai kunnon elämää.
Ps. sori, tää piti purkaa jonnekkin, onko kellään muulla koskaan ollut tällaisia haaveita tulevaisuudesta yms.?
Tällanen on mun tulevaisuuden haave.
1.Mulla olis (mun mielestä) kunnon työ kuten poliisi tai sotilas.
2.Mulla olis kaunis vaimo ja kolme tai neljä lasta.
3.Mulla olis autona vuoden 1976 Ford Gran Torino.
4.Mulla olis suht.koht. iso omakoti talo.
5.Mun perheellä ei olis raha-ongelmia.
6.Ja kaukista paras, joisin kaljaa pintistä talon terassilla ja ajattelisin kuinka hyvin mun elämä on mennyt....
mutta ei, olen tällä hetkellä numerossa "0", ja olen tällanen lihava pullamössö, ilman kunnon muistoja tai kunnon elämää.
Ps. sori, tää piti purkaa jonnekkin, onko kellään muulla koskaan ollut tällaisia haaveita tulevaisuudesta yms.?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Haaveita pitää olla, mutta toisaalta niiden toteuttamiseen tarvitaan kunnianhimoa ja osittain onneakin, joten harvan ihmisen KAIKKI haaveet täyttyvät.
Jos nyt puhuttasi haaveista, niin:
Toivoisin että olisin ihan normi tavis, rakennusmies tai jotain. Rakentaisin kuumalla kesäpäivällä penskoilleni kesämökin flanellipaidassa hihat käärittyinä.
Asuisin itserakentamassani talossa perheeni kanssa.
Ja sitten vielä yksi asia(saattaa kuulostaa oudolta tai häiriintyneeltä, mutta): olisin sotaveteraani, olis ollu joku sota yms. ennen lasteni syntymää ja saisin sitten kerroskella lapsenlapsilleni keinutuolissa sotajuttuja piippua poltellen... AI AI... SE se vasta olisi elämää.
"Ja sitten vielä yksi asia(saattaa kuulostaa oudolta tai häiriintyneeltä, mutta): olisin sotaveteraani, olis ollu joku sota yms. ennen lasteni syntymää ja saisin sitten kerroskella lapsenlapsilleni keinutuolissa sotajuttuja piippua poltellen... AI AI... SE se vasta olisi elämää."
Voi ehkä ajatuksena tuntua tosi makeelta, mut ainoo vaan että sodassa käyminen on kyllä ihan jotain muuta kun kivaa, voi jättää erittäin pahoja traumojakin, jolloinka niitä ei välttämättä haluaisi niin muistella, siinä kun on niin moniakin vituttavia taustatekijöitä, jotka siitä tekee niin ylihajottavaa. Tosin kyllähän aika aina vähän kultaa kans muistot.
- Raatamalla ansaittu näyttelijäura
- Tummaihoinen aviomies
- Homoseksuaalinen adoptiopoika (ei ehkä ihan yleisin haaveiden unelmalapsi. Inhoan lapsia, että sikäli vähän kumma valinta haaveisiin)
- Semmoinen kiva omakotitalo
- Ei rahaongelmia
- Hyvä terveys
Oi autuasta elämää... :)
Aluksi meinasin ivailla noista mustias-homo-skidi -jutuista, mutta sitten ajattelin kahdesti ja päädyin sitte kirjoittamaan omani tänne.
-Koska tuo yks heppu kirjotti siitä-sotaveteraani jutusta, niin mä haluaisin olla joku traumaattinen alkoholisti-luuseri-veteraani, joka sitten nousee ihan pohjalta normaali ihmisten haaveisiin, eli perheeseen, lapsiin, vaimoon yms.
(vähän niinku jossain leffassa)
Tahtosin olla sellanen rankka, traaginen ja kovia kokenut tyyppi.
miks haluisit? ei se oo kivaa. mun iskä on hylänny mut ilman syytä, se inhoo mua vaikken oo sille mitään tehny, vaari ryyppää, mummo on skitsofreenikko, toinen mummo ei välitä musta, puoli äiti on ilkee hullu joka inhoo mua ja mä sitä, mun puoli iskä on kans hullu skitsofreenikko joka on pilannu ison osan mun elämää. serkku kuoli. asutaan ahtaasti kerrostalo asunnos. pieniä raha ongelmia. koulu on stressaavaa. inhoon sitä. melkein sain alotettuu suhteen mutta se kaatui sit omaan ujouteen. sellasta.
miks ihmees haluisit huonon elämän??? saat mun oman jos haluat.
mua huvittais aina välillä juoda itteni hengiltä mutta en halua. pysyn kovana.
En sanonut haluavani huonoa elämää, haaveena vaan olisi joutua paskaan tilanteeseen, että vois nousta siitä ylös ja olla ylpee ittestään...
Se olisi tosiaan hienoa... Selvitä jostain mahdottomasta asiasta. Ja kertoa siitä jollekin, joka tosiaan kuuntelee eikä odota phuvani loppuun, jotta saisi itse kertoa omat juttunsa.
Kaiken kokemani jälkeen olen tullut siihen lopputulokseen, että ainoa toiveeni on
1. Minua vainonneet saavat rangaistuksen teoistaan ennen omaa kuolemaani.
"If you prick us, do we not bleed?
If you tickle us, do we not laugh?
If you poison us, do we not die?
And, if you wrong us, shall we not revenge?"
Pitäisi pyrkiä elämään ja jättämään menneeseen menneet.
Anteeksi on vaikea antaa.
Mutta näin Pääsiäisenä voi huomata ettei se todellakaan mahdottomuus ole edes meille ihmisille.
Itse asiassa ruokkii sitä vieläkin enemmän. Rangaistuksetta jättäminen on sama kuin palkitseminen pahasta.
Annetaan ihmiselle anteeksi mutta pyritään kertomaan ettei ole järkeä jatkaa huonojen tekojen parissa.
Ei anneta anteeks kusipäille ja that's it.
Ihminen voi aina muuttua suuntaan tai toiseen.
Annetaan mahis.
kun ihmistä rangaistaan teoistaan, jos silloinkaan. Ei tiikeri pääse pois raidoistaan, vaikka maalissa uittaisi.
voivat ajaa muutokseen.
Itse uskon Jeesukseen kohti kääntymisen auttavan ihmistä niin monell tavalla.
Temperamentti ja muutenkin tietty tapa käsitellä asioita voi säilä mutta ihminen voi silti muuttua paremmaksi ainakin hylkäämällä vanhat tavat.
für immer und immer ja siitä ei pääse mihkään, halusit tai et. Ja teot on aina tehty, teot, jotka hyvinki saatto pilata jonku toisen elämän koko loppu ajan. Teot, jotka saatto johtaa toisen itsariin. Miks helvetissä siis antaa anteeks? Ei niille saa antaa anteeks.
Mun mielestä, kukaan ei ansaitse anteeksi antoa täällä maan päällä, mutta tuolla ylhäällä(helvetti, mä toivon, että siellä todellaki on joku) se anteeksi anto saatetaan ansaita.
Mutta kysyn sulta "ins verderben" jos joku ajais sun pikkusiskos(jos sulla sellanen on) päältä autolla, jos vaikka aurinko häikäsis ja siskos juoksis keskeltä tietä, niin sun mielestäskö se kuski pitäis tappaa kidutuksen jälkeen? Niinkö? Eikö ole sun mielestät ns. "lieventäviä asianhaaroja"?
Kuka puhu kidutuksesta? Kuka puhu tappamisesta? On eri asia olla antamatta anteeks ja tappaa. Kai tajuat sen eron? Anteeks en antais koskaan, mutta miks mä menisin sen kiduttamaan ja tappamaan? Olen myös kuolemanrangaistusta vastaan. Anteeks en anna, mutta en mä halua kaikkia ihmisiä tappaa maailmasta. Kyllähän aika moni sitte sais maksaa kaiken hengellään. Ei se sellanen onnistu. Ja ei siellä yläkerrassa ketään ole. Gott ist tot!
Se oli vain esimerkki, se kiduttaminen ja tappaminen. Mikäs sulla muuten on kuolemanrangaistusta vastaan?
Otetaan vaikka ESIMERKIKSI Antti Veikko Jalmari Siltavuori, alias JAMMU-SETÄ! Se tappoi ne kaks skidiä ja oli kuulemma raiskannut useammanki tytön, MIKSI SELLAISEN PITÄÄ ANTAA ELÄÄ? Ajattele asiaa vaikka niiden lasten vanhempien kantilta, tahtoisitko sä, että pedofiili, joka tappoi ja raiskasi lapsesi, elää täysin kansalaisten verorahoila hyysättävänä omassa telkkarilla varustetussa huoneessa, joka on turvallisempi, ku sun oma elämäs? Paitsi että olisihan toinenkin vaihtoehto, EU kieltää kuolemanrangaistukset (vaikka eihän EU sääntöjen rikkomisesta saa mitään rangaistusta, korkeintaan huonon maineen), kuka sanoi, että valtio tappaa? Laitetaan Jammu vaan muiden vankien keskelle hakattavaksi.
En usko että kaikki Skin-Headit ja sadistit kovin paljoa hekään pitävät pedofiileistä. Jammuhan pääsi sinne omaan turvapaikkaansa sen takia, koska häntä pahoinpideltiin niin paljon normaali vankilassa.
Ps. meni kyllä aika paljon asian vierestä, mutta silti.
a) Sä oot ite murhaaja, jos sä tapat jonku kuolemanrangaistuksella.
b) Se typpi pääsee liian helpolla. Parempi olis mädättää vankilassa. Sanoinko mä, että mä tykkään siitä, että vankejen olot on niin hyvät? Parempi olis keskitysleirin kaltanen paikka. Saisivat tehä työtä koko ajan ja nähä nälkää ja kupsahtaa tauteihin tai nääntymykseen. Kato sillon ei ite ole tappanut sitä tyyppiä vaan luonto hoiti omansa. ;)
c) Joskus sitä tuomitaan syytön kuolemaan. Niitä on julkisuudessa sellasia tapauksia, jossa on syytön ollu death row'ssa ja sitten onkin se oikea syyllinen löytynyt. Miltä susta tuntuis saada kuolemantuomio tietäen olevas täysin syytön?
Ei kaikissa asioissa voi/tarvitse ajatella, mikä on oikein, tai mikä on väärin. Sä olisit valmis kiduttamaan vankeja paskoissa oloissa työleireillä.
Eikös se olisi sopiva rangaistus, että tyyppiä pidettäis melkein tyhjässä huoneessa, ilman mitään virikkeitä/ärsykkeitä aina tiettyyn aikaan asti, eli tarkoitan, että ns. "tutkinta-aikaa" olis vaikka sellaset 10-vuotta. Jos todisteet osoittavat tyypin syylliseksi, niin ehkäistäisiin ainakin se, että viaton tapettaisiin.
Ja kyllähän se syyllinenkin siinä kärsii AIVAN ´tarpeeksi huoneessa, jossa ei ole tilaa liikkua...vai kiistätkö?
No toivottavasti vaan et meinannut ampua heitä ja sitten itseäsi vessassa kun tulee pupu pöksyyn. Kuolemasi jälkeen olisit vain lyhyt analyysi oppikirjassa -- joku "tapaus Ö" josta tulevat psykologit ja sosiologit tekevät analyysejä ja vähätteleviä kommentteja tunneilla. Vanhempiasi kytättäisiin kuoleman jälkeen ja olemassaoloasi käytettäisiin tekosyynä tehdä rajoituksia toisten ihmisten arkipäivän elämään. Loppujen lopuksi et saisi teostasikaan vähäisintäkään kunniaa, vaan sen saisi lopulta "epäsuosiollinen sosiaalinen ympäristö", "monien epämiellyttävien sattumien summa" ja "vajaavuudet valvonnassa", uhuhuhuhuhu
Hyvä ehdotus! Nyt jos saatais kaiken maailman kukkahattutädit ja sosialistit tajuamaan, ettei vankejen tarvi saada 52 tuuman telkkua 300 eri kanavalla. Ja kyllähän se syytön siinäkin kärsii, MUTTA saa ainakin pitää henkensä. Enemmän se siinä kärsii jos se death row'lla oottaa 10 vuotta ja joka päivä jännittää, tuleeko se telotuspäätös vai pitääkö vielä enemmän odottaa.
Saapas, ja sitä saa just niissä oikeissa piireissä, just niissä piireissä, jotka on avannu silmänsä ongelmille ja haluaa muutosta. Just nuo tapaukset lisää meiän halua muuttaa tätä yhteiskuntaa paremmaks. Just nuo antaa meille enemmän voimaa tehä omia ratkasuja, joilla vois mahdollinen muutos toteuttaa. Kuka lähtee media-alalle, kuka lukee lakia, kuka hakeutuu politiikkaan. Se on vaan tää massa, joka estää kaiken positiivisen kehityksen, joka tälläsen tapauksen jälkeen olis mahdollista tehdä. Ei siitä sitten enempää, tulis muuten niin pitkä viesti.
Kuitenkin, ajattele nyt tosissas, siellä olis sellanen luukku, josta sais VÄHÄN ja YKSINKERTASTA ruokaa(ei tartte välittää vitamiineista, tai ph-arvoista yms.)
En usko, että jammuakaan paljoa harmittaa lasten tappaminen, ku pääse omasta homeisesta mökistään puhtaaseen koppiin, täyshoitoon.
Jaa siinä olis se plussa puolikin, että jos joka tyypille olis sellanen metri kertaa 2-metriä koppi, niin sinne mahtuis enemmän niitä vankejakin.
Vankeja ei tarvi tappaa yhteiskunnan toimesta (yhteiskunnalle paskin tehtävä on olla kostaja muiden puolesta, jokainen saa itse kostaa omat asiansa jos haluaa). Mutta ei niilä vangeilla tarvi olla hyvätkään olot. Miks tarvis? Ne on yhteiskunnan pohjasakkaa! Voisivat olla mun puolesta leivällä ja vedellä täysin virikkeettömässä, pimeässä pienessä kopissa. Siinähän kärsivät, mitä tekivät paskaa? Jos tekee mieli tehä jotain rikollista, eikä halua joutua tollaseen koppiin, niin voi sitten vetää ittensä narun jatkeeks.
Kuka kasvaa ulos aatteistaan, kuka menee naimisiin ja hankkii lapsia, kuka laittaa seuransa symbolit pois näkyviltä, kuka vaan ei jaksa välittää ja unohtaa koko jutun. Näin on käynyt monille ituhipeille, äärivegaaneille, himouskovaisille, ja lopulta monille kaltaisillesi. Ne loput jotka jäävät, ovat alaviite alakulttuurien maailmassa jossa kilpaillaan keskittymiskyvyttömien lampaiden huomiosta. Ja siinä maailmassa muuten olen mä, tarjoamassa pehmeitä, ystävällisiä sanoja ja helposti nieltäviä totuuksia niille lampaille. Ja toisin kuin sinä, minä rakastan niitä lampaita.
Nähää sit siellä, ellet ole vielä luovuttanut. Mä olen mahdollisesti siihen mennessä valtion rahoittamassa kehitystiimissä veistämässä jotain projektia jolla saada teidän noviisit lopettamaan itsensä tappamisen, kuitenkin melko tyytyväisenä siihen millä mallilla maailma on :3
Ihan säälittää tollanen massaan vahvasti kuuluminen. Tyytyväinen tähän maailmaan? On sulla oudot huvit. Avaa silmäs. Kerran se kirpasee, sitte onki paljon helpompi olla. Et enää niele kaikkia niitä valheita, joita sulle syötetään, pureskelematta ensin oikein kunnolla. Et uskokaan, kuinka kivalta se tuntuu. Voit sitten kattella ihmisiä, jotka sokeana on johdateltavissa kaikissa asioissa. "Näin sun pitäs tehä, näin sun pitäis tuntea". Jos avaisit silmäs, voisit vihdoin sanoa ei. Voisit vihdoin ajatella omilla aivoillais. Säälittää kun ihmiset hukkaa aivokapasiteettinsa ajattelematta mitään, mennen siitä, missä aita on matalin.
Ah ja voih, mutta minähän olen jo kerran rämpinyt tuossa suossa! Kaikkea vastaan piti porskuttaa vastaan, kaikki asiat piti kärjistää ja piti inhota kaikkea mistä muut pitivät jotta en vaan muistuttaisi typerää, naiivia valtaväestöä jota mielestäni tiirailin jostain tosi korkealta. Mutta sitten siitä tuli tylsää. Tajusin, että tekosyiden keksiminen jokaisen ihmisen ylenkatsomista varten rajoitti turhaan ajattelemista. Koska olin huomannut niin paljon yhtäläisyyksiä minun ja muiden ihmisten välillä, ylenkatsominen oli käynyt niin monimutkaiseksi ettei siitä ollut enää edes hyötyä minulle. Joten sen sijaan että olisin epätoivoisesti yrittänyt eristää ajatukseni muista ja teeskennellä että minun ei tarvitse kokea ihmismassassa oloa tietääkseni miten paskalta se tuntuu, otin haasteeksi hypätä mukaan ja samalla säilyttää itsetietoisuuteni. Jokunen viisi tai kuusi vuotta on kulunut, tyytyväisesti kellun vielä pinnalla.
Minä en ole menossa enää takaisin tohon sun kömpelöön räpiköimiseen, en kai nyt enää kun olen oppinut käyttämään tätä järjestelmää hyväkseni sekä myötäilemällä että vastaan panemalla. Niin kauan kuin minä saan siitä jotain mielihyvää, käytän aivokapasiteettini tämän järjestelmän ja kaikkien ponnahduslautana käyttämieni ihmisten suojeluun ja ohjailuun omalla melko huomaamattomalla tavallani. Miun ei tarvitse periaatteen vuoksi aina vain sanoa sanoa "ei", kun voin sanoa "ei", "juu", tai "ehkä".
Joo mutta hei, tsemii hirveesti vaan sulle -- on varmaan aika rankkaa pelata kivi-paperi-sakset -peliä pelkkien saksien kanssa
Todellinen kosto tehdään teon mukaan. Nöyryytyksestä pilkkavideioita YouTubeen, puutarhan tuhoamisesta nurmikon suolaaminen, ihmishengestä tekijän henki.
ryhmään, joka ohjailee muita ihmisiä? Tekee susta vielä paskemman ihmisen mun silmissäni. Tekee susta just sellasen, jota vastaan mä kapinoin kaikkein eniten. Te ootte niitä, jotka tän yhteiskunnan tuhoaa. Te ootte niitä, jotka koko ihmislajin tuhoaa.
NYT TAJUSIN!
Noilla sun viesteilläs ei näemmä ole edes oikeaa tarkoitusta, tahdot vaan olla sellanen ns. riidankylväjä.
Ihan oikeasti, sun elämästäs tulee aika paskaa, jos vastustat ja vihaat kaikkea muita paitsi ittees ja omaa aatettas. Jos sä vihaat edellistä kirjoittajaa, koska hän "kuuluu siihen ryhmään, jokaohjailee muita ihmisiä", niin mitä sä sitten teet? Kierrät palstalta palstalle huutamassa omia mielipiteitäs JOTKA EI KIINNOSTA KETÄÄN PASKAN VERTAA! Jos haluat olla kusipää, OLE, mutta siitä ei ole sulle oikeestaan mitään hyötyä.
Mulla ei ole, eikä varmaan tule koskaan olemaan mitään psykiatrin koulutusta, mutta voin sanoa, että sulla on oikeestaan vaan 2 vaihtoehtoa:
1. Muutan jonnekki erämaahan erakoksi, ja vihaat
koko maailmankaikkeutta ihan rauhassa.
2. Sopeudut tähän nykymaailmaan ja alat
ajattelemaan asioista muitakin ku haittapuolia.
Kukaan ei pidä nihilisteistä.
Toivottavasti itsetuntosi ei ihan muserru sinä päivänä kun honaat että sinuakin on välillä vedetty kuin pässiä narussa ilman että olisit huomannut siitä kärsiä. Meille kaikille tapahtuu välillä niin, sillä kun toimimme jotakuta vastaan, pelaamme samaan aikaan huomaamattamme usean muun osapuolen pussiin. Maailmassa ei ole vain minä ja sinä tai me ja te, vaan miljardeja ihmisiä joista jokaisella on oma agenda. Ja he muodostavat yhteisöjä joilla on omat agendansa. Ja sitten on vielä ties kuinka monta muuta eliölajia joista niidenkin kaikilla edustajilla on agendansa.
Minä tiedostan tämän, ja juuri tämä tekee maailmasta mielenkiintoisen. Epäilen että sinä et siitä ymmärtäisi mitään, sillä todennäköisesti tahdot eliminoida ihmiset jotka ovat eri mieltä kuin sinä, jolloin myös muuten tuhoaisit itsesi yksilönä. Tarvitset niitä "muita" ollaksesi jostakin erillinen.
Ja mitä paskuuteen tulee, minusta on suorastaan virkistävää että joku myös välillä inhoaa minua. Minusta kun tunnutaan pidettävän paljon enemmän kuin olisin koskaan olisin osannut aavistaa silloin kun olin samanlainen kuin sinä :3
Juu-u, juu-u...
"1. Muutan jonnekki erämaahan erakoksi, ja vihaat
koko maailmankaikkeutta ihan rauhassa.
2. Sopeudut tähän nykymaailmaan ja alat
ajattelemaan asioista muitakin ku haittapuolia.
Kukaan ei pidä nihilisteistä."
Anna mä määrittelen itelleni kolmannen vaihtoehdon, okei? (en tähän vaan yleensä) Sitä mä sitten toteutan.
että mä saan olla epäpidettynä ja yksin. Se on paljon parempaa ku olla jonkun kanssa ystäviä. Ei tarvi elää pelossa, että "mitä jos mä nyt loukkaanki sitä" tai "mitä jos se hylkää mut".
Jos mistään olen koskaan ollut nolona, niin ainakin siitä, että olen joskus ajatellut juuri tuolla tavalla. "Yksinäinen susi" -ajattelutapa ei vain toimi, ihmiset ovat kehittyneet sosiaalisiksi eläimiksi. Ilman monimutkaisia sosiaalisia suhteitamme, me eläisimme vieläkin puissa peläten päivänvaloa. Et ehkä halua myöntää sitä, mutta ilman ympäristön ja muiden ihmisten asettamia paineita ja sen aiheuttamaa sopeutumista, et olisi juuri mitään siitä mitä olet nyt. Ja jos ajattelet että niin olisi vain hyvä, niin onneksi olkoon, sinulla on todellakin itsetunto-ongelmia. Opittu minä, persoona jonka ulkomaailma ja erityisesti muut ihmiset ovat muokanneet, on aivan yhtä oleellinen osa psyykeä kuin se, joka ihmisessä pullahti maailmaan ruumiin mukana äidin kohdusta.
Jos sinulla koskaan on hetkiä jolloin olet voimaton, ahdistunut, masentunut, haikea, ärtynyt, väsynyt tai aneeminen olo ilman mitään ihmeellistä syytä, syynä voi olla se, että olet ollut yksin liian pitkään. Ihminen on sosiaalinen eläin ja selviytymisen vuoksi me olemme kehittyneet riippuvaisiksi muiden läsnäolosta jotta pysyisimme laumassa, jossa ennen olimme turvassa saalistajilta ja joissa pääsimme lisääntymään. Ilman kontaktia muihin eläviin olentoihin ihminen tulee fyysisesti ja psyykkisesti huonovointiseksi -- tämä on sääntö johon on erittäin vähän poikkeuksia. En nyt tietenkään sano että lajitovereistaan on pakko tykätä, mutta se on tietenkin hyvä merkki.
Tietenkään sinähän et tätä allekirjoita, et edes varmaankaan tunnista olevasi huonovointinen. Yksinäisyydellä, mielisairaudella, liikalihavuudella, rapakuntoisuudella ja anemialla on yksi yhteinen piirre -- niiden tuottamaa huonoa oloa ei välttämättä huomaakaan ennen kuin niistä paranee ja olo helpottuu. Sairaana olo nostaa jatkuvasti kivunsietokykyä ja huomaamattaan huonon olon hyväksyy osaksi jokapäiväistä elämää.
No, usko mitä tahdot. Se, että kasvaisit ulos ajatuslaatikostasi tai se, että lopulta kuolisit sinne kuulostavat minusta ihan yhtä hyviltä vaihtoehdoilta :>
Mä olen ollu aina yksin, mä voin elää yksin. Mä olen tottunu siihen ja se siitä. Iahn samoin ku joku, joka on aina ollu kaveriporukassa, kärsii heti, jos se joutuu olee hetkenki yksin. Se kaipaa kaveria, mä kaipaan yksinäisyyttä. Ei voi olla noin vaikee ymmärtää tällästä asiaa.
I came in this world by myself
So I don't need no friends
I rather have it this way
It's ok, it's ok
Tämäpä erikoista, voitko mitenkään kertoa tämänhetkisen olinpaikkasi jotta voin hakea sinut ja luovuttaa sinut maksua vastaan jollekin tutkimusseuralle? Sensaatiolehdetkin varmaankin kiinnostuisivat tapauksesta jossa ihminen on vauvasta asti onnistunut selviytymään itsenäisesti korvessa.
Se, etten mä ole ollu kavereiden kanssa (ja oikeasti, mä en ole ollu kavereiden kanssa paljon paskaakaan. Tätä voi kysyä mun vanhemmilta. Päivähoidossaki oltiin huolissaan ku mä aina yksikseni leikin), ei tarkota sitä, etten mä ole ollu tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Mä tiedän, että tää voi olla vaikee ymmärtää jos sattuu kuulumaan massaan ja omaa sen mukaset aivot. Teille se, ettei oo sosiaalinen ja riippuvainen toisista, tarkottaa aina sitä, että sitä eletään jossain mökissä yksin. Ei, se ei tarkota sitä oikeesti. Se tarkottaa sitä, että mä olen yksikseni aina, kun mahdollista, mutta jotta ihminen selviää, pitää jonkin sortin yhteistyötä tehdä. Toivottavasti tää menee joskus perille sunki kohdalla, tosin jos sun aivotoiminta ei vahvistu niin ei sille sitten voi mitään.
Jaa, no nyt en kyllä enää edes tiedä mitä tarkoitat "massalla" ja sen mukaisilla avoilla. Mahdatko tarkoittaa sitä että et näe ympärillä olevien yhteisöjen hienovaraisia eroja ja erilaisia vivahteita, joten köntität kaikki ihmiset jatkuvasti mahdollisimman epämääräisen nimikkeen alle? Sana "massa" puhuttaessa ihmisistä ei tarkoita kovinkaan paljoa muille kuin ernuille jotka pelkäävät yli kaiken sitä että eivät olekaan ainutlaatuisia pikku lumihiutaleita. Epäilen että olet valikoinut itsestäsi piirteitä joita mainostat ulkopuolelle samalla kun vähättelet sekä pyrit olemaan huomioimatta muita osiasi vain siksi että voisit vakuutella itsellesi, että olet täysin erilainen kuin äitisi, isäsi ja kaikki ne maailman ihmiset joita syytät epäonnistumisistasi. Et uskaltaisi katsoa samankaltaisuutta heidän kanssaan silmiin vaikka se tulisi henkilökohtaisesti kättelemään sinua :D Ja muuten, tuo päivähoitojuttu ja ne muut tapaukset joissa olet mielestäsi osoittanut olevasi muuttamattomasti sellainen kuin juuri nyt olet? Muutaman vuoden päästä et pidä niitä mitenkään erityisen tärkeinä ja ihmettelet miksi ylipäätänsä takerruit niihin niin kovasti. Ihan vaan arvaus perustuen siihen, mitä yleisiä lainalaisuuksia liittyy ernuihin ja kasvamiseen. Näkemiin, erilainen nuori, pidä hauskaa. Minulla on vähän kiirus, joten en pääse enää leikkimään kanssasi :3
mutta ei voi mitään, massaa kun olet.
Ei muuta ku lakkaat vaan haaveilemasta ja yrittää purtamaan kaiken ton eteen. Ihmiset jotka vain haaveilee, niin ei tuu niistä kyllä yhtään mitään. Sitten:
"1.Mulla olis (mun mielestä) kunnon työ kuten poliisi tai sotilas."
Joopa joo... Mitä kun itsestäsi äsken kerroit että olet just sellainen "lihava pullamössö-koneriippuvainen teini", niin saat kyllä tehdä aivan älyttömästi töitä sen eteen etää sinusta tulisi jompikumpi noista. Ei noi kyllä mun mielestä mitään kivoja ammatteja kyllä edes ole, mutta arvostettuja ja suakin tosin varmasti arvostettaisi siinä vaiheessa vielä enemmän ainakin. Voi sulta ehkä vaatiakkin tosi paljon ja tämä nyt on sit ehkä aika ikävästi sanottu, mutta ihminen jolla vaan tietokone vaan elämänä tai ainakin tietokonepelit, niin ei ikinä pysty mihinkään kun elää niin siinä maailmassa. Mutta! Kannattaa kumminkin yrittää ja vaikkei ihan heti onnistuisi, niin myöskään ei kannata ikinä luovuttaa.
"2.Mulla olis kaunis vaimo ja kolme tai neljä lasta."
In your dreams! Kauniilla naisilla on aika kovat vaatimukset myös miesten suhteen. Tosin en ole varma kai niitäkin naisia oli joille riitti että mies on hauska, muutenkin hyvää seuraa jne. Ehkä jollain tosi hyvällä tuurilla, ellet sitten ala urheilemaan ja syömään terveellisen monipuolisesti! Tuon olisi voinut lisätä ekan haaveen kommentointiin.
"3.Mulla olis autona vuoden 1976 Ford Gran Torino."
No toi nyt taas ei ole mahdottomuus. Hyvä duuni vaan, millä elätät itsesi ja rahaa säästämään, niin eiköhän se siitä.
"4.Mulla olis suht.koht. iso omakoti talo."
Varmaan sama juttu tässäkin.
"5.Mun perheellä ei olis raha-ongelmia."
Niitä todennäköisesti tulee.
Jotta oma elämä olisi mahdollisimman ihanan leppoisaa ja samalla helppoakin. Niin se vaatii aina kovaa työtä, siihenhän hyvän elämän salaisuus osittain perustuukin. Ja tuuristakin se on kans kiinni, niinkuin tuolla yksi äsken sanoikin. Että jos haluat noiden toteutuvan, niin lakkaa haaveilemasta ja ala tekemään jotakin! Rupea rakentamaan pikkuhiljaa.
kaatamaan! Ihan sama, voiko ne tavottaa vai ei, mutta haaveet ne saattaa ihmisen pitää kiinni elämässä. Piru vie, sitä voi haaveilla vaikka naivansa Miis Maailman ja saavansa Lamborghinin, ei niitä saa toiset alkaa ehdoin tahdoin kaatamaan! Haaveilusta katos saa voimaa, ja kenties sitä sitte alkaa tekee työtä havveittensa toteuttamiseks.
"3.Mulla olis autona vuoden 1976 Ford Gran Torino."
Haaveet melekein samat ku mulla, paitsi auto pittää olla Opel Kadett C GL 1978(mikä onkin jo) ei kyllä monenkaan mielestä varmaa mikää unelma-auto,mutta itse tykkään.
Tää ei kyllä liity aiheeseen mitenkään, mutta mua ärsyttää ku nämä uudet ja "hienot" autot näyttää ihan jääkaapelta tai parran -ajo koneilta...
Autot oli hienoimmillaan siinä 1950-80 luvuilla...
Noh, se siitä...
Haaveita?
Emmä haluu mitään suurta.
Aviomiehen, työpaikan, ja kaks lasta ja haluan soittaa kitaraa ja pitää yhteyttä mun ystäviin.
Tos on mun täydellinen elämä. Ei mun tartte olla mikää upporikas, huippumalli, suosittu laulaja yms.
Mä oon onnelinen jos mulla on perhe ja ystäviä.
Mut tällänen paska ei saa edes sitä.
Mä en koskaan anna anteeks niille paskiaiselle jotka tuhos mun elämän, teki siitä paskaa, teki siitä sietämättömän helvetin, mut mä en kaipaa kostoa. Viha tappaa ihmisiä, viha tekee ihmisistä ''pahoja''. Siks mä en haluu vihata. Ma haluun rakastaa mun perhettä ja ystäviä. Mä haluun pelaa jalkkista ja sekoilla mun frendien kaa. Se riittää.
Mä en mee niiden tasolle, joten mä en kosta.
Muista, että jos/kun lähdet toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, niin saat samalla alottaa uudelta pohjalta. Ongelmia mullakin oli, traumoja, änkytystä, mutta kyllä se siitä.
Kuulostat oikein mukavalta tyypiltä. Uskon, että osa haaveistasi hyvinkin toteutuu!
Kaikilla on omat murheensa. Ei pidä luulla että olisi ainut joka murehtisi.
Musta ois hienoo, jos pääsis näkemään kun kaikki maailman ihmiset kärrättäs kottikärryillä polttouuniin. Ois tosi kiva, jos sattus vielä olemaan hyvä sää, leppoisa kesäinen ilma ja jotain iloista musiikkia taustalla. Tietenki haittapuoli ois, että sillon pitäs itekki mennä sinne kärryyn, mutta eipähän ainakaa palelis. :D
Kuulostat oikein mukavalta tyypiltä. Uskon, että haaveesi hyvinkin toteutuu!